Juhlan kunniaksi pikkuinen ilottelu

Nyt on kulunut puoli vuotta siitä kun asetuin tänne blogistaniin … kiitos, olen viihtynyt hyvin. Tämän asian juhlistamiseksi tarkastellaan tässä hieman laajempia kehyksiä – miksi neokybernetiikka on niin yleispätevää. – Varoitus: seuraavassa astumme fyysisen maailman kulisseihin, metafysiikkaan.

– Aluksi on kaaos. On luvuttomia identtisiä hiukkasia (tms.), joiden ominaisuudet ovat satunnaisia, kohinaa. Ja yhden hiukkasen ominaisuuksia ei kyetä edes mittaamaan, ainoastaan tilastollisia jakaumia on tunnistettavissa. – Kelpaako tämä määritelmä? No, tämän jälkeen asia etenee kuin juna.

 

Jos mitään rakennetta ei kaaoksen maailmassa ole, yllättäen tiedämmekin aika paljon: Yllä esitetyillä ehdoilla esimerkiksi ominaisuuden u jakauma on normaalijakautunut (keskeisen raja-arvolauseen perusteella); tällainen normaalijakauma voidaan luonnehtia täydellisesti kahden tunnusluvun, keskiarvon E{u} ja variaation E{u^2} avulla. Tämä on paras tieto mitä muuttujasta u voi olla.

Jälkikäteen osoittautuu, että muuttuja E{u} heijastuu havaintomaailman hetkellisessä kuvauksessa suoraan jonakin mitattavana ominaisuutena – perinteisesti onkin keskitytty tähän olevaiseen, ”aineeseen”. Muuttujaa E{u^2} ei perinteisesti ole johdonmukaisesti analysoitu – nyt tämä ”emformaatio” on sen sijaan tarkastelujen ytimessä. – Osoittautuu, että fysikaalisissa ympäristöissä emformaatiolla on tyypillisesti energian dimensio, ja ei-fysikaalisissa ympäristöissä se on (Fisherin) informaatiota. Kummassakin tapauksessa emformaatio on avainkäsite: se sisältää kapasiteetin vaikuttaa maailmaan ja tulla ”näkyväksi”. Korkean emformaation ilmiöillä on puolellaan evolutiivinen etu.

Ulkoapäin tarkasteltuna näyttää siltä, kuin mukautuvat järjestelmät pyrkisivät imemään variaatiota ympäristöstään. – Tämä emformaation E{u^2} maksimoinnin toteuttaminen ja seurausten analysoiminen juuri on lähtökohtana neokyberneettisissä tarkasteluissa. Kaaoksen todellisuus on universaali – missä vain voidaan nähdä kohinaa ilman toistaiseksi löydettyä rakennetta, siinä suunnassa on uusia mahdollisuuksia.

 

Neokyberneettisten järjestelmien toimintaa näyttää ohjaavan jonkinlainen elämänvoima, elämän nälkä – niin, todellakin, tällainen puhe on sitä pahamaineista vitalismia. – Mutta miksi hyväksyisimme tabuja, ajattelurajoituksia, jos niiden kaataminen näyttää antavan meille vahvat työkalut uudenlaisiin kysymyksenasetteluihin? Katseen siirtäminen miksi-kysymyksiin mahdollistaa emergenssin ja rakenteiden synnyn ymmärtämisen ilman että tarvitsee rajoittua pelkkiin ylhäältä annettuihin kategorisointeihin.

Muodostuvien rakenteiden perustana on takaisinkytketty säätösilmukka, jonka kautta määrittyy vuorovaikutus systeemin ja sen ympäristön välillä. Näitä ”dynaamisia atomeja” voidaan – kunnianosoituksena entisajan filosofeille – nimittää monadeiksi, jotka ovat eräänlaisia pyörteitä tai attraktoreita herakleitoslaisessa ”elämän virrassa”. Samalla nämä pyörteet määrittävät vapausasteiden akselit rajoitteiden hallitsemassa muuttujien avaruudessa, virittäen uudenlaisen voimien ja vastavoimien keskinäiseen tasapainoon perustuvan dialektiikan.

Koska systeemi on ympäristönsä kanssa elimellisessä vuorovaikutuksessa, ei ole enää yksisuuntaisia kausaalisuhteita – onkin mielekkäämpää puhua jonkinlaisesta pankausaalisuudesta. Ei ole ”tarkkailijaa” ja ”tarkkailtavaa”: kaikki ovat yhtä aikaa subjekteja ja kaikki ovat objekteja. Tässä mielessä jopa perinteinen kartesiolaisuus tulee haastetuksi, ja näyttää siltä, että pudotaan ohi tieteen normaalien raja-aitojen. – Onhan se ikävää jos tiede ei kykene vastaaman oikeasti kiinnostaviin kysymyksiin. Ehkä tieteen aikakausi alkaa olla ohi, ja on syytä palata taas ylemmän tason kategoriaan, luonnonfilosofiaan!

 

Tiistaina, 1.11. klo 18:00, pidän Luonnonfilosofian seuran tilaisuudessa esityksen aiheesta ”Emformaatioteoria – oppi emergentistä (in)formaatiosta”. Paikkana on Tieteiden talon sali 104, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. – Seuran tilaisuudet ovat kaikille avoimia, joten voinen kutsua asiasta kiinnostuneita täältä virtuaalimaailmasta hetkeksi reaalimaailman kohtaamiseen!

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. Niin on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu