Mokomat kuoliaaksinaurattajat

Kaikissa elävissä systeemeissä on fraktaalinen hienorakenne. Tämä koskee myös mentaalisia rakennelmia: tunnelmien ja ajatusten (käsiteavaruuden attraktorien) yhdistelmät (uudet attraktorit) rakentuvat tehokkaimmin vuorovaikutuksessa, ihmisten keskustellessa toistensa kanssa, erilaisten mentaalimaailmojen projektioiden (puhefragmenttien) ohjatessa keskustelun kokonaisuuden muokkautumista enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Todellakin, parhaimmillaan keskustelu elää ja kehittyy arvaamattomien vapauksien suuntaan, tehden tällaisesta kokemuksesta keskustelijoille elämyksen.

Myös ”keskustelusysteemin” kehitystä hallitsevat tutut systeemiset lainalaisuudet. Vain harvoin rakennelmista tulee kestäviä ja pysyviä osia mielen malliin; kuten kaikilla kyberneettisillä kokonaisuuksilla, tyypillinen mentaalirakenteiden kohtalo on romahdus. Ja vielä täsmällisemmin sanottuna, myös tällaisen fraktaalirakenteen ”osasysteemit” romahtelevat. Rakenteiden sisäiset jännitykset ja niiden yhtäkkiset laukeamiset virittävät ”värähtelyjä”, joiden ansiosta (päänsisäiset) dynamiikat saavat herätettä ja joiden perustalle morfiset kentät voivat muodostua.

Ihmisten välisten morfisten kenttien synkronoituminen ja resonanssi, ja edelleen jonkinlaisen ”yhteistietoisuuden” rakentuminen edellyttää, että keskustelukumppanin malli saadaan muodostetuksi omaan mieleen. Käytännössä tätä voidaan toteuttaa vaikkapa erilaisin ”kielipelein”, tai koepalloin: arkisessa keskustelussa esimerkiksi pieni nälvintä, näennäisesti kiinteän pinnan tökkiminen, eräänlainen jouston (vapausasteiden) testaaminen, auttaa kumppanin mentaalisen dynamiikan identifioinnissa. – On haastavaa, että omia värähtelyjään ei tietoisesti voi hallita.

On tiettyjä vakiintuneita keskustelun tekniikoita, joilla värähtelyjä voidaan saada aikaan kuin ”yhteisestä sopimuksesta”: esimerkiksi vitsiä kerrottaessa tarinaa kehittelemällä viritetään jännitteitä siihen saakka, että huippukohdassa koko absurdiksi kääntynyt rakenne koordinoidusti romautetaan. Mikään ei auta paremmin synkronoimaan ihmisten välisiä kenttiä kuin yhteinen nauru (tai vaikka yhteislaulu!).

Inhimillinen kanssakäyminen harjoittaa kestävien mentaalisten rakenteiden muodostamiseen. Pitäisi ymmärtää, että kirjaviisaudella rakennettu malli on vain kehikko, jonka relevanssi ja dynaaminen robustisuus paljastuu vasta testattaessa: kuinka malli kestää reaalimaailman tönimistä ja ympärillä tapahtuvia fraktaalisia romahduksia?

 

Tämä oli pitkä johdanto. Tarkoituksena on sanoa, että meihin istutettu sivistyksen malli ei toimi.

Nykyinen sivistyksen tulkinta on suunnilleen sitä, että vedetään kravatti kireälle ja keskustellaan asiallisesti. Ei ainakaan saa ärsyttää muita sivistyneitä. Smalltalkia. – Kun kuitenkin eurokeskustelujen rakennelmat ovat jo kasvaneet niin absurdeiksi, että ainoa järkevä reagointitapa olisi nauraa näille finanssiguruille päin naamaa. Pienikin töytäisy kaataisi heidän maailmaa vastaamattomat rakennelmansa. Jonkun pitäisi kertoa mokomille stand-up-koomikoille, että heidän olisi jo aika kehittää uutta ohjelmistoa, tämä vitsi on jo vanha:

– Tuokaa enemmän rahaa, jossakin vaiheessa emme enää halua sitä lisää!

Onhan tämä Euroopan-laajuinen sumpliminen suomalaisille tietenkin uutta (mutta pitäisi kuitenkin ymmärtää, että Sarkozy on kuulemma kova pelimies). Jotenkin kaikki ymmärrys on kuitenkin kadonnut myös suomalaisten idänpolitiikasta. – Kysykää kuinka Kekkonen pärjäsi venäläisten kanssa, ja ottakaa opiksenne! Bluffit pitää uskaltaa katsoa.

Europolitiikka on basaarikauppaa, ja nyt siellä ovat Jutta ja Jykke aurinkorannan asukeilta ostamassa Reloxeja. Vain idiootit maksavat täyden hinnan – ja sellaiset ovat ansainneet kohtalonsa. Ei rehellisyys ole arvo muiden kuin toisten rehellisten kanssa, näissä europiireissä se on pelkkää osaamattomuutta. – Täytyisi pitää mielessä ”humanitaaripakolaisen elämänviisaus”:

 

Jokaista voi kusettaa kerran;
joitakin pystyy kusettamaan pidemmän aikaa;
mutta vain koiria saa kusettaa aamuin illoin!

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. Niin on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu