Lupiinit ja koiranputket

Tuossa viime talvena TV2 kehitteli (leikkimielisesti) suomalaisille uusia kansallisia symboleja. Lauluja, leijonia, pukuja, maisemia, kirjoja ja kekkosia päivitettiin nykyaikaa vastaavalle tasolle. Hauskaa uudelleenajattelua.

Entä kansallisvärien symboliikka, se oli tuossa ohjelmasarjassa ohitettu? Sininen ja valkoinen, kuin taivas ja hanki – mutta kun kuitenkin kaupunkien keväiset hanget tuovat enemmän mieleen Ruotsin värit. – Minulla on ehdotus uusiksi, lämpimämmiksi assosiaatioiksi.

Näky mikä alkukesällä jäi mieleeni oli rinne, jossa tiheää valkoista koiranputkikasvustoa kirjoivat siniset lupiinit. En aikoihin ole nähnyt kauniimpaa, ja yllättävämpää yhdistelmää. Mokoma tulokaslaji.

 

– Mikä minut sai tätä sinivalkoista väriyhdistelmää juuri nyt muistelemaan? No ihastellessani rannassa palsamien tuoksua ja pauketta, havahduin siihen, että niin lupiinit kuin palsamitkin ovat Suomessa vieraslajeja, joita jotkut vaativat hävitettäviksi.

En ehkä näe ongelmaa oikein – mutta mielestäni nämä kaksi lajia eivät isommasti uhkaa kotoperäisiä: lupiinin vastineet horsmat rehottavat vasta heinäkuussa, ja elokuussa, palsamien kukinnan aikaan, kosteikot olisivat tyystin ilman kukkaloistoa. Tietenkin, ainahan voimakkaampi heikompaansa tölvii – ja nämä tulokkaat ovat niitä vahvoja menestyjiä. Mutta mielestäni elämänvoima on lähtökohtaisesti ihailtavaa.

Sama koskee ihmisiä, vietnamilaisia kiinalaisravintoloineen ja turkkilaisia kebabeineen: jos he syrjäyttävät kotoperäisiä pizzerioita, niin olkoon sitten niin. – Tulkoon nyt täälläkin sanotuksi: olen somalivastainen niin kauan kuin täällä ei ole ensimmäistäkään somaliravintolaa. En näe somalikulttuurista tulevan tällä hetkellä mitään lisäarvoa, se ei lisää kansallista elinvoimaamme ja monimuotoisuuttamme. Näyttäkää elämänvoimanne!

 

Miten tämä liittyy kybernetiikkaan. – Tämä kaikki tarjoaa esimerkkejä siitä, kuinka luonto on uskomaton kekseliäisyydessään. Elämä löytää uusia mahdollisuuksia, uusia vapausasteita joita hyödyntää, uudenlaisia lokeroita vallattavaksi. Tässä tapauksessa tuo ekolokero löytyy ennen kaikkea länsimaisen ihmisen mielestä.

Tulokaslajit ovat keksineet tavan levitä ihmistä hyödyntäen – niitä täytyy ihailla, vaikka nyt se hyödynnettävä resurssi olemmekin me. Lupiinit ja muut käyttävät hyväkseen länsimaisen ihmisen turhamaisuutta: tulokaskasvit ovat alun perin koristustarkoitukseen käytettyjä kasveja, jolloin ne ovat levinneet ihmisen toimesta ympäri maailmaa. Samalla näiden kasvien evoluutio on kiihtynyt huimasti, kun ihminen on hoitanut niiden jalostuksen (alkuperäiset lupiinit ovat tietääkseni paljon vaatimattomamman näköisiä).

”Tulokasrodut” sen sijaan hyödyntävät länsimaisen ihmisen traumatisoituneisuutta ja muuta henkistä pahoinvointia. Köyhien kansojen osaamista on ollut kehittää väestönkasvunsa ja kurjuutensa huippuunsa, jolloin ne tehokkaasti keräävät meidän sääliämme; nyt sitten ympäri maailmaa on levinnyt somaliyhdyskuntia. – Pelottaa ajatella, mihin suuntaan humanitaariset pakolaiset (erityisesti heidän ajatusmaailmansa) suomalaisessa sosiaaliturvaturvapaikojen soveltamisen käytännössä jalostuvat, kun kukkahattutädit hoitavat ”luonnonvalinnan”.

 

Vielä niistä suomalaisuuden symboleista. Niin, varautukaamme muuttamaan assosiaatioitamme myönteisemmiksi tulokkaille: makustellaan miltä tuntuisi ”sinipuolikuulippu” … tai entä sitten ”sinilohikäärmelippu”, eihän noista kiinalaisista tiedä?

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. Niin on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu