”What a Time to be Alive!”
Moraalin loppu.
Kuinka likinäköinen olikaan Francis Fukuyama … heti kommunismin kaaduttua hän totesi maailman olevan valmis, kirjassaan ”Historian loppu ja viimeinen ihminen” (1992). Hän piti tätä viimeistä ihmistä jonkinlaisena ihanteena … tajuamatta, että se oli Nietzschen luoma kauhukuva, jumalansa hylänneestä ihmisestä … jonka on pakko rakentaa oma moraalinsa. Tähän kykenee vain yli-ihminen. — Ja kuinka kaukonäköinen olikaan Nietzsche … hän näki vääjäämättömän ristiriidan: selväjärkisyydessään hänen oli kai pakko tulla hulluksi.
Totuuden loppu.
Kun ei ole kaikennäkevää tuomaria, alhaalta ohjautuva omantunnonetiikka muuttuu lakimiesten määräämäksi normimoraaliksi. Tällöin yhteiskunta jakautuu luottamuksen piireihin, yhteisen totuuden kupliin … suuressa maailmassa demokraattien ja republikaanien kaksintaisteluksi, ja voittajan triumfiksi … ”ja meidän nilkit painaa perässä”. Voittaja määrää sensuurin, pyrkien göbbelsiläiseen havaintotodellisuuden hallintaan, jolloin salaliitot pitävät paikkansa … ”deep state” on totta, syvällä pinnan alla … helvetin reptiilit.
Merkityksen loppu.
Päälle kaatuva ”digitalisaatio” on synkronoinut hyökkäyksensä koko skaalalla … ei pelkästään sosiaalisessa tunteiden mediassa, vaan myös terävimmän järjen tekoälyssä. On tapahtumassa jonkinlainen ”jatkettu kopernikaaninen kumous”: ihminen on kammettu pois, ei pelkästään objektiivisen maailman keskuksesta, vaan myös oman subjektiivisen maailmansa keskuksesta. Tieto ja äly on länsimaiden toteemi ja tabu, ylpeydenaihe ja kohtalo … tyhjä puhe, tyhjät käsitteet lumoavat, eikä tyhjää tietokoneen tuottamaa höpötystä (?) voi erottaa ihmisen tuottamasta.
Ajan loppu.
Alku, loppu … alun loppu, lopun alku … Churchillinkin hahmotus lineaarisesta ajasta on mennyttä aikaa: tämä on nyt kaiken ajan loppu. Olemme etuoikeutettu sukupovi, kaikkein etuoikeutetuin: jokainen yli kolmikymppinen on elänyt ”historian lopusta” tänne Historian Loppuun, spengleriläiseen iltaan … ”aika-akselin pohjoisnavalle”, josta suuntaa eteenpäin ei ole. Vajotaan kaaokseen jonka kohinasta ei hahmotu mitään järkevää … ja kun merkitysten kertyminen muistiin loppuu, virtaus katkeaa … hiki ja kyyneleet jäävät, ehkä verikin.
Kulttuurin loppu.
Olemme tavattoman onnekkaita, niitä Viimeisiä Ihmisiä … nauti, näkymät syöveriin ovat riipaisevan huimaavat, tulossa on kulttuurinen maailmanloppu. Mutta siis vain subjektiivinen loppu, vain omasta näkökulmastamme: kun länsimaiden ”kulttuurinen aika” on rakentunut oletukselle ikuisesta edistyksestä, konfutselaisuuden ja taolaisuuden dialektiikka virittää syklisen ajan, nousujen ja romahdusten jatkumon. Niin, meidän vajotessamme uniaikaan, kiinalaiset jatkavat, toivottaen meille ”mielenkiintoisia aikoja” … ihmetellen mennessään.
Miksi tähänkin piti sotkea englantia? Suomen kieli välittäisi ajatuksesi paljon paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, olen samaa mieltä … tiettyjä etuja kuitenkin englannin kielessäkin: avaintermejä Aika ja Elämä voi nyt korostaa korostamatta.
… Ja varoitus lukijalle: kirjoituksen merkitykset TÄSSÄ ja NYT voi tajuta suomenkielisen nilkkimedian todellisuudessa vain englanniksi (linkit).
Katkeraa sinänsä … suomi ei vajoa kyökkikieleksi vain koska tieteellistä terminologiaa ei käännetä, vaan myös koska suvakit ovat estäneet asioista puhumisen niiden oikeilla nimillä ja merkityksillä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkauan kuin olemme kyllästetyt lähinnä amerikkalaisella viihteellä, niin nuo tokaisut on sama sanoa alkuperäisellä kielellä.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelit sitten tyhjentää koko pajatson?
Ilmoita asiaton viesti
No, kun aikaisemmin olen pohtinut ”syntyjen syntyä”, käydään myös loput loppuun 🙂
http://www.hyötyniemi.fi
Ilmoita asiaton viesti
”Nietzsche ymmärsi, että länsimainen kulttuuri oli kuolemassa. Sillä ei ollut enää luomisvoimaa, ja sen aiemmin tunnustaman kristinuskon Jumala oli myös kuollut…”
Millähän oikeudella Nietzsche meni tuollaista sanomaan…Platon oli sitä mieltä, että ylin prinsiippi on Hyvän idea ja että ihmisen sielu ei kulje kohti loppua vaan kohti alkua…
Ilmoita asiaton viesti
Ylempi tavoite, ”suuri tarina”, on kadonnut … Jumala, kansakunta, tms.
Jos ihmiset toteuttavat pelkkää hedonistista pursumista, ei energiaa voida suunnata koordinoidusti eteenpäin … ja joku muu ohittaa. — Mielestäni tämä on tänään kiistämättä nähtävissä … voimien käännyttyä sisäänpäin, keskinäiseksi riitelyksi?
USA:n viisikymmenvuotinen draaman kaari: kuulennoista nykytilaan.
Ilmoita asiaton viesti
…mutta ovatko Hyvyys ja Rakkauskin kuolleet maailmasta? Ehkä Jumala-hahmon ongelma – ja voima – onkin, että hän ei ole tästä maailmasta. Hänestä on tehty maaginen vaikuttaja ja pahuuden oikeuttaja.
(edit)
Ilmoita asiaton viesti
”Nietzsche ymmärsi, että länsimainen kulttuuri oli kuolemassa.”
Pari-kolmekymmentä vuotta sitten minulle alkoi tulla sellainen vaikutelma, että länsimaisen kulttuurin huippukohta ohitettiin joskus 1800-luvun jälkipuoliskolla. Enkä tuon vaikutelman syntyessä ollut vielä edes tutustunut Marxin tuotantoon, vaan enemmänkin Nietzcheen ja Dostojevskiin sekä Gogoliin.
Viimeistään 1900-luvulla kehitys muuttui sellaiseksi, että panostettiin lähestulkoon pelkästään teknologian kehittämiseen kaikkien henkisempien harrastusten kustannuksella. Sadassa vuodessa keinosta on tullut päämäärä ja kuluttamisen maksimoimisesta elämän tarkoitus.
Suomi erityisesti on tuollaisen kehityksen kärkimaa. Koska Suomessa jostain syystä (veikkaan syyksi sisällissodan jättämää traumaa) ei voida käydä arvokeskustelua, kaikki panostus tehdään teknologiaan, jota pidetään arvoneutraalina. Keskusteluissa vaaditaan esittämään faktoja ja mielipiteet sivuutetaan epärelevantteina.
Joskus vuosituhanteen vaihteen paikkeilla keksin aforismin Suomi on insinööritieteiden luvattu maa. Asuin Norjassa 1987-99 ja takaisin Suomeen muuttaessani koin valtavan kulttuurishokin. Noihin aikoihin havainnollistin jossain nettikeskustelussa suomalaisen ja norjalaisen eroa näin: Jos norjalaiselle ja suomalaiselle antaa käteen jonkin uuden teknisen hilavitkuttimen, niin norjalainen kysyy, mitä sillä voi tehdä kun taas suomalainen kysyy, miten se toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Sata vuotta sitten, ensimmäisen maailmansodan tuoman pettymyksen jälkeen, taisi alkaa pelkkä sinnittely … tekniset innovaatiot ja lisääntyneet resurssit ovat siirtäneet pakkoa tunnustaa spengleriläinen tosiasia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oswald_Spengler
Ilmoita asiaton viesti
Yritän olla optimisti: ”Toynbeen mukaan kulttuurin nousua edistää se, että ihmiset haluavat parantaa vaikeita elinolojaan.[1] Toynbeen tulkinnan mukaan kulttuurin luhistuminen johtuu useimmiten jostakin virheestä, joka on johtanut tuhon tielle.” (Oswald Spengler- linkki)
Ilmoita asiaton viesti
Samasta linkistä poimin tämän: ”Teoksessaan Länsimaiden perikato Spengler pyrkii osoittamaan, että kulttuurit ovat elävän eliön kaltaisia järjestelmiä, jotka syntyvät, käyvät läpi tietyt kehitysvaiheet ja lopulta kuolevat. Hänen mukaansa tällä kehityksellä on tietty säännönmukaisuus, joka toistuu kaikissa menneissä, nykyisissä ja tulevissa kulttuureissa. Tätä hän kutsui kulttuurimorfologiaksi.[1]”
Jos hyväksymme sen, että nykyinen kulttuurimme on nimenomaan kulutuskulttuuria, jossa yksilön arvo mitataan hänen kulutuskyvyllään ja sen käyttöasteella, niin tuo Spenglerin näkemys on melkoisen yhteneväinen Marxin näkemyksen kanssa, jonka mukaan kapitalistinen talousjärjestelmä kestää siihen asti että se on tyhjentänyt potentiaalinsa ja sen jälkeen on vuorossa sosialistinen talousjärjestelmä. (Tai yleisemmin: jokainen talousjärjestelmä pysyy pystyssä siihen asti, että se on tyhjentänyt potentiaalinsa ja sen jälkeen on vuorossa seuraava talousjärjestelmä.)
Kapitalismissa kulutus on tärkeää, koska kapitalistien voitot syntyvät siitä. Sosialistisessa yhteiskunnassa taas voiton tekeminen ei ole päämäärä sinänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa voitto ei kapitalistisessakaan yhteiskunnassa ole päämäärä sinänsä, vaan keino, jota talouselämän sallitaan käyttää yhteisen hyvän edesajamiseksi.
Liiketoiminta, joka tuottaa voittoa, on kansan hyväksymää resurssien allokointia eikä kenenkään päättäjän tarvitse yrittää tehdä sitä. Kun vain voitollinen toiminta pitemmän päälle pysyy käynnissä, se takaa sen, että kansantalouden resurssien hyödyntäminen on optimoitu.
Aasi saadaan juoksemaan kovaa pitämällä aisan päässä porkkanaa sen pään edessä. Se on kapitalismia. Sosialismissa aasia ruoskitaan sitä kovempaa mitä hitaammin se juoksee.
Ilmoita asiaton viesti
”Aasi saadaan juoksemaan kovaa pitämällä aisan päässä” … TRUMPPIA …!
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:DemocraticLogo.svg
Ilmoita asiaton viesti