Laeista

Systeemin ydin on malli ympäröivästä maailmasta. Yhteiskuntakin on systeemi, ja lait ovat tämän ihmisyhteisön kodifioitu moraalin malli. Lakeja pitäisi muuttaa harvakseltaan, jolloin ne abstrahoituvat yleispätevämmiksi: viisaus kertyy kokemuksesta useampien yhteiskunnallisten syklien yli.

Malleista voidaan sanoa, että mitä kompressoidumpi se on, mitä vähemmällä se pystyy kattamaan ilmiökentän, sitä parempi malli on. Ennen ihmisten ohjaamiseen riitti 10 käskyä; Yhdysvaltain perustuslaki on kooltaan kymmenkertainen, ja EU:n peruskirja on varmaankin tähän verrattuna taas kymmenkertainen. – Ei tällainen ole enää kunnollinen malli vaan pakkaamaton hetkellisten olosuhteiden kuvaus, joka vanhenee maailman muuttuessa.

Mitä siitä tulee, jos lain tuntevat vain kaikkein lukeneimmat asiantuntijat? Moraalin on synnyttävä alhaalta päin, kantapään kautta, ihmisten ymmärryksestä ja kanssakäymisestä.

 

Kaukana ovat ajat, jolloin keisarille uhiteltiin vanhoihin lakeihin vedoten: ”laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää”. Nyt lakeja muutetaan tilanteen mukaan – tai jos tilanne yllättää,
jätetään laki noudattamatta (niin kuin nyt näissä tukipakettiasioissa). Mutta jos mallilla ei ole pysyvyyttä, se ei ole mallina kelvollinen; ja tällöin koko ylätason systeemi kadottaa oikeutuksensa. Se ei edusta johdonmukaisesti omaa ekolokeroaan vaan on ajopuuna hetken melskeiden heiteltävänä, osana kaaosta itsekin. Vain kiinteät reunaehdot voivat pakottaa maailman mukautumaan. – Kuten on nähty, markkinatkin menettävät luottamuksensa kun toiminnalla ei ole ennustettavuutta.

Toisaalta tietenkin markkinat hyötyvät huonoista malleista ja epävakaudesta: lisääntynyt variaatio tuo näille raadonsyöjille lisää mahdollisuuksia ja resursseja. Hyvä mallihan eliminoisi variaation.

Tarkoitus pyhittää keinot, etelämainen ”pelin politiikka” on tullut Suomeen. Esimerkiksi voisi ottaa taannoisen EU-äänestyksen 1994. Jos tähän päätökseen liittyi niin paljon sitoumuksia kuin mitä myöhemmin on selitetty, päätös olisi jo tuolloin tullut tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä (perustuslait ovat lakien joukossa moraalin mallin ydin). Kun kansanäänestyksessä kannattajia oli vain 56,9 % ei liittymispäätöstä olisi tuolloin pitänyt tehdä. – Ja nyt tämä uusi perustuslakiluonnos, jossa EU lopulta kirjataan sinne lakien ytimeen: sehän on kuulemma enää vain ”tosiasioiden tunnustamista”.

 

Kaikki toimivat maailman mallit rakennetaan alhaalta päin, ja myös vastuu mallinrakentajilla (lainlaatijoilla) on ainoastaan kansalaisiin päin. Emme ole vastuussa muille euromaille.

Suoraselkäisyys on perinteinen suomalainen hyve, jota ulkomaillakin osataan arvostaa. Jos noudattaa periaatteitaan, omaa moraalikoodistoaan, uskaltaa olla myös epäsuosittu; tämä pitää paikkansa niin yksilöiden tasolla kuin valtioidenkin välillä. Siitä rakentuu luonne. Kun ajatuksia poimitaan opportunistisesti sieltä täältä, tilanteen mukaan, vaarana on epäjohdonmukaisuus ja falskius, joka tulee näkyviin nykyisenkaltaisissa muutostilanteissa. Esimerkiksi käyvät nämä vakaustakaukset, jossa meiltä ei mene muuta kuin (itse)kunnioitus. Ystävyys ihmisten ja valtioiden välillä kun kuitenkin on pitkällä ajalla rakennettu luottamussuhde – malli sekin.

Korvissamme soivat sanat ”Yes we kän!”. – Juttis, tule kotiin sieltä, siellä kannetaan vastuuta.

 

Pahinta on kun lait irtoavat moraalista, jolloin ne tulkitaan pelkiksi pelisäännöiksi. Porsaanreikiähän löytyy loputtomiin, jos tärkeintä ei ole lain henki. – Kuinka se onkin niin, että asianajajansa kanssa juteltuaan rehellinenkin ihminen kiistää kaiken? Mielestäni valehtelun oikeudenkäynnissä pitäisi olla raskauttava seikka.

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. Niin on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu