Rekistereihin päätymisen uhallakin …

Samoin kuin neekeriukko-tapauksessakin … ei saa olla olemassa kiellettyjä puheenaiheita, sellaisesta orwellilaisesta kontrollista aina joku hyötyy. Anders Behring Breivik ei saa kaapata tätä idea-avaruuden vapausastetta itselleen.

Niin, tavoite (kuluneesti) on ymmärtää muttei hyväksyä. Asiaa auttaisi, jos tekijää ei suoralta kädeltä tuomittaisi hulluksi, koska sitä hän ei ole (elleivät hulluja ole automaattisesti kaikki, jotka eivät toimi kuten muut, valmiin mallin mukaan). Eikä hän toiminut edes vihan vimmassa vaan hyvin suunnitelmallisesti.

 

Nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta on äärimmäisen pitkälle jäykistynyt ”valmis” systeemi. Sosiaalidemokraattisessa holhousvaltiossa systeemi itse (edes valtiojohtoa ei voi syyttää) tietää parhaiten ja huolehtii ”oikeasta ajattelusta”. Minkäänlainen vastalause ei mene läpi kun kukaan ei kuuntele ikäviä ajatuksia. Konkreettisesti, kun kaikki on niin morsomt ja hyggeligt, kaikkien pitää näyttää nauravaa naamaa – murehtiminen on kuulemma liian suomalaista. – Kyllä, omilla kriteereillään Breivik on patriootti joka uhraa oman tulevaisuutensa maansa puolesta saadakseen aikaan muutoksen, toivoen että uhraus ehkä joskus ymmärretään.

Jos ajatellaan kulttuurien taistelua, näyttää (Breivikin silmin) siltä että olemme häviämässä sodan ilman että hyökkäystä edes huomataan. Niin, muutama sukupolvi tästä eteenpäin, ja länsimaat ovat vääjäämättä muslimivaltioita. ”Vihollisen” miehitys tapahtuu vähittäin, ja sitä tukee ”viidennen kolonnan” subversio. Kulttuurien taistelusta uhkaakin tulla sisällissota. Systeemisesti ajatellen (taas Breivikin silmin), mikään yksilön kärsimys ei merkitse mitään kokonaisuuden rinnalla, jopa kokonaisen yksittäisen valtion kärsimys on merkityksetöntä länsimaista ideaa puolustettaessa.

 

Mutta mikään terroriteko ei voi muuttaa kokonaisuuden dynamiikkaa, ja taistelu tullaan häviämään. Kun kansakunta ei kykene omillaan edes uusiutumaan, se näivettyy mahouttaan; pitäisikö tulevaisuuden tyhjiötä edes puolustaa?

Kestävän kehityksen pitäisi olla tasapainoista, mutta liian pitkälle viedyssä järjestelmässä (kybernetiikan periaatteiden mukaisesti ikävä kyllä) keskitytään siihen, mistä saadaan paras tuotto – mutta kun kaikki keskittyvät samoihin kriteereihin, kokonaisuudesta tulee liian optimoitunut ja harvakoodautunut. Suomeksi sanottuna: kun yksiarvoistuneessa yhteiskunnassa lapset katsotaan kustannukseksi, niitä ei ole. Kaikki lähtee pohjalta, synnyistä: olennaisinta on vulgaari elinvoima ja elämänhalu, ja sitä on vähemmän kehittyneissä maissa.

 

No Suomessakin väki on vaihtunut moneen kertaan, ja uskontokin on jo kertaalleen korvautunut uudella – ehkä uusi kulttuurinen miehitys ei olekaan täydellinen maailmanloppu, ehkä mekin opimme kumartamaan Mekkaa kohti? – Mutta jonkinlainen selviytymisstrategia pitäisi olla: vaikka yhteiskunta kokonaisuudessaankin romahtaisi (ei pelkästään talous), voisimme ehkä kyetä säilyttämään kulttuuristamme jotakin.

Asioista pitäisi voida keskustella, jotta kehitykseen voitaisiin vaikuttaa. Miehitys kuitenkin tapahtuu nyt yksilö kerrallaan, ja yksilöihin meillä on valta.

Suomalainen elämänmuoto ja sen arvot eivät säily. Niiden inertia on liian vähäinen: esimerkiksi ahkeruuden kunniaa tulijoille lienee turha opettaa, kun suomalaisetkin sen ovat unohtaneet parissa vuosikymmenessä. Mutta mikä voisi säilyä (mikä on tähän asti säilynyt kaikissa mullistuksissa) – ja mikä on kokonaisuuden kannalta kaikkein erilaisinta ja arvokkainta – on suomen kieli ja suomen kieleen kytkeytynyt kulttuuri.

Kärjistetysti: mielestäni maahan tulijoille on opetettava täydellinen suomen kieli ja heidät on laitettava lukemaan Kalevalaa. Kyllä, heidän on opittava arvostamaan suomen kieltä enemmän kuin alkuperäistä äidinkieltään. Ainoa mikä säilyy tulevissa ennennäkemättömissä mullistuksissa ovat mielen pohjalle kylvetyt siemenet. Tulijoiden on tunnettava ylpeyttä suomalaisuudestaan, miltä he sitten näyttävätkään.

Kuulostaako naurettavalta? – Niinpä niin. Kulttuurinen eloonjäämissuunnitelma tietenkin edellyttää ennen kaikkea sitä, että edes suomalaiset itse ovat ylpeitä suomalaisuudestaan.

 

Ja sitten. Kyllä se kulttuurinen diversiteetti lopulta islaminkin heikentää, sisältä päin, kunhan sen maailmanvalta liiaksi laajenee. Mutta se diversiteetin miina meidän kannattaa itse virittää.

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. -- Niinpä on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä. Jo ennen sitä menneisyyden Sinistä tulevaisuutta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu