Sysäys 9: Kuinka sitten käy kilteille
Maailmassa ei ole tyhjiöitä – jos yksi osasysteemi etenee niin toinen joutuu vastaavasti perääntymään. Millaista on tämä ”de-evoluutio”? – Kaikki luonnollisten järjestelmien kehityskulut ovat ainutkertaisia; ehkä asiaa voidaan kuitenkin valaista ”esimerkkijärjestelmän” avulla.
Suomi näyttäisi olevan esimerkki alistuvuudesta; omia ratkaisuja ei uskalleta tehdä vaan aina pyritään miellyttämään muita (tämä on erikoista, koska ei siitä ole kauaakaan kun Suomi vielä itseensä luottaen sinnikkäästi puolusti omaansa). Valtioiden välisessä hegemoniataistelussa ”reiluutta” ei kuitenkaan nähdä arvona. Esimerkiksi Venäjällä lähinnä ihmetellään, kun ”meillä ei ole mitään vaatimuksia”. Ei selkärangatonta arvosteta; lähinnä kokeillaan, mihin asti se nöyrtyy (vrt. esimerkiksi rekkajonot). Tai otetaan se Itämeren kaasuputken rakentaminen: Suomella ei käytännössä ollut siinäkään mitään ehtoja. Putki sitten vedettiin Suomen rajan pintaan, Viipurin länsipuolelle – mikä tarkoittaa, että koko Karjalan alue tulee tästä lähtien olemaan Venäjälle strateginen avainalue.
Täytyisi rohjeta puolustaa etujaan: kyse on oikeudenmukaisuudesta, kyse on omanarvontunnosta. Päättäjien toimesta meille hoetaan että ”Suomella ei ole mitään hätää”; niin, eihän tällä hetkellä ole ylhäältä päin uhkaa, mutta kun hätä kumpuaakin sisältä.
Olemme yhtä aikaa monien erilaisten dynamiikkojen puristuksessa: Suomessa on havaittavissa hienovaraisempiakin systeemisiä ylivaltapyrkimyksiä.
Me kaikki tiedämme, että suomenkielinen elää onnettomana ja kuolee nuorena (tällaisia tutkimuksia tehdään tiettyjen säätiöiden rahoituksella tietyissä yliopistoissa). Muutama vuosi sitten Yleisradio ihmetteli eräässä ohjelmasarjassaan (”Pakollinen heinäkuu” 2006) onko maailmassa toista maata jonka historian kaikki merkkimiehet ovat kuuluneet vähemmistöön. Olemme ylpeitä kaksikielisestä historiastamme ja identiteetistämme, jopa niin, että suomenkieliset vanhemmat laittavat lapsensa vieraskieliseen kouluun … Mutta hei, nyt pysähdytään miettimään.
Miksi 1800-luvulla taisteltiin niin ankarasti että saatiin lapsille suomenkielinen koulu? Eikö tuolloin ymmärretty ”kielikylvyn” sivistävää vaikutusta? – Niin, jos suomea käytetään vain kotona, se jää helposti jonkinlaiseksi kyökkikieleksi. Vaikka puhuminen sujuisi, kotikieltä ei välttämättä uskalla käyttää virallisemmissa yhteyksissä kun on epävarma termistön suhteen. Omaa elämäänsä rakentaessaan ei pidä joutua miettimään työkaluja (kieltä) jos haluaa luoda taideteoksen! Eikö kukaan tee tällaista pohdintaa? – Kyllä, mutta näiden asioiden miettiminen on keskitetty eräisiin ”ajatushautomoihin”.
Länteen 1983 loikannut KGB-agentti Juri Bezmenov on kertonut kuinka kommunistinen maailmanvalloitus oli määrä toteuttaa. Keskeinen idea oli soluttautuminen avainasemiin, tai lähinnä ”hyödyllisten idioottien” hyväksikäyttö: tavoitteena oli subversio eli ”mädättäminen”. Keskiössä on yhteisön arvojen hämärtäminen, jonka jälkeen arvot on helppo korvata uusilla. Tämä on olennaisesti sama menetelmä kuin mitä siirtomaissa aikanaan sovellettiin: kun ihmiset oppivat häpeämään omaa alkukantaisuuttaan, kulttuuri hävisi nopeasti.
Ja aivan ilmeisesti subversio on käytössä edelleen. Pelon ja häpeän avulla suomalaisiin istutetaan kaksoisidentiteetti: ilman sivistävää ruotsalaisuutta synkkämielinen ugrimörkö järjestäisi Suomessa suunnilleen kansanmurhan.
Kulttuurin on itse synnytettävä vastapainetta. Jokaisen sukupolven on uudestaan löydettävä elämänvoima, muuten monadi pysähtyy. Ylöspäin on ponnisteltava, alas tullaan vauhdilla! Negatiivinen kierre on itseään vahvistava: kuten edellä todettiin, kilpailutilanne on evolutiivisesti epästabiili.
Mutta aina löytyy ekologinen lokero sellaiselle joka taistelee; tällaisen taistelun motivoimiseksi tarvitaan vankat arvot. Mihin tällaiset arvot voi perustaa, onko usko ainoa vaihtoehto? – Ei tarvitse luopua järjestä – riittää arvojen uskottavuus.
