Uskon malleihin mutten ole hullu

Miksi valelääkärit niin pelottavat? Olisiko kyseessä intuitiivinen tunne siitä, että asiantuntijoille on annettu liikaa valtaa – jospa tuo ei kuitenkaan oikeasti tiedä mitään?

Ja vaikka olisi lääkärin paperitkin, mitä se takaa? Niin kauan on kuunneltu kaikenlaista rasva- ja kolesterolivalistusta … niin kauan on elämänlaatua heikennetty kaikenlaisin korviketuottein, eivätkä häpeämättömät pekkapuskat (ja kaiken maailman konsultit siinä siivellä) edes pyydä anteeksi!

 

Olisiko tällaisista asioista opittavissa jotakin, voitaisiinko rakentaa jonkinlaista metamallia toisaalta ihmisten käyttäytymisestä ja toisaalta asiantuntijoiden käyttäytymisestä – että osaisi edes jatkossa varoa?

Yksittäistä ihmistä on oikeastaan helppo ymmärtää: monimutkaisten ongelmien edessä iskee epävarmuus. Päätöksiä pitäisi kuitenkin tehdä, varsinkin jos on päättäjäksi tullut valituksi. Eipä sitten ole ihme, että markkinaraon ovat löytäneet erilaiset varmuuden kauppiaat, ne asiantuntijat. Avainongelma on tietenkin, että jos uskot asiantuntijoihin … niin, silloin sinä uskot.

Miten sitten tullaan asiantuntijaksi? Tai, ennemminkin, kuinka saadaan omat mielipiteet myydyksi asiantuntijuutena? – Maaginen sana nykypäivänä on tiede. Jos saat puheillesi tieteen sädekehän, silloin olet voittamaton. ”Vertaisarviointi”, se vastalauseet hiljentävä taikasana, ei kuitenkaan tarkoita muuta kuin hyväksyntää – niin, vertaisiltasi. Kun sinulla on vielä hurja pätemisen tarve, maltillisemmat tieteentekijät vetäytyvät sivummalle …

Fundamentalistit eivät tyypillisesti taida olla parhaita osaajia, heillä varmuus sivuuttaa epävarmuuden ja etsinnän. Tieteellinen suoraviivaisuus kiteytyy heidän käyttämissään kohteen malleissa; yksinkertaisimmillaan dynaamiset mallit ovat lokaalisia ensimmäisen kertaluvun malleja, joiden ennusteet tuottavat muuttujille aina suhteellisen vakiokasvun (eksponentiaalisen absoluuttisen kasvun). Systeeminen ymmärrys niissä loistaa poissaolollaan. Tällaisia triviaalimalleja ”asiantuntijat” kauppaavat esimerkiksi taloustieteessä ja ilmastotieteessä. – Ja yllättäen simuloinnit ennustavat jatkuvaa kasvua niin lämpötiloissa kuin bruttokansantuotteissakin!

Kääntäen, kun jokin malli on omaksuttu, se kahlitsee myöhempää ajattelua. Asiantuntijoilla ei ilmeisesti ole tullut mieleen ihmetellä historiassa toistuneiden kasvuvaiheiden ja normalisoitumisten (tai romahdusten) syklisyyttä, josko tällainen käyttäytyminen pitäisi vaatia olennaiseksi osaksi mallia? – Voi voi niin, herkkyyden kasvun systeeminen mallittaminen on haasteellista.

Näissä ”tieteiden” sovelluskohteissa on monia yhteisiä piirteitä jotka tekevät niistä vaikeita. Sekä ilmasto että talous ovat kompleksisia ongelmakenttiä, joissa vapausasteita on liikaa: tällöin kaikki käyttäytymiset voidaan selittää jälkikäteen, mutta etukäteen ei voida selittää mitään – mahdollisia realisaatioita on liian suuri määrä. Muuttujia on liian paljon identifioitavaksi, ellei lähtökohtana ole systeeminen mallirakenne. – Tähän tarjoaisin taas kybernetiikkaa.

Ilkeästi sanoen (näitä guruja on kyllä jo hymistelty tarpeeksi) talous- ja ilmasto-osaaminen tuntuu olevan enemmänkin psykologista laatua, milteipä uskonnollista luonteeltaan: kuulijat on saatava pelon tilaan, jonkinlaiseen hypnoosiin, ja heille on kerrottava pelastuksen olevan uskossa tarjottuun (poliittiseen) oppiin. Kauhukuvat pitää jättää riittävän epäkonkreettisiksi, niin ettei niistä voi jäädä kiinni; niiden pitää olla myös riittävän kaukana tulevaisuudessa (ettei käy niin kuin Y2K-hysterian kanssa joka sattuneesta syystä koki luonnollisen kuoleman!).

 

No nyt ilmastohörhöt ovat palailemassa Durbanista ja taloushörhöt Brysselistä, salkulliset lisärasitteita meille tuomisinaan. – Se mikä meritokratiaan pyrkivässä hallinnoinnissa kiusaa, on se että tällaiset monomaaniset ”yhden asian tuntijat” saavat päättää asioista meidän kaikkien puolesta. – Kysehän on vähän sama kuin kielipolitiikassa, jossa tietty eturyhmä saa aina ajaa tahtonsa läpi, he kun ovat ”asiantuntijoita”!

 

Kuinka rakennetaan ismi? – Hyvä esimerkki on skientologia, jonka tieteiskirjailija L. Ron Hubbard rakensi ”tieteellisesti”: hän totesi, että jos oikeasti haluat tienata miljoonia dollareita, niin paras tapa on perustaa oma uskonto. – No helkkari …

– Osta neokyberneettinen maailmankuva! Kaupanpäällisenä maailmankatsomus! (Eikä tässäkään vielä kaikki!)

 

heikkihyotyniemi

Heikki, versio 2: Suvaitsevampi, viisaampi ... ainakin vähän vanhempi ja paljon reikäpäisempi. Niin on vaatteet kuin aatteetkin: sinisiä, ja löysiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu