Tiedemiehet ovat kurjia filosofeja
Esko Valtaojan kirjat ovat mainioita. Mutta ollaan vaarallisella tiellä, jos elämänkatsomusta aletaan markkinoida kyseenalaisin keinoin, tieteen arvovallalla. – Ja vedotakseen tieteeseen, hän kyllä käyttää myös kovin kovin tunteisiinvetoavia keinoja …
Kirjassaan ”Kotona maailmankaikkeudessa” Valtaoja sanoo olevansa tyytyväinen ihmisen rooliin maailmansa sivustakatsojana. Sellaisessa kodissa on kyllä kovin yksinäistä ja kylmää … entäpä ne kanssa-asujat, jotka tuntevat syvemmin, ja jotka kaipaavat elämäänsä merkityksiä?
Mielipidevaikuttajan täytyisi ottaa vastuuta. Kuka sanoo ettei tällainen nihilismi ja ymmärrys ihmisen merkityksettömyydestä ole se yhteinen selittäjä kaikkien järjettömien ampumatapauksien taustalla? – Anteeksi, olen kohtuuton … mutta tieteilijöillä, tällä nykyajan papistolla, perimmäisen tiedon haltijoilla – heillä vastuu vain ON suurempi kuin tavallisella tallaajalla.
Samoin kuin mentaaliset mallit ovat havainnan suodattimia, määräten sen mitä voi aistimuksissaan hahmottaa, ylemmällä tasolla maailmankatsomus asettaa reunaehdot sille, mitä voi ajatella ja millaisista palasista ymmärrys ja maailmantulkinta rakentuu. Usko on eräänlainen kognitiokoneiston käyttöjärjestelmä, ja jokaisella ihmisellä on sellainen. Kaikkia mielteitä ei voi palauttaa objektiivisiin aistihavaintoihin; on tärkeää tiedostaa oma uskonsa, oli se sitten vaikka tiedeuskoa.
Uskallanpa väittää, että Esko Valtaoja ei ole kaikkia saarnaamiaan asioita alusta lähtien pohtinut ja itse niitä päätellyt, vaan hänkin on uskonut fiksumpiensa sanomaa.
Kuitenkin tämä Esko Valtaojan erikoisala kosmologia on nykyisin melkoista metafysiikkaa, pahimmanlaatuista köykäistä filosofointia. Esimerkiksi nämä pimeä energia ja aine ovat täysin hypoteettisia oletuksia; ja multiversumeita ei määritelmällisesti voi tässä maailmankaikkeudessa havaita, joten määritelmällisesti se ei voi olla fysiikkaa. Kuten Syksy Räsänen Tiede-lehden blogissaan on todennut, hiukkasfysiijassa ja kosmologiassa on liikaa kunnianhimoisia tutkijoita; kaikki haluavat saada nimensä tieteen historiaan. Hypoteeseja pitää tehdä ja niitä pitää markkinoida. Ollaan tilanteessa, jota John Horgan kuvasi ironiseksi tieteeksi.
Kun liikaa lukee, alkaa uskoa lukemaansa. Periaate on vähän sama kuin Göbbelsin propagandassa: minkä auktoriteetit vakuuttavat todeksi, ja minkä kanssa mieli riittävästi askaroi, siihen aivot adaptoituvat, ja sellainen informaatio muuttuu lopulta henkilökohtaiseksi todellisuudeksi. Usein kirjaviisaus on kuitenkin pelkkää pintatietoa ilman relevanssia – ja joskus ei tietoa ensinkään.
Yhtä ohuttahan se osaaminen on myös monilla muilla ”ylivoimaisen ymmärryksen” aloilla: kun vaikkapa ministerin arvovallalla selitetään pyhien markkinavoimien toimintaa, pystyy kyllä toteamaan aidon lapsenuskon; mutta onko se jotenkin hyväksyttävämpää että tämän epistolan on hänelle syöttänyt joku finanssishamaani?
No laitetaan tähän se pakollinen enformaatioteoreettinen tulkintakin: siinä kehyksessä subjektiivinen maailma on tärkeämpi kuin objektiivinen maailma konsanaan, koska vain siellä voi olla ymmärrystä. Jos perinteinen tieteen raskas koneisto ei subjektiivisesta maailmasta uskalla mitään sanoa (tai jos se ei sitä osaa edes arvostaa) – sen pahempi tieteelle.
Et taida ymmärtää fysiikan luonnetta. Jotta voisi testata, pitäisi olla vaihtoehtoisia hypoteeseja.
Et taida ymmärtää maailmankuvan ja elämänkatsomuksen eroa. Uskovaiset sekoittavat yleensä nuo.
Ilmoita asiaton viesti
”Et taida ymmärtää fysiikan luonnetta. Jotta voisi testata, pitäisi olla vaihtoehtoisia hypoteeseja”
Mutku jopa TIEDE itse on määritelty (Popper) niin että väitteen on oltava falsifioitavissa … jos rinnakkaistodellisuuksista ei määritelmän mukaan voi saada mitään tietoa, ei sellaisia väitteitä voi koskaan sen paremmin verifioida kuin falsifioidakaan?
”Et taida ymmärtää maailmankuvan ja elämänkatsomuksen eroa. Uskovaiset sekoittavat yleensä nuo”
En ole sekoittanut? Enkö minä tuolla juuri sanonut että ”… ollaan vaarallisella tiellä, jos elämänkatsomusta aletaan markkinoida kyseenalaisin keinoin, tieteen arvovallalla”.
Ilmoita asiaton viesti
Teorian on oltava falsisioitavissa. ”Rinnakkaistodellisuudet” ei ole teoria.
Tuo heittosi ”elämänkatsomuksessa” jäi roikkumaan ilmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrataan kuitenkin yksi perusteesi.
Uskonnon luonne on pitkälti kokonaisen maailmankuvan omaksuminen ilman kritiikin häivääkään.
Aidosti tieteellisen maailmankuva taas vierastaa totuuksia ja nojaa ajatukseen että käytetään parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa, mutta jos se osoittautuu virheelliseksi tai jostain löytyy parempaa tietoa, korjataan oletuksia.
Toki on sitten kolmaskin ryhmä, nimittäin uskonnon kaltaisesti tieteeseen suhtautuvia jotka kuvittelevat, että tiede antaa totuuden ja tavallaan olettavat, että tiede on valmis.
Uskovaiset ja uskontoa puolustelevat lähtevät usein oletuksesta, että tieteellinen tieto on ehdotonta ja oikeaa, he eivät oikeasti hahmota mitä merkitsee tieteen itsensäkorjaavuus ja edes sitä mitä teoriat ja hypoteesit oikeasti ovat.
Eli pohjimmiltaan aito tieteellisyys on olennaiselta osaltaan erilaista uskonnon kanssa vaikka sitä koitetaan aina tasaisin väliajoin kuvata vain yhtenä uskontona. Aito tiede on ytimeltään kasvavaa, muuttuvaa ja kriittistä mitä uskonto ei ole, ja tämä ero on ajattelun kannalta valtava.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän monikulttuurisuuskasvatusta.
Tiedätkö miksi muslimit HALVEKSIVAT länsimaalaisia? – Meiltä puuttuu nöyryys. Luulemme olevamme oman elämämme herroja, hallitsevamme kohtaloa tieteemme avulla. Emme suostu näkemään vaihtoehtoja, vaan meidän ”totuutemme” on se ainoa oikea.
Toisaalta olen sitä mieltä että meillä on oikeus omaamme, niin kauan kuin tätä kestää, niin että muut kadehtikoot ja purkoot hammasta vain. – Rinnakkainelo onnistuu kunhan pysymme erillään toisistamme.
Miksikö olen näin skeptinen? – Kun et edes sinä, Marko, fiksuimmiston edustajana (vilpittömästi), kykene näkemään omassa ajattelussasi puutteita …
Ilmoita asiaton viesti
Muslimien halveksunta länsimaita kohtaan johtuu mielestäni muista seikoista.
Suomessa ja muualla on paljon tolloja jotka ovat saaneet itsetunnolleen kohotuksen sen vuoksi että ovat koulussa opetelleet ulkoa muutaman kirjan ja saaneet siitä todistuksen.
Sen jälkeen nämä tietävät kaiken paremmin. Kouluissa tai muuallakaan kun ei opeteta ihmisiä kriittiseen ajatteluun tai pohdiskelemaan mistä näiden omat näkemykset oikein muodostuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonto(kin) on mielenkiintoinen asia. Tuossa Kivelä jakoi aika tarkan kolmijaon uskontoon ja tieteeseen suhtautumisen alueella. Vaikka todellisuudessa variaatioita on pikemminkin ääretön määrä. Yksilön kannalta on vain useimmiten helpompaa alistua ryhmän paineeseen ja soveltaa omaa näkemystään ollessaan vapaana ryhmästä.
Olisin oikeastaan kiinnostunut tuosta väitteestäsi, että muslimit halveksivat länsimaalaisia. Mistä olet tullut siihen johtopäätökseen? Olen itse ollut työn takia Saudi-Arabiassa, Iranissa ja Indonesiassa, enkä ole mielestäni missään joutunut tuollaisen asenteen uhriksi. Jos arvostelua tai halveksuntaa on johonkin kohdistunut, kohteena on ollut pikemminkin heidän omat johtajansa. Puuttuuko se nöyryys enemmänkin vallassa olijoilta yleensä kuin länsimaalaisilta erityisesti?
Minulla ei ole ollut missään yhteydessä tarvetta esiintyä siten, että oma ajatteluni olisi jotenkin parempaa kuin heidän ajattelunsa. Ensimmäinen tavoitteeni on aina ollut saada toimittamamme järjestelmä käytettävään kuntoon. Kun olemme keskustelleet työasioiden ulkopuolella minun maailmastani ja heidän maailmastaan, olemme molemmat olleet kiinnostuneita toisistamme. Minulla ei ole ollut tarvetta tehdä kiusallisia kysymyksiä heidän uskonnostaan. Mutta tiedän kyllä, että sellaisiakin kävijöitä on ollut. Jos osoitat halveksuntaa vastapuoltasi kohtaan, niin miten voit olettaa, ettet saisi samaa kohtelua takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin, jos OSAAT jotakin, olet vahvoilla: sinua arvostetaan aina.
Halveksunta koskee lähinnä amerikkalaisia; ja niissä maissa länsimaisuus rinnastetaan amerikkalaisuuteen. Amerikkalaisissa on se vika, etteivät he voi ymmärtää, että joku haluaisi elää muuten kuin heidän antamansa mallin mukaan. – Samaa amerikkalaisvastaista kritiikkiähän esiintyy muuallakin, mutta se on vain jonkinlaista nurinaa: muualla kun ei oikein ole vaihtoehtoja.
Toinen asia sitten on Koraanin tarjoama oppi sinänsä: siellähän Profeetan sanoman levittämisen tärkeys ohittaa kaiken. Saat valehdella ja pettää, jos se edistää uskonnon asiaa! Vääräuskoisilla ei ole arvoaa, moraalilla on merkitystä vain muslimien keskinäisessä kanssakäymisessä. – Ja tämä ei ole ennakkoluuloisuutta vaan islamin ydintä.
– Itsekin sanot vältteleväsi jutellessasi vaikeita aiheita: okei, mutta se on sitten sellaista pelkkää smalltalkia?
Ilmoita asiaton viesti
”Saat valehdella ja pettää, jos se edistää uskonnon asiaa!”
Tuohan on vain ”business as usual”. Ei mikään muslimien yksinoikeus.
Jos aloittaisin keskustelun sillä, miten idioottimaista on odottaa 70 neitsyttä, niin tuskin saisin paljoakaan keskustelua aikaan siitä, miten 1000 kilometrin päässä Teheranissa koetaan elo pappishallinnon alaisuudessa. Tai mitä ihmiset oikeasti tekevät omissa oloissaan silloin, kun ei tarvitse olla poliittisesti korrekti. Siinä mielessä Iran oli kyllä mielenkiintoisin.
Saudi-Arabiassahan et käytännössä tapaa juuri muuta kuin maahanmuuttajia. Joilla muutenkaan ei ole tarkoitus kuin käydä ja lähteä. Ja indonesialaiset muslimit taas ovat hyvin joustavia. 30 asteen lämpötila, tiheät viidakot, runsaat ja aktiiviset tulivuoret, maanjäristykset ja kohtuullinen korruptio tarjoavat riittävästi haasteita.
Ilmoita asiaton viesti
… Sinä olet sen verran symppis että pärjäät varmasti kaikkien kanssa … mutta sitten on kategoria ihmisiä luokituksella ”me muut”!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä voin olla ikäväkin ihminen. Ikävä kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Usein kirjaviisaus on kuitenkin pelkkää pintatietoa ilman relevanssia – ja joskus ei tietoa ensinkään.
Tottapa tuo.
Jollakin tapaa todellisuuden ymmärrys pitäisi saada yhdistettyä siihen.
Itse tykkään muutamista uudemmista ajatuksista joiden mukaan aika ei olisikaan ulottuvuus vaan jotakin sen suuntaista tulkintaa että kappaleiden pituus muuttuisi niiden nopeuden lähestyessä valonnopeutta.
Päästäisiin vihdoinkin eroon ajasta fysikaalisena ulottuvuutena.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mielenkiintoista nähdä viite tuota tulkintaa esittävään artikkeliin.
Ilmoita asiaton viesti
Esko Valtaoja siis mainitsee Urantia-kirjaa sekä palkitun kirjan [1] tekstissä että viiteluettelossaan!
Valtaoja luvusta Kirjallisuutta, sivulta 323: ” Urantia Book. Urantia Foundation 1984 ”
Viite [1] ”Kotona maailmankaikkeudessa” (Ursan julkaisuja 80, Esko Valtaoja, Helsingissä, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2001, Tämä kirja julkaistaan Ursan täytettäessä 80 vuotta, 3. painos, ISBN 952-5329-15-1)
Olen lähettänyt joukon luonnontieteitä, astronomiaa ja fysiikkaa koskevia tutkielmia ja laskuja Urantia-kirjaan perustuen Eskolle. Hyvin vähän responssia on tullut, ja samoin Lauri Gröhn on välttänyt keskusutelua asioista joita hän on kritisoinut. Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on aina yhtä vaikeaa, jos ensimmäiseksi joutuu tunnustamaan oman tietämättömyytensä mutta siitä huolimatta tuntee, että asiaan pitäisi ottaa kantaa. Ja nämä sinun juttusi, Heikki, ovat sellaisia. Minusta alkaa tuntumaan, että neokybernetiikkaa tai emformaatioteoriaa ei voi pelkästään lukemalla opiskella. Sitä on koeteltava.
Gödelin (epätäydellisyys)lause tai Russellin paradoksi kai jo sinällään osoittavat Popperin määritelmän riittämättömäksi. Joten kyllä tieteeseen jää (ja saakin jäädä) aina tuo ”uskonnollinen” ulottuvuus. Ja ilmeisesti samalla tavalla uskontoon ja ”uskovalle” henkilölle on sallittua myös tieteellinen ulottuvuus.
Joudun keskeyttämään ajatuskulkuni. Palaan toivon mukaan asiaan vielä illan mittaan. Mutta yritä pitää Marko Kivelä kiinni keskustelussa. Hän on joka tapauksessa ykkössarjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee otetuksi turhan ärhäkästi kantaa … mutta oikeasti ihmettelen, ettei kukaan edes kyseenalaista nykymeininkiä, jossa eheyden yms. arvojen sijaan ainoaksi tavoitteeksi asetetaan totuus – jota ei edes koskaan tulla saavuttamaan …! – Eikö tämä nykyinen maaailmanmeno pistä yhtään miettimään?
Tuo mitä sanot enformaatioteoriasta, kiitos. Siinä ikään kuin todellakin haetaan jotakin toisenlaista hahmotustapaa tieteen ohelle: on muutakin kuin pelkkä päälle näkyvä … relevanssin saavuttamiseksi systeemeihin on ”kytkeydyttävä”, päästävä samaan ”värähtelyyn” niitä rikkomatta … en tiedä. Elämänvoima pitäisi tavoittaa! Mukava että ymmärrät haasteen.
– Marko Kivelä on selvästi ykkösluokkaa. Mutta siitä tulee myös suurempi vastuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo Gödel ja Russell kommentti meni niin pahasti mäkelään kuin jotain voi mennä. Kiitos, että ette Tallqvistin kanssa nuijineet sitä maan rakoon”
Sinulla ei varmaan olekaan riitaa kenenkään kanssa – kun torpedoit omat ajatuksesi ennen kuin kukaan muu ehtii! :o)
Ilmoita asiaton viesti
Kestipäs taas kauemmin kuin ajattelinkaan ennen kuin tuli uudelleen tilaisuus ryhtyä kommentoimaan, toivottavasti tällä kertaa ajatuksella.
No, sinun tulee ottaa ärhäkästi kantaa, koska se nyt ilmeisesti on sinun luontosi. Olen yleensäkin yrittänyt oppia ”lukemaan” kirjoittajia, toisten osalta se on helpompaa toisten osalta vaikeampaa.
Tuo Gödel ja Russell kommentti meni niin pahasti mäkelään kuin jotain voi mennä. Kiitos, että ette Tallqvistin kanssa nuijineet sitä maan rakoon. Eihän noilla asioilla ole mitään tekemistä virheelliseksi osoittamisen kanssa.
JK. (Vastaus tuohon seuraavaan) Jäipähän itsellekin selkeä kommentti, että lue vielä kerran ajatuksella, ennen kuin painat Talleta nappia. Tai ellet ehdi, älä paina.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedemiehet saattavat olla kurjia filosofeja. ”Gödelin (epätäydellisyys)lause tai Russellin paradoksi kai jo sinällään osoittavat Popperin määritelmän riittämättömäksi”.
Varsin usein skeptikot viittaavat Karl Raimund Popperin periaatteeseen:
”Falsifikaatioperiaate on vanhan kokemusperäisen koeteltavuuden vaatimuksen uusi muoto. Muita tieteellisen teorian kriteerejä ovat esimerkiksi looginen ristiriidattomuus.” (wikipedia)
Falsifikaatioperiaatetta olen siksi itse useammin käsitellyt skeptikkojen foorumissa. Se, joka ei mitään tiedä millaisia asioita Urantia-teksteissä käsitellään, saattaa hieman hyötyä seuraavista lyhyistä näytteistä:
(sivu 68) Uskonto ei perustu tieteen tosiasioihin, sosiaalisiin
velvollisuuksiin, filosofisiin oletuksiin eikä moraalisuudesta
johdettuihin velvoitteisiin. Uskonto on oma erillinen maailmansa
siinä, miten ihminen reagoi elämän tilanteisiin, ja se tulee
vääjäämättä esille kaikissa moraalisuuden jälkeen tulevissa
inhimillisen kehityksen vaiheissa.
(sivu 1110) Tiedemiehet kokoavat yhteen tosiasioita, filosofit
koordinoivat käsityksiä, kun profeetat taas korottavat ihanteita.
(sivu 1138) Logiikka on filosofian käyttämä tekniikka, sen
ilmaisukeino. Todellisen tieteen piirissä järki kuuntelee aina
mielellään aitoa logiikkaa; oikean uskonnon piirissä usko on sisäisen
näkökulman pohjalta aina loogista siinäkin tapauksessa, että sellainen
usko tieteellisen lähestymistavan sisäänpäin katsovasta näkökulmasta
saattaa näyttää tyystin perusteettomalta.
Mitä kehittyvä tiede ja uskonto kumpikin tarvitsee, on
yhä enemmän tutkiskelua ja pelotonta itsekritiikkiä, laajempaa
tietoisuutta oman evolutionaarisen statuksen epätäydellisyydestä. Sekä
tieteen- että uskonnonopettajat ovat useinkin aivan liian itsevarmoja
ja dogmaattisia. Tiede ja uskonto voivat olla itsekriittisiä vain
faktojensa osalta. Heti kun poistutaan tosiasioiden näyttämöltä, järki
luovuttaa hallitsevan asemansa, tai muutoin se nopeasti rappeutuu
väärän logiikan seuralaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisin halutaan nähdä, että on siirrytty lopullisesti Järjen aikakauteen, jolloin Tarinat ovat terpeettomia, niiden joukossa Suuret Tarinat. Kuitenkaan tämä nykyinen Totuus ei kykene vastaamaan kiinnostavimpiin kysymyksiin! Erikoista on ajattelun kaventuminen niin, ettei Vaihtoehtoja lainkaan nähdä; suvaitsemattomuus on samaa luokkaa kuin muillakin fundamentalisteilla.
Ilmoita asiaton viesti