Sysäys 4: Kytkeytyminen maailmaan
Jos järjestelmän mallin luonne on näin tarkasti kuvattavissa, edellä esitettyyn tapaan, tämän mallinhan voi kai rakentaa valmiiksi ”ylhäältäpäin”? Tämä olisi tehokasta: sen sijaan, että pitäisi odottaa alla olevien toimijoiden adaptoitumista, voitaisiin suoraan käyttää asiantuntijoiden tietämystä. – Ikävä kyllä tämä on ensinnäkin vaikeaa; toisekseen se on mahdotonta.
Vaikeaa mallin eksplisiittinen rakentaminen on, koska pohjimmiltaan neokybernetiikka mallintaa dynamiikkaa. Järjestelmän vuorovaikutusten määrittämiseksi ei riitä tarkastella hetkellistä tilannetta. Staattisen hahmon sijaan vaaditaan dynaaminen hahmo.
Mutta mahdottomaksi mallitustehtävä osoittautuu, koska kyseessä on vuorovaikutuksen malli. Kokonaisuutta ei voi enää purkaa osiinsa. Näennäisesti staattisesta dynaamisesta tasapainosta ei voi päätellä niitä voimia ja vastavoimia, jotka tasapainoa ylläpitävät. Tasapainojen kestävyyden kokeakseen täytyy elää järjestelmän sisällä.
Periaatteessa kyse on siitä, että jos resursseja käytetään, ne vähenevät, mutta jos niitä vain katsotaan (tai jos vain teoretisoidaan), ne eivät vähene. Konkreettiset resurssit (kuten ruoka ja raha) kuluvat sitä mukaa kuin niitä käytetään, mutta etukäteen ei voi tietää minkälainen vaste abstraktimman arvon ”käyttämisellä” on: jostakin meemistä ei ole jakoa kuin yhdelle, eikä muotikaan kestä sitä että kaikki olisivat muodikkaita; sen sijaan jotkin uskonnolliset arvot eivät juuri tunnu käytössä kuluvan. Voidaan sanoa, että ”arvoavaruuden” joustavuus tai jäykkyys eri suunnissa vaihtelee suuresti, ja tämän jättäminen huomioimatta saattaa muuttaa mallin käyttökelvottomaksi. Ideaalimaailman saattaa pelkkä kosketus muuttaa unelmahötöksi.
Todellinen käsittäminen edellyttää siis käsin koskemista: joka toimii se tietää. Voisi luulla, että maailmasta saa paremman ymmärryksen korkealta katsoen, mutta ilmakuva ei esimerkiksi kerro kuinka upottava (eli joustava) suo todellisuudessa on.
Voidaan pohtia vieläkin syvällisempiä kysymyksenasetteluja. Kaikissa monimutkaisissa järjestelmissä tulee vastaan ns. havaitsijavaikutus, aivan samoin kuin kvanttimekaniikassa: mukana oleminen muuttaa todellisuutta. Esimerkkinä voidaan tarkastella vaikkapa kysyntää ja tarjontaa markkinoilla. Kysyntää ei voi olla ennen kuin markkinoilla on tarjontaa; vasta sitten kun tarpeiden ”aaltofunktio” on romahtanut mittarin (tuotteen) vaikutuksesta, kysyntä ja tarjonta määräytyvät parametrien (hinta yms.) määräämässä kyberneettisessä tasapainossa. Todellisuus realisoituu vasta mittauksessa – ja aivan samalla tavalla vasta ihminen toimijana realisoi arvojen abstraktin todellisuuden. Tällaisten abstraktioiden roolia ei ulkopuolelta katsoen pelkällä järjellä voi päätellä.
Aivan vastaaavasti kuin kvanttitodellisuus muuttuu helpommin analysoitavaksi klassiseksi fysiikaksi silloin kun hiukkasia on paljon, ihmisyhteisö on tilastollisin menetelmin paremmin mallitettavissa kuin yksilö. Tällaisella karkeistuksella on kuitenkin hintansa: muutoksen siemenet ovat yksilöissä.
Neokyberneettisessä kehyksessä on helppo ymmärtää, miksi demokratia aina lopulta päihittää tehokkaimmankin diktatuurin: tärkeä tieto tulee maailmasta, se tieto tulee yksittäisten ihmisten kautta, ja demokratiassa tämä tieto saadaan parhaiten ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. Onkin yllättävää, että nyky-yhteiskuntaa ollaan ajamassa kohti pakkovaltaa, ”asiantuntijoiden” diktatuuria. Aika usein äänestäjiä painostetaan siihen tyyliin että valinnoille ”ei ole vaihtoehtoja”. Diktaattorin uhmaajia pelotellaan erilaisilla uhkauksilla: nyt kuulemma tulee lama ja työttömyys ja heinäsirkat.
On aika hätkähdyttävää, kuinka Perussuomalaiset uskaltavat sanoa että kyllä kansa tietää.
… Voisi vielä mainita, että KAIKEN ohjautumisen pitäisi tapahtua alatasolta alkaen. Esimerkiksi puhuminen ”laatujohtamisesta” johtajien toimesta on surkuhupaisaa: laadukkuus emergoituu vain jos jokaisella toimijalla on työntekonsa suhteen korkea moraali. Jälkikäteen ei laatua tavaran päälle voi liimata.
Ilmoita asiaton viesti
“demokratiassa tämä tieto saadaan parhaiten ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä”
Asiantuntijoiden diktatuuri on myös yksi demokratian perusominaisuus.
Jos kansalaisilla olisi itsellään viisaus tehdä oikeita päätöksiä, ei demokratiaa tarvita. Jokainen toimisi luonnostaan järjestelmän kannalta optimaalisesti.
Kun jokainen yksilönä äänestää henkilöä, jota voi katsoa ylöspäin, joka edustaa äänestäjän omia ihanteita, joihin hän tietää kuitenkin olevansa itse kykenemätön, on valittu edustajisto keskimäärin ”parempi” kuin kansa itse.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä kytkeytymisongelmaa voi tarkastella myös tieteenfilosofisesta näkökulmasta: yritetäänhän tieteessä ymmärtää luonnon toimintaa. Jota siis – edellä esitetyn mukaisesti? – ei voi kunnolla ymmärtää siihen ”kytkeytymättä”.
Väite: Insinöörit (jotka ovat kokeilleet mikä toimii) ja sellaiset jotka syntetisoivat enemmän kuin analysoivat ”ymmärtävät enemmän” kuin varsinaiset tiedemiehet. Hands on -asenne todellisuuteen auttaa valitsemaan toimivimmat kehityssuunnat.
Otetaan esimerkiksi identifiointiteoria (koska tiedän siitä jotain). Teoreetikot ovat rakentaneet algoritmeja, jotka ”konvergoivat äärettömyydessä”. Hieno tulos varmasti, mutta usein käyttökelvoton: usein ei voida olottaa äärettömyyteen saakka. Kehityksen suuntaa määräävätkin usein menetelmät, joille ei ole formaalia todistusta, kun ne vain toimivat käytännössä (näin on usein asia ollut esimerkiksi keinotekoisten hermoverkkojen tutkimuksessa).
”Totuus” on autuaaksitekevä, kun taas relevanssi ei ole koskaan ollut yliopistomaailmassa kovassa huudossa. Muistan hämmennykseni kuunneltuani joskus jonkun yliopistotutkijan esitystä siitä, mitä joku klassikkofilosofi oli sanonut Aristoteleen sanoneen luonnosta. Hei haloo, meillä on tänään aivan eri luokkaa olevat työkalut maailman katselemiseen ja ymmärtämiseen kuin Aristoteleellä aikoinaan. – Miksi maailmaa ei uskalleta katsoa avoimin mielin. Sehän on tuossa ikkunan takana!
Ikävää tietenkin on että relevanttia tietoa järjestelmästä ei saa ”rikkomatta” sitä. Kvanttifysiikan hengessä mittaustapahtuma häiritsee mittauskohdetta.
Ilmoita asiaton viesti