“Maailmassa ei ole tyhjiöitä”
Staattisessa maailmassa ei ole tyhjiötä. Mutta jos astumme yhdenkin askeleen tulevaisuuteen emme tiedä mikä siellä odottaa. Tulevaisuus itsessään on eräänlainen tyhjiö.
Dynaaminen, esimerkiksi jatkuvasti kasvava, maailma on toinen, jossa on ”tyhjiö”. Vaikka jonkin aatteen absoluuttinen määrä pysyisi vakiona, se voi silti olla vähenevä trendi kokonaisuutta ajatellen.
Ilmoita asiaton viesti
Tyhjiöistä tuli vähän toisenlainen asia mieleen … nimittäin se, että kaikki nämä monimutkaisemmat systeemithän ovat kaikkea muuta kuin konkreettisia: niillä ei esimerkiksi ole ”reunoja”, eikä ”rintamalinjoja” niiden välillä voida piirtää; ainoa, joka pitää järjestelmän olemassa, on dynaaminen attraktori. – Otetaan jokin liikeyritys – mikä se semmoinen loppujen lopuksi on? Esimerkiksi Nokia ei omista toimitilojaan, kaikki on ulkoistettu. Mitä rahanarvoista sillä on pörssikurssiaan vastaan? Niin, arvo on siinä ihmisverkostossa, tai siinä dynamiikassa, mitä se verkosto pitää pyörimässä. Jos monadi pysähtyy, sitä ei enää ole. Ja käyntiin sitä ei sen jälkeen saa ulkoa päin elvyttämällä paremmin kuin muitakaan kuolleita ruumiita. – Elämme herkässä maailmassa, joka on täynnä vastaavia ”eläviä” systeemejä!
Ilmoita asiaton viesti
Näissä elävissä systeemeissä on suuri, lohduttava sanoma ihmiskunnalle: Ikuinen kasvu on mahdollista.
Ja luonto säästyy.
Ilmoita asiaton viesti
… Toi on hyvä pointti: ikuinen kasvu on mahdollista, koska abstraktit systeemit eivät kuluta luonnonvaroja, ainoastaan tätä loppumatonta ihmisten ”sähellysvarantoa”.
Ilmoita asiaton viesti
Me tulemme muuttamaan perustuslakia niin, että pakkoruotsi poistuu
Suomesta. Tämä on Suomen kansan tahto, ja tästä tullaan järjestämään
kansanäänestys.
Ilmoita asiaton viesti
Näin meidän kesken, älä kerro muille … pelkään, että tuo pakkoruotsi on vain olkiukko. Kun siitä joskus peruskoulussa luovutaan, joudutaan antamaan ruotsittajapiireille kompensaatiota (esimerkiksi Soininvaaran ehdotuksen mukaisesti lisätään ruotsin kielen määrää lukiossa). On ehkä tässä tilanteessa parempi yhä vain lisätä painetta ja ihmisten tietoisuutta asiasta (nyt kun pikaratkaisut eivät enää omia poikiani ehdi auttamaan!), ja romuttaa sitten samalla vauhdilla koko virallinen kaksikielisyys.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo viittaus tuossa yllä tuohon ”kansanmurhaan” … sehän kuulostaa ylilyönniltä. Mutta itse aloittivat. Kun kuuntelee ilmapiiriä, kun havaitsee, kuinka usein suomenruotsalaiset rinnastavat itsensä juutalaisiin – voi vain ihmetellä, mitä RKP:n tupailloissa kaksikielisille kerrotaan. Miten he aina saavatkin masinoiduksi kaikki äänestäjänsä liikkeelle!
Ilmoita asiaton viesti
… Vaikka ”korvausvastuu” kuinkakin (historiallisessa katsannossa, eli kyberneettisesti aika-akseli pois abstrahoiden) olisi vastapuolella, nykymaailmassa tyylinä on katsoa vain senhetkistä tasapainoa: joka joutuu jostakin luopumaan, sitä pitää hyvitellä. Ja RKP:n terrierityylin tunnet …?!
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tulee rohkea väite: kulttuureita ei pidä sekoittaa. Rakenteeton sekoitus hävittää monimuotoisuuden maailmasta, jolloin robustisuus todellisuuden mallissa vähenee. Jokaisen kulttuurin on kehitettävä omat ratkaisunsa haasteisiin, jonka jälkeen niiden elämänvoima tulee testatuksi. – Mutta ”nuorta” kulttuuria ei saisi (freudenthalilaisittain!) teilata ennen kuin se on rauhassa päässyt täyteen kukoistukseensa.
Ilmoita asiaton viesti
No olipas hyvä kirjoitus. Ahmin ilolla sujuvaa ja älykästä tekstiäsi, kiitos.
Itse olen havainnut subversion vaikutukset mediassa, suomalaisuuden avoin halveksunta näkyy myöskin arkipuheessa. Itsehalveksunta ja vähättely on häkellyttävän määrätietoisesti lisääntynyt viimeisten (parin)kymmenen vuoden aikana suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Yleisesti on puhuttu eurooppalaisen kulttuurin rappeutumisesta.
50-luvulla Neuvostoliitto rupesi perustamaan ja rahoittamaan ystävyysseuroja, rauhanliikkeitä, kustantamaan julkaisuja Euroopassa. Se tehtiin juuri ”hyödyllisten idioottien” avustuksella, Suomessakin Rauhapuolustajien koko johtajisto oli 70-luvulla taistolaisia.
Kuinka laajaa ja tehokasta soluttautuminen oli läntisessä Euroopassa, en tiedä, mutta Suomen NL:n suurlähetystön kirjoilla oli 80-luvun lopulla noin kaksi tuhatta työntekijää, lisäksi oli APN-tietotoimistoa, kaupallista lähetystöä, teboilin ja muiden neuvostofirmojen edustustoja ja valtuuskuntien vaihto yhteiskunnan julkisella sektorilla oli tiivistä.
Sen ajan kasvatit ovat silloisten poliittisten voimasuhteiden (keskusta, sdp, skdl – kokoomus oli oppositiossa parikymmentä vuotta) mukaisessa järjestyksessä täyttäneet virastojen keskeiset paikat ja kasvattaneet lapsensa internationaalisessa hengessä paternalistiseen sosiaalidemokratiaan.
Onko siis monikultturismi ja globalisaatio eräänlainen neuvostososialismin jatkumo ja kansallisen kulttuurin hämärtäminen tuontikulttuureilla alkuperäisen neuvostostrategian, subversion seurausta jonka intressit ovat yhtenevät globaalin pääoman kanssa?
Ruotsinkieliset ovat osa tätä subversion prosessia kuten muutkin vähemmistöt. Vielä 80-luvun lopulla NL:n rooli oli aktiivinen, sen päättelin sisäministeri Nikolai Pugon kanssa käymistäni keskusteluista feminismistä, rivien välistä päättelin, että naisasialiike oli yhtä tärkeä soluttautumiskohde kuin 60-luvun nuorisoliike aikoinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tämä maailmanhalaaminen on osin pelkkää idealismia … silti vaarallista. Todellista hyväntahtoista hölmöyttä. – Kuitenkin se on maailmanlaajuinen ilmiö. Meillä sen sijaan on tämä ihan oma maailmanmitassa ainutlaatuinen ongelmamme: se meidän on itse ratkaistava, kukaan muu ei meitä voi siinä auttaa, ja siksi siihen on mielestäni erityisesti paneuduttava.
Ruotsinmielisillä on oma agendansa joka on ajatushautomoista päätellen tarkoitushakuista toimintaa. Se on mielestäni jopa maailmanhalaamista pelottavampaa: se on jatkunut kauan, varsin onnistuneesti, ja se toimii yhä aktiivisesti miljardisäätiöineen. RKP-läiset eivät ole yhtä vilpittömiä kuin esimerkiksi Vihreät, jotka voivat vanhemmiten vaikka viisastua. Heillä on erittäin vaikutusvaltaisissa asemissa näitä hyväntahtoisia hölmöjä mielipidejohtajina. – Eikä heitä edes saa ”vainota” ettei olisi natsi.
Niin, tällainen ajattelu kuulostaa vainoharhaiselta – tämän olen usein kuullut. Hyvä ettei enää tarvitse samalla tavoin puolustautua kuin aiemmin … juu, maailma on menossa parempaan suuntaan, ilma on raikastunut.
Media on hyvin solutettuna; ääriesimerkki tästä on tietenkin RKP:n oma kanava FST. Selvästi sellainen asia mitä ei ole osattu ottaa huomioon on internet: aikansahan se toimii että pelotellaan ihmisiä menemästä keskustelupalstoille, mutta ei määräänsä enempää.
Melkeinpä paras internetin tuoma asia on hakukoneet, ne avaavat uusia maailmoja: riittää kun näpyttelet avainsanat (niinkuin tuossa tuon termin ”subversio”), niin kokonainen käsiteverkosto alkaa avautua. Asiat jäsentyvät kun niille saa nimen! – Vielä kun niissä olisi jonkinlainen ”konnotaatiolinkitys”, joka näkisi pinnallisen terminologian läpi … usein tieteessäkin puhutaan eri aloilla aivan samoista asioista mutta sitä ei huomata.
– Oikeastaan en halua kritisoida RKP:tä: suomenruotsalaisilla on oikeus rakentaa itselleen omaa hyvinvointiaan muiden kustannuksella, ja RKP on tehnyt tätä työtä kieltämättä mainiosti. Se mikä ärsyttää (ja huolestuttaa), ovat nämä hyväntahtoiset hölmöt, suvaitsevaisuus-jargonin nielaisseet suomenkieliset, jotka sisältä päin aktiivisesti mädättävät suomalaisten arvopohjaa ja omanarvontuntoa.
Suomalaisuuden puolustamisesta tulee tuossa vielä tällä viikolla lisää tekstiä, pysy kanavalla!
Ilmoita asiaton viesti