Apinaa koijataan

Aamutelevisiossa kävi Pekka Sauri, se legendaarinen ”Yölinjan” juontaja … paljasti kärsineensä masennuksesta … on nyt kirjoittanut kirjan ”Onnen harha”. — Haastattelija kysyi, mitä tämä olisi siellä yöradiossa vastannut, jos joku toinen samanlainen kuin Pekka olisi soittanut … huh, kaikukammiona peilisali!

Nimittäin suomalaiset ovat vajonneet itsepetoksen kuplaan, systeemiseen narsismiin: peilissä täytyy näkyä onnelliset kasvot … muuta ylpeyden aihetta ei kai enää ole … suurin painajainen on että joku särkisi illuusion. — Mutta oikeesti, ”mitä muut meistä ajattelee”? Ettemme vain olisi silleen ”onnellisia” …

Ahvenanmaalaisilla on oikeuksia ilman velvollisuuksia … ja väkivaltaiset villit tapelkoot porstuassa kunhan eivät tule salin puolelle, siihen kelpaavat. Suomalaisilla taas on velvollisuuksia ilman oikeuksia: orjakansan alemmuuskompleksi paljastuu irvokkaasti onnellisten erioikeutettujen ruotsinkielisten edessä.

Virolaisissa meilläkin on pikkuveli: koheltavat porot voivat leikkiä herrakansaa … suomalaiset eivät ole enää köyhiä eikä kipeitä. Venäläisyys on tarttunut, se ”strateginen totuus”: jättiläismäiset tuet ilman euroakaan velkaa … niin että ei puolustuskykyä … joten, kiitos, lentokoneet ovat kyllä tervetulleita.

Pakolaiset on esineellistetty markkinointimateriaaliksi: huonon itsetunnon hyveposeeraajille riittää että Suomi on ihmisoikeuksien mallimaa. Nomadit taitavat lähteä jatkamaan matkaa joskus kun maa alkaa taas liikaa polttaa … luottamuksen verkon rikottuaan: monikulttuuri näyttää saavan maan kuin maan palamaan.