Mietteitä päättäjäispäivänä

Kahlil Gibranin Profeetta sanoo että lapset ovat nuolia jotka lentävät vapauteen, tulevaisuuteen. Vanhemmilla ei sinne ole pääsyä. – Ja totta puhuen ne jotka edes yrittävät näyttävät aika säälittäviltä.

Mutta miten se nuoli lentäisi pitkälle? – Tästä päästäänkin Herakleitokseen, joka puhui jousen (ja lyyran) sisäisestä, dynaamisesta jännityksestä. Ilman jännitteitä ei soi eikä singahda.

 

Niinpä, häpeää nieleskellen on kai lupa itselleen sanoa: vanhemmat ovat se kunniakas jousi joka sen jännityksen aiheuttaa. Omat vapaudet on loppuun tiristetty ja joustot ovat jo säätyneet rajoitteiksi – onkin helpottavaa nähdä, että pakoonkin voi päästä. Vaikka se ei itselle olekaan mahdollista.

Vaan sama tragedia se on kaikilla: vapaudet muuttuvat rajoitteiksi ennen kuin aavistaakaan. Tähän on lapsenkin syytä sopeutua.

Ne jotka tiiveimmin ovat reaalimaailman kanssa tekemisissä, he sen tietävät. Minulla jäi aikanaan mieleen, kuinka päiväkodissa sanottiin, että heillä on tavoitteena kasvattaa lapsille siivet ja juuret. Mahdollisuus irtiottoon – mutta ei sittenkään. Kiinni (yhtenäis)kulttuuriin ja halu irti siitä. Ikuinen ristiriitojen tasapaino, kasvualusta omalle persoonalle.

Ei leijakaan lennä ellei joku pidä sitä kiinni maassa.

 

Älykkäiden ihmisten pitäisi hankkia lapsia. Ei niinkään siksi että tulisi älykkäitä lapsia – ennemminkin siksi, että vanhemmista voisi tulla viisaita.

Mikään ei ole kasvattavampaa itselle kuin nähdä lapsessaan samat omat vapautensa synnyssään – nekin, jotka itsessään on onnistunut piilottamaan, ja jotka vain alitajunnassa enää kummittelevat. Kaikki vapaudet eivät todellakaan ole vahvuuksia.

Katkerinta on nähdä kuinka syklit toistuvat, kun lapsilta vapauksia karsiessasi teet juuri sitä mitä isässäsi inhosit. Tämä elämän kierto pakottaa näkemään raadolliset tosiasiat. Tätä se elämä on, epätäydellisyydessään, sitä se on aina ollut.

Kun ei sitä pakoonkaan pääse, sitä on puolustettava. On uskallettava sitoutua. Silloin tietää olevansa lopullisesti kiinni jossakin. Ja se on ihan hyvä tunne.

 

– Tähän loppuun vielä ajatelma gurulta

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. Niin on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu