Upea kognitiivinen työkalu
Nyt se on keksitty: positiivinen häly! – Vaikka luokkamelu johdonmukaisesti heikentää oppimistuloksia kaikissa muissa maissa, Suomessa meluisat luokat eivät haittaa oppimista, päin vastoin, se on positiivista hälyä. Näin kuulin vastikään radiosta, joku tietemies oli totennut.
PISA-tutkimusten mukaan Suomen koulut ovat oppimistuloksiltaan maailman parhaimmistoa, ja Euroopan ehdottomassa kärjessä. Tämä siitäkin huolimatta, että kustannukset oppilasta kohti ovat suhteellisen vähäiset. Jopa niin, että Suomen ruotsinkielisissä kouluissa, missä kustannukset oppikasta kohti ovat olennaisesti suuremmat, oppimistulokset ovat huomattavasti heikommat … niin, niissä kouluissa tulokset ovat Ruotsin tasolla.
Sen sijaan myös virolaiset ovat pärjänneet PISA-tutkimuksissa yllättävän hyvin.
Öh. Vaikka tutkija kuinka haluaisi löytää hyväksyttävän selityksen, eli vaikka hän kuinka haluaisi olla vähemmistöpoliittisesti korrekti, ei varmasti kannattaisi hirttää itseään typeriin hypoteeseihin.
Okkamin viiksitrimmerin mielessä, mikähän mahtaisi olla se yksinkertaisin selitys suomenkielisten koulujen mahtaviin oppimistuloksiin? – Suomalaisuusmiehet, anyone, heittäkääpä arvauksia?
Menee mutuiluksi, muta olisiko kielellä jotain tekemistä asian kanssa? Ainakin puhuttu ja kirjoitettu kieli, on Suomessa käsittääkseni poikkeuksellisen yhtäläistä.
Ilmoita asiaton viesti
Nonnii. Kyllä sen verran johdonmukaisesti evidenssi viittaa siihen suuntaan, että tällaisenkin hypoteesin voisi tehdä. Niille lipposille, jotka ovat pistäneet lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, pitäisi tällainen varoituksen sana antaa.
– Mutta ei suomen kielessä ole erikoista pelkästään se puhutun ja kirjoitetun kielen läheinen yhteys. Tämä tietenkin alaluokilla helpottaa kirjoittamisen oppimista – mutta etu näyttää säilyvän yläluokille saakka. – Suomen kielessä on muitakin etuja: esimerkiksi se, että erilaisilla vivahteilla voi muokata puhettaan (ajatuksiaan) varsin hyvin vastaamaan tarkoitustaan. Ajatuksensa voi tarkasti sovittaa havaintoihinsa.
Ajatusten ja ymmärryksen synnyssä se ajattelun työkalu on keskeisessä roolissa. Ja sen rooli kertaantuu kaikkien monimutkaisempien ajattelun rakenteiden synnyssä.
Ilmoita asiaton viesti
“Okkamin viiksitrimmerin mielessä”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi
Ilmoita asiaton viesti
Mutta eihän tästä voi tehdä kuin yhden selkeän johtopäätöksen: suomenugrilainen melu auttaa oppimista.
Niinpä hallituksen onkin välittömästi annettava asetus, jolla säädetään jokaiseen ruotsinkieliseen luokkaan vähintään kolme suomenkielistä häirikköä tuota taustamelua luomaan.
Tällä tavallahan tuetaan luontevasti ruotsinkielisten oppimista, sillä emmehän mene toki halua, että tämä vähemmistö syrjäytyy, kun eivät saa tyhmyyttään työpaikkaa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Sivistyneemmät ovat joskus armeliaasti todenneet, että suomen kieli sopii hyvin luonnon kuvaamiseen. Vihjaten, että suomen kieli olisi liian arkaainen, eikä soveltuisi monimutkaisen nykymaailman käsitteistämiseen. – Mutta kuten tässä blogissa olen yrittänyt kuvailla, maailma ja luonto ovat SAMA asia. Suomen kielen lisäksi ei tarvita muuta kuin matematiikan kieli (dynaamisten, korkeadimensioisten, jatkuva-arvoisten ja ”äärettömien” ikmiöiden määrittelyyn ja niillä ”päättelyyn”) – avot, siinäpä melkoinen ymmärtämisen työkalupakki, myös tuntemattoman tulevaisuuden tarpeisiin. Tukeva ajattelun pohja mahdollistaa sen, että päälle voi rakentaa monenlaisia ajattelun rakennelmia.
Joskus valitetaan etteivät suomalaiset osaa smalltalkia, he puhuvat vain asiaa. Voisi arvata, että tämä on ainakin osin kielen ja siitä seuraavien ajattelun rakenteiden ”syy”: puheella ja maailmalla on vielä tiukka yhteys, suomen kieli ei ole vielä muuttunut (kyberneettisesti) omaksi itseriittoiseksi systeemikseen (vrt. raha jne.). – No, esimerkiksi vihapuhe-itsesensuuri ja muu ”sivistyminen” uhkaa johtaa siihen, että ”uuskielessä” sanoilla ei enää olekaan selkeitä reaalimailman vastineita, vaan välissä on jonkinlaisia filttereitä. – Vaikka kielen kybernetisoituminen on luonnollinen kehityskulku, sitä ei kannattaisi aktiiviseti nopeuttaa!
Ilmoita asiaton viesti
… Tällainen lisäys: poikani ruotsin kielen oppikirjan nimi yläkoulussa on ”Din Tur”. – Voihan tämän tulkita monella tavalla, mutta varmasti ovat tekijät ajatelleet sitäkin että ”nytpä Onnesi on omassa kädessäsi, tee oikea valinta”.
Ilmoita asiaton viesti