Väärille jengoille
Pientä kertausta … – Niin, Jutta se sitten sai pelastetuksi kasvonsa: hän sai läpi ne huipputiukat vaatimuksensa ja pääsi mukaan hallitusneuvotteluihin.
Öhh … ehdot hyväksyttiin EU-kokouksessa ohimennen, ilmoitusasiana, niistä edes neuvottelematta?
Ettei vain Jutta olisi mennyt Jyken halpaan. Murjotuksesta päätellen taisi itsekin huomata joutuneensa apupuolueeksi. – Jos Jutta olisi ollut rehellinen äänestäjilleen, nyt neuvoteltaisiin SDP:n johdolla ehkäpä Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien hallituksesta, joka (parhaimmillaan) pakottaisi Euroopan isot herrat takaisin ruotuun, ja samoin Suomessa. Säästötkin voitaisiin aloittaa vaikka heti turhia rakenteita purkamalla, esimerkiksi poistamalla pakkoruotsi ja virkamiesten kielitutkinnot.
Niille jotka haikailevat sitä, että joustavuudella olisi päästy tähänkin hallitukseen asioista päättämään: niin, silloin olisi oltu suossa vanhan hallinnointikulttuurin kanssa. Kokoomus on nyt voimansa tunnossa (tai oli ainakin vielä siinä vaiheessa, kun PS vielä näytti olevan pikkusormen ympärillä), valmiina sivistämään apupuolueensakin. Esimerkiksi Alexander Stubb on sanonut Hufvudstadsbladetissa, että hän kyllä pitää huolen siitä, että ruotsin kielen asemaa ei heikennetä. Voiko neuvottelutilanne öykkäreiden kanssa olla mielekäs?
Miten tämä kaikki nyt liittyy kybernetiikkaan. – Timo Soini huomasi (intuitiivisesti), että Jutan välistävedon jälkeen asiat lähtivät vyörymään väärään suuntaan hallituksen muodostamisessa. Mitään ei ollut enää tehtävissä: synty (eli emergenssin luonne) keskeisesti määrää systeemin lopputuloksen. Uusi erilainen ajattelu olisi pitänyt saada juurrutetuksi prosesseihin jo alusta alkaen; tällöin ”ilmiasu” olisi voinut olla hyvinkin erilainen. – Niin lähellä se oli, perhosefekti miltei käynnistyi!
Tuoreet kannatuslukemat (Perussuomalaiset nyt suurin puolue) tuntuvat viittaavan siihen, että silkka rehellisyys voisi olla muillekin uusi poliittinen menestysstrategia. Asiat kypsyvät ehkä nopeastikin, tiedä vaikka edessä olisivat jossakin vaiheessa ennenaikaiset vaalit. Jotenkin tuntuu, että uuden ajattelun attraktorit alkavat olla vastaansanomattomat.
Ajattelin tämän aluksi pelkäksi vaaliblogiksi – mutta prrrhana kun maailma ei tullutkaan kerralla valmiiksi … jatketaan vielä ilman suurempaa suunnitelmaa tai aikataulua nältä kybernetiikan tulkintoja (nyt kun vaalien jälkeen ”blogosfäärissä” tuntuu olevan vähemmän ruuhkaakin).
SDP:n takinkääntö oli kyllä täysin käsittämätön. Tähän asti olen pitänyt SDP:tä puolueena, joka pitää kiinni tavoitteistaan hallitusneuvotteluissa jopa pikkumaisuuteen saakka.
SDP:n hankalan neuvottelukumppanin leima lienee vain omaa mielikuvitustani. Tuskinpa Katainen kuvitteli vaalien jälkeen, että saa oman linjansa muuttumattomana läpi Portugalin tukipaketissa. Taisi olla Jyrkille aika helpot neuvottelut…
Ilmoita asiaton viesti
… Neuvottelut näyttivät helpoilta niin kauan kun kaikki kinusivat hallitukseen: SDP:kin uskalsi tinkiä vaatimuksistaan kun kaikki kritiikki olisi kohdistunut Persuihin (jotka olisivat tinkineet vielä enemmän). Ja toisaalta SDP ilman Perussuomalaisia olisi joutunut pelkän apupuolueen asemaan – ilmankos he nyt sitten halusivat Vasemmistoliiton mukaan omaksi selkänojakseen!
Jälkikäteen asioita on helppoa tulkita – mutta hallitapa pelin politiikka sillä hetkellä kun asiat tapahtuvat! Mahtaa olla vanhoille puolueille kiusallista kun joku toimii arvaamattomasti, kun ei siis toimikaan totuttujen pelisääntöjen mukaan, jolloin ennakointi on mahdotonta. Vaikka toisaalta: Soinihan teki täsmälleen niin kuin oli luvannut …!
En ole aiemmin näistä politiikan kiemuroista ollut juurikaan kiinnostunut – vaan kyllä tämä on varsinaista strategiapeliä, ja pokerinaamaakin tarvitaan!
Ilmoita asiaton viesti