Sysäys 2: Miten malli muodostuu
Kuinka maailmaa äärettömässä monimutkaisuudessaan, tai ihmisen elinympäristöä, voitaisiin ymmärtää?
Kybernetiikan hengessä tärkeää on ainoastaan se, mikä saa aikaan jonkinlaisia vaikutuksia – tässä tapauksessa ihmisten käyttäytymistä. Antiikin kreikkalaisten hengessä ihminen on kaiken mitta, tai mittari, joka muuttaa abstraktin kokemusmaailman konkreettiseksi. Minkä ihminen pystyy mielessään jäsentämään ja minkä hahmottaa tavoittelemisen arvoiseksi, muuttuu mitattavaksi, koska se näkyy henkilön toiminnassa. Sinä valitset mitä tavoittelet joko vaistomaisesti tai tietoisesti; aluksi resurssit ovat vain ruokaa, viettien tyydytystä, tai rahaa, myöhemmässä vaiheessa erilaisia arvoja.
Neokyberneettinen lokaalin oppimisen periaate suuntaa toimintaa kohti hyviksi koettuja resursseja. Ihmisen motivoituminen noudattaa tätä periaatetta: jos jossakin haasteessa onnistuu paremmin kuin joissakin toisissa, siihen keskitytään yhä enemmän. Ääneen lausumattomana tavoitteena on maksimaalinen kukoistus oman vapausasteen suunnassa. Osoittautuu, että yhdessä kaikki vapausasteet muodostavat tarjolla olevien resurssien kompressoidun kuvan; matemaattisiin yksityiskohtiin menemättä voidaan sanoa, että ihmisyhteisö muodostaa harvakoodautuneen pääkomponenttimallin ympäristöstään.
Aina on vaihtoehtoja – miksi neokybernetiikka olisi oikea mallituksen viitekehys? Miksi ihmisyhteisö noudattaisi toiminnassaan neokybernetiikan periaatteita? – Siksi, että tämä lähestymistapa mahdollistaa optimaalisen resurssien hyödyntämisen. Sillä on puolellaan evolutiivinen etu: huonommat strategiat ovat aikojen saatossa hävinneet alta pois!
Mitä enemmän ”antureita” on tarjolla, eli mitä enemmän arvoja ihmisyhteisössä on, sitä monipuolisempi kuva todellisuudesta voidaan periaatteessa saada – mutta vain jos nämä arvot kuvastavat todellisuutta mielekkäällä tavalla. Arvorelativismi on vaarallista: ajatus, että kaikki olisi yhtä arvokasta ei pidä paikkaansa, ja se johtaa huonoihin malleihin.
Arvokeskustelu on juuri se, mitä vaaleissa tarvitaan – kyllä virkamiehet huolehtivat yksityiskohdista. Se on pelkkää mallirakenteen parametrien sovittamista.
Toistaiseksi neokybernetiikan teoria on jossakin määrin spekulatiivinen, sitä ei ole todistettu. Eikä sitä edes voi ”todistaa” tieteellisessä mielessä: toistettavuutta ei ole, koska historia ei koskaan toista itseään. Herakleitos aikanaan sanoi että samaan virtaan ei voi astua kahdesti.
Neokybernetiikan perustelu on intuitiivinen: uskotko että kompleksiset järjestelmät ovat ylipäänsä mallitettavissa? Tämä on sama hypoteesi kuin olettaa, että evoluutiossa on kyse jonkinlaisesta optimoinnista. – Vai oletko jo niin ”postmoderni”, ettet usko missään olevan pohjimmiltaan mitään järkeä?
Voisiko olla niin että keräilytalouden ajoista asti hyväksi havaitut arvot eivät tänä päivänä toisikaan maksimaalista (hetkellistä) hyötyä yhteiskunnalle?
Yhtenä esimerkkinä ehdoton totteleminen, joka on tuonut meidät tähän missä olemme.
Tottelemisen ilmentymä on yhtenäiskoulujärjestelmä, johon kaikki pakotetaan; haitallisena ja vaarallisena pidämme, että joidenkin henkilökohtaiset kyvyt voisivat yltää uusiin ulottuvuuksiin siten että ne eivät enää olisi yhteiskunnan hallinnassa.
Vain vanha ja ja koeteltu uskalletaan varmasti määritellä hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Osoittautuu, että on aika vaikeaa keksiä uusia arvoja, jotka päihittäisivät vanhat, kulttuurievoluutiossa karaistuneet arvot.
Ääriesimerkki tästä tietenkin on islam: uskonto, jonka arvot ovat jämähtäneet keskiajalle. – Ne kuitenkin jyrää meitin.
Ilmoita asiaton viesti
… Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia ideoita, kaikenlaista kohinaa, että ne (armeliaasti) suodattuvat pois kokonaiskuvasta: vain stabiilit attraktorirakenteet säilyvät, imien satunnaiset herätteet. – Jos kuitenkin kohdistaa sopivan sysäyksen sopivaan aikaan, tiedä vaikka siitä emergoituisi uusi pysyvä attraktorirakenne …?
Ilmoita asiaton viesti
“kohdistaa sopivan sysäyksen sopivaan aikaan”
Näinhän se muutos tapahtuu.
Kukaan ei kuitenkaan tiedä mikä on sopiva sysäys ja mikä on sopiva aika. Eikä edes tiedä olevansa tulevaisuuden sankari. Sysäyksen sopivuuden itse asiassa määrittää historia jälkikäteen.
”Jeanne d’Arc”’iksi yrittäjiä on paljon, mutta onnistujia ovatkin juuri ne jotka eivät yrittäneet.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalien aika voisi olla hyvä aika …
Ilmoita asiaton viesti
Vaalien aika ei ole mitenkään parempi aika kuin mikään muukaan.
Jos yrität saada sysäyksen liikkeelle, olet jo väärällä tiellä.
Yrittäjiä kyllä riittää. Heillä kaikilla on tavoitteena nousta sankariksi onnistuttuaan yrityksessä. Tällä tavalla heistä itse asiassa tulikin nykysysteemin orja ja ylläpitäjä.
Ilmoita asiaton viesti
… Unohtui tuossa yllä mainita, että koska arvot kantavat merkitystä (tai ne suorastaan ovat merkityksiä), muodostetussa arvojen mallissa on ”semantiikka” sisäänrakennettuna. Yhteisön kyberneettinen malli ei siis ole pelkkä formaali konstruktio jota täytyisi erikseen tulkita (niin kuin mallituksessa yleensä on laita), vaan se on eräällä tavalla ”itsensäselittävä”.
Ilmoita asiaton viesti
… Ja vielä voisi kytkeä nämä tarkastelut yleisempään kehykseen toteamalla, että yllä käsitellyt arvot ovat semioottisia ”merkkejä”, tai suodattimia näille merkeille, joita ihminen sitten tulkitsee käyttökelpoiseen, numeroituvaan muotoon.
Merkkejä ovat kaikki ympäristön ilmiöt, joilla voi olla merkitystä. Esimerkiksi, kun jokin toimija on onnistunut haalimaan aktiivisuutta, jotkin toiset toimijat voivat alkaa nähdä tämän aktiivisuuden omana resurssinaan. Näin muodostuu fraktaalinen kyberneettisten mallien verkko. Koska optimoituminen on lokaalia, kokonaisuuteen muodostuu ”tuhlailevaa” hienorakennetta.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että terminologiassa olisi pitänyt olla tarkempi (vaikea löytää kompromissi tarkkuudan ja luettavuuden välillä!), erityisesti liittyen malli-sanan käyttöön. Mallia käytetään nyt kahdessa merkityksessä: ensinnäkin toimijoiden kokonaisuus muodostaa mallia ympäristöstään, mutta toisaalta neokyberneettistä koneistoa käytetään mallina tästä toimijoiden ja ympäristön vuorovaikutuksesta. – Jos meidän onnistuu rakentaa tällainen ”mallin malli”, teoria on sitten ”mallikelpoinen”?
… Anteeksi yksinpuhelu.
Ilmoita asiaton viesti