Sotkevat selvätkin asiat

Insinööri taitaa olla se meidän aikamme mielensäpahoittaja.
Tyypillinen insinööri kun yrittää pitää asiat järjestyksessä, myös mielessään, ja yrittää ymmärtää. Näillä ”sivistyneillä” tuntuu kuitenkin olevan kunnia-asia, etteivät he ole ”ainakaan mitään teknokraatteja”. – Ja sitten nämä vain sanovat että k’moon, älä murjota, näytät ihan ugrimölliltä.
Kun toisten ymmärtäminen alkaa olla se suurin haaste. Miksi nuo eivät ymmärrä? – Olen melkein alkanut epäillä, että nykymeininki on nykypäättäjien tarkoituksellista politiikkaa: kaikki asiat eivät kuulu kaikille. Kasvatetaan lammaslaumaa. Hallinnointi onnistuu parhaiten jos ihmiset myöntävät olevansa ulkona kuvioista, ja pitävät sitä omana syynään. – Tai etteivät vain poliitikotkin olisi ”asiantuntijoiden” bulvaaneja?
Otetaan esimerkkejä.
Aloitetaan alusta, synnyistä: kuinka jo ykkösluokkalaisille opetetaan, että matematiikkakin on häilyvää ja väiteltävissä olevaa. Miten muuten on selitettävissä se, että yhtäkkiä kouluissa keksittiin ruveta opettamaan että seiska onkin ykkönen, palkki hakasella ilman poikkiviivaa? – Kevään vaaleissa sitten jouduttiin kuulemma hylkäämään suuri määrä äänestyslippuja, kun ei ollut selvää, kumpaa numeroa oli tarkoitettu (onneksi olkoon Soini, sinun numerossasi oli sekä ykkönen että seiska)!
Toinen esimerkki. – Jokin aika sitten oli keskustelua siitä, kuinka ”eurosentti”, siis 0,01 €, pitäisi lyhentää. Suosituksena taidettiin esittää lyhenteeksi ”cnt”. – Mutta hei, tosissaan … miettikääpä, kuinka lyhennetään ”senttimetri”, tai ”senttilitra”. Eiköhän samalla mallilla senttieuro olisi ”c€”.
Ja rahasta puhuaksemme … asia mikä ei ole pelkästään hienosäätöä. Toisin kuin senttieuro, tämä on sieltä skaalan yläpäästä. – Kuinka monta nollaa on ”biljoonassa eurossa”? Entä ”biljoonassa dollarissa”? – Minä nimittäin en suoralta kädeltä uskalla sanoa (katso kuvaa)! Tietävätköhän Jykke ja Jutta, ja Olli – kysyisikö joku toimittaja heiltä tällaista, aivan varmistuksen vuoksi, onhan sitä hulluja kyselty ennenkin?
Nimittäin Yhdysvalloissa, sekä EU:n sisällä Britanniassa, ja jopa euromaa Irlannissa, käytetään näissä suurissa luvuissa ”lyhyttä asteikkoa” (Kanadassa käytäntö vaihtelee kielialueen mukaan, tietenkin!). – Sekaannukset eivät ole yksin sen kuutosen matikan miehen vika.
Nämä kaikki ovat askelia kohti mielettömyyttä: jos premissit ovat ristiriitaiset, mikä tahansa ristiriitainenkin väite voidaan osoittaa todeksi. Jos maailma on tehty mielettömäksi, se on vahvemman totuus joka jää voimaan.
Toinen ongelma sitten on raaka numerotaidottomuus. Esimerkiksi suurten lukujen kanssa on helppoa laittaa vain nolla perään lisää, tai kaksinkertaistaa tukipaketti. Pian käy kuitenkin niin kuin sille yhdelle intialaiselle ruhtinaalle …
Ja sitten kun mediaanit ja keskiarvotkin ovat hakusessa, seurauksena voi olla varsinainen väärinymmärrysten ilotulitus (kiitos sysäyksestä kirjoittamiseen!). – Tulee melkein mieleen se taannoinen tieteellinen seksitutkimus: siellä todettiin, että suomalaisilla (hetero)naisilla on keskimäärim huomattavasti vähemmän seksikumppaneita kuin suomalaisilla (hetero)miehillä …
… Laitetaan tällainen spoileri. – Oletetaan, että iät ovat 65, 70 ja 90. Näiden keskiarvo on 75, jonka yläpuolella on yksi ja alapuolella i’istä on kaksi; keskiarvo ei siis ole aineiston keskellä, mikä on tyypillistä epäsymmetristen jakaumien tapauksessa. Sen sijaan ikien mediaani on 70, jonka ylä- ja alapuolella on sama määrä aineistoa; tämä ei ole sattumaa, koska mediaani on määritelty keskimmäiseksi luvuksi.
Sitten tuo seksitutkimus. Ellei joko miehillä tai naisilla ole hurjan paljon enemmän seikkailuita ulkomailla, sekä miehillä että naisilla täytyy olla SAMA määrä partnereita! Vai keiden kanssa muo muuten olisivat?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeitahan nuo tilastolliset analyysit ovat. Ensin pitäisi osata muotoilla tutkittava asia oikein ja sen jälkeen valita edustava otos. Sitten pitäisi vielä muotoilla kysymykset niin, että aineistosta voi poistaa tutkittavan asian kannalta vääristävät vastaukset. Ja lopuksi pitäisi verrata tulosta nollohypoteesiin. Mikäli poikkeama on merkittävä, sitten pitäisi miettiä, oliko analyysissä sittenkin jotain vikaa ja poikkeama johtuu ihan toisesta selittävästä tekijästä kuin mitä tutkittiin.
Äkkiä ajatellen tuossa seksitutkimuksessa ainakin prostituoitujen partnerien osuus voisi vääntää tulosta tuohon havaittuun suuntaan. Eikähän tuossa ole edes kerrottu, kuinka suuri poikkeama on huomattava.
Mutta juu, numeroita on erittäin helppoa käyttää sekä tahattomasti että tahallaan väärin. Ja onnistuu se jopa insinööriltäkin.
Olit sen verran viisas, että et sotkenut lusikkaasi tuohon Ruippo-Mäntylahti soppaan.
Ilmoita asiaton viesti
”… tuossa seksitutkimuksessa ainakin prostituoitujen partnerien osuus”
Aivan totta – jos nämä prostituoidut ovat ulkomaaalaisia? Mutta lukujen ero oli kuitenkin muistaakseni luokkaa 1:2, kyllä siinä taitaa olla haastatelluilla enemmän kyse numeroiden kaunistelusta kuin mistään muusta (naiset ovat olevinaan häveliäämpiä).
– Pahintahan tässä tilastojen käytössä on se, että niillä saadaan peitetyksi kaikki lähdeaineiston ja mallien epämääräisyydet: ”tietokone antoi nämä tulokset, kyllä sinun vain on uskottava!”. Sama ongelma tietenkin (kärjistyneenä) liittyy esimerkiksi ilmastotutkimukseen …
Ilmoita asiaton viesti
Tosin sääennusteet osuvat nykyään jo aika hyvin kohdalleen jopa 10 päivää eteenpäin. En ole tarkkaan katsonut, miten vuodenaikaennusteet pitävät paikkansa. Mutta tämänpäiväinen kolaaminen ennustettiin jo viikko sitten päivälleen oikein.
Mutta sehän on vain alkuarvo-ongelma. Enkä osaa arvoida, miten stabiilit säärintamat tällä hetkellä ovat. Silloinhan käyttäytyminen mallien mukaan on todennäköisintä.
Ilmoita asiaton viesti