Perussuomalaiset taloudesta ja Euroopasta: ei todellista vaihtoehtoa
Timo Soini on kova lotkauttelemaan kritiikkiä vähän joka
suuntaan. Usein kielikuvat ovat herkullisia ja aika ajoin kritiikkiin voi yhtyä,
ainakin sarkastisessa hengessä.
Helmikuun puolivälissä 2014 Soinin ”plokin” etusivulla
kyytiä saavat hallituksen EU-selonteko ja vasemmiston poissaolo
selontekokeskustelusta, väärien kansanäänestystulosten päivittely, kokoomuksen uikutus
EU-vaalien alla ja SDP:n aivottomuus.
Europolitiikassa lotkauttelua vasta on riittänyt. Esimerkiksi
Soini ja Rehn ovat heittäytyneet suorastaan sanasotaan. Soini vihjaa EU:n
olevan Neuvostoliitto ja ihmettelee miksi ”(kansojen)komissaari Olli Rehn”,
joka ”on johdonmukaisesti varonut puuttumasta Suomen päivänpolitiikkaan”, nyt
yhtäkkiä on niin hermostunut. Rehnin mielestä sen sijaan ”Soinin populismi
olisi merkinnyt katastrofia Euroopalle”.
Suomenmaa kirjoittaa 7.1.2014: ”Rehnin mielestä kevään EU-vaaleissa
mitataan kahden vaihtoehdon kannatusta: jatketaanko Suomen pitkän linjan
Eurooppa-politiikkaa vai annetaanko periksi populisteille”. Niin Helsingin
Sanomat kuin muukin valtavirtamedia on pitkälti ostanut tämän näkemyksen. Sehän sopii myös perussuomalaisille – vaikka
he kaihtavatkin ”populismi”-sanaa.
Tarjoavatko perussuomalaiset todellisen vaihtoehdon Kataisen
hallituksen ja troikan talous- ja EU-politiikalle kaikkine yksityistämisineen
ja budjettileikkauksineen? Kuinka kaukana nämä linjat ovat toisistaan?
Perussuomalaiset eivät
vaadi Suomen eroa eurosta, EU:sta puhumattakaan. Omassa rakennepaketissaan
he ovat lisäksi hyväksyneet käsitteet ”kestävyysvaje” ja ”kilpailukyky” talouspoliittisen
ajattelunsa lähtökohdaksi. Molemmat ovat EU-komission aktiivisesti propagoimia
käsitteitä, ja tarkoittavat mm. yksityistämista ja budjettileikkauksia.
Perussuomalaisilla ei
ole myöskään mitään poliittista ohjelmaa EU:n ja sen instituutioiden kehittämisestä.
Kaikki pyrkimykset muuttaa unionia ovat perussuomalaisille askelia kohti
liittovaltiota eli ”no-go” vyöhykkeellä.
PS-puolue on siis lähtökohtaisesti hyväksynyt vallitsevan
EU- ja talouspolitiikan pääpiirteet. Jos eroja on, ne löytyvät pienemmistä
yksityiskohdista.
Ryhmäpuheenvuorossaan 12. helmikuuta 2014 perussuomalaiset moittivat
hallituksen EU-selontekoa
tylsäksi ja linjattomaksi. ”Selonteosta huokuu ajatus siitä, että unioni tai
komissio ei tee mitään väärin. Hallitus ei selonteossaan anna kritiikkiä edes
eurokriisin hoidosta.” Selonteosta ei löydy vastauksia moniin keskeisiin kysymyksiin.
Totta. On helppo yhtyä kollegani Tapio Raunion lausuntoon, jonka
mukaan ”Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa
huonon – mutta samalla ehkä realistisen – kuvan hallituksen tahtotilasta ja
kyvykkyydestä”.
Kysymys kuuluukin: onko perussuomalaisilla tarjota talous-
tai Eurooppa-poliittista vaihtoehtoa edes yksityiskohtien tasolla? Kokonaisuuksien
ajattelun he ovat jättäneet suosiolla muille. En ole nähnyt perussuomalaisten
esittävän mitään näkemyksiä esimerkiksi kokonaiskysynnän muodostumisesta,
vaikka juuri siitä eurokriisissä on aivan olennaisesti kyse. Kilpailukykypolitiikka
on lähtökohtaisesti ristiriitaista.
Yksityiskohtien
tasolla löytyy vain suhteellisen vähäisiä ja usein keskenään ristiriitaisia
painotuseroja verrattuna Kataisen hallituksen ja troikan linjauksiin.
Islannin ja Irlannin vertaus on toki hyvä: Irlannin osittaista toipumista
juhlitaan eurofiilien keskuudessa menestystarinana, vaikka islantilainen toisinajattelu
on tuonut paljon paremmat tulokset tavallisille ihmisille. Mutta edes tätä esimerkkiä
ei yleistetä.
Entä jos meillä olisi globaali – tai edes eurooppalainen – sitova
velkasovittelumekanismi, joka mahdollistaisi Islannin ratkaisut, mutta
helpommin ja paremmin, kaikille? Tällainen vallankumouksellinen ajatus ei näytä
edes vilahtavan perussuomalaisten mielissä.
Lisäksi melkein samaan hengenvetoon vastustetaan EU:n ns.
sosiaalista ulottuvuutta. PS-puolue ei halua olla rakentamassa EU-kansalaisten
välistä solidaarisuutta – ei esimerkiksi minimipalkkaa tai yhteisen työttömyysturvan
perustaa – ja on siten käytännössä osaltaan ajamassa jäsenmaita kilpailemaan palkkojen,
työehtojen ja työnantajamaksujen polkumyynnillä. Kuinka viisasta tämä on? Palveleeko
se muka tavallisen kansan asiaa Euroopan eliittejä vastaan?
Kun perussuomalaisilla ei ole mitään toimivaa tai muista
poikkeavaa reseptiä kestävän talouskasvun luomiseksi (sitä paitsi monien
perussuomalaisten mielestä ekologinen kestävyys on vain pelkkää ”viherpiipertämistä”),
tai tulevan kasvun hedelmien oikeudenmukaisesta ja demokraattisesta jakamisesta,
he kohdistavat syyttävän sormensa tietenkin maahanmuuttajiin ja ulkomaalaisiin.
Tältä osin perussuomalaiset ajavat jyrkän ristiriitaisia
tavoitteita. PS-puolue haluaa samaan aikaan (i) rajoittaa maahanmuuttoa ja (ii)
lisätä työvoiman tarjontaa Suomessa (oikeistolaisen tarjonnan taloustieteen
oppien mukaan).
Ja lisäksi puolue haluaa samaan aikaan (i) estää
eurooppalaisen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toteuttamisen ja (ii) vaikuttaa
positiivisesti siihen, ettei ihmisten tarvitse taloudellisten syiden vuoksi
lähteä kotiseuduiltaan etsimään työtä – tai kerjäämään rahaa suomalaisten kaupunkien
kaduilla.
Kuka voi tällaista ottaa vakavasti?
Heikki Patomäki
Ja Nykyhallituksessa istuvan Vasemmistoliiton vaihtoehdot olivat? Vai jatkaako Vasemmistoliitto Kokoomuksen juoksupojan roolissa?
Ilmoita asiaton viesti
Toivon, että ei. Syksyllä kriittinen näkemys hävisi puoluevaltuuston äänestyksessä, mutta keskustelu jatkuu ja tilanne voi muuttua. ”Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä haluavat, että puolue jatkaa hallituksessa. Ratkaisuun päädyttiin äänestyksen jälkeen, äänin 43–24.” Ks. esimerkiksi http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vasemmistolii…
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, valitan, mutta olet väärässä puolueessa.
Minäkin olin syyskuun loppuun 2011, kunnes heräsin ja jäin sitoutumattomaksi. 20 kuukautta myöhemmin liityin puolueeseen, joka ei hyväksy EU-liittovaltiota eikä eurotukipaketteja. Se riittää minulle, joka haluan lisäksi purkaa nykyisen EU:n ja muuttaa sen vapaakauppa-alueeksi.
Yksinkertaista!
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja voisi edes hitusen perehtyä asiaan josta kirjoittaa. Kuka voi Heikki Patomäkeä ottaa vakavasti?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja perkaa Perussuomalaisten politiikkaa. Hyvä niin. Kehittämisen tarvetta on.
Mitä voisikaan kirjoittaa Vasemmistoliiton sanoista, lupauksista ja teoista?
Vasemmistoliitto käänsi takkinsa keväällä 2011 täydellisesti. Arhinmäki uhosi ennen vaaleja eurotukipaketteja vastaan. Ministeriksi päästyään hän istahti kiltisti Kataisen syliin. Lupaukset ja uho muuttui, kun tukipaketteja kasattiin Espanjan pankkien pelastamiseksi. Kreikkalaisten kurjistaminen sai Vasemmistoliiton tuen.
Mikä on Vasemmistoliiton EU- ja europoliittinen linja? Se on täysin sekaisin ja hukassa.
Perussuomalaisena ehdokkaana olen linjani esitellyt. Se vastaa puolueen linjaa, koska sen puoluehallitukselle esittelin ja sain yksimielisen tuen ehdokkuudelleni.
Vastustan (Vasemmistoliitonkin hyväksymää) liittovaltiolinjaa. Haluan Eurooppaan laajan vapaakauppa-alueen EU:n tilalle. Vaadin eurotukipakettien lopettamista. Islannin linja.
Maahanmuutossa haluan rajoituksia. Suomessa on (Vasemmistoliitonkin hylkäämiä) työttömiä kasvava määrä. Heidän puolestaan on panostettava. Maailman hätää kärsiviä on avustettava heidän lähialueillaan. Se on tehokasta ja inhimillistä. Ketään ei saa unohtaa.
Ympräristökysymyksissä on oltava realistisia. Vaikka Suomessa lopetettaisiin kokonaan teollisuus, energiantuotanto ja liikenne, ei ilmastomuutos pysähtyisi. Panostukset ja painostutkset on kohdennettava sinne, missä ongelmat ovat suurimmat.
Heikki Patomäki, kerro nyt, mikä on sinun ja Vasemmistoliiton linja? Onko se edelleen yhtä kuin Kokoomuksen linja vai löytyykö jotain omaa?
Ilmoita asiaton viesti
Omaa visiotani EU:n muuttamisesta olen kehitellyt laajimmin kirjoissa Eurokriisin anatomia ja Tulevaisuuden politiikkaa ja myös lukuisissa blogikirjoituksissani niin täällä Uudessa Suomessa kuin http://www.patomaki.fi sivuilla. Pääajatuksen voi tiivistää näin: nykymuotoinen EU ei ole toimiva sen enempää kuin oikeutettukaan, mutta paluu kansalliseen suvereenisuuteen ei myöskään ole kestävä vaihtoehto yhteenkietoutuneessa maailmassamme. Siksi tehtävänä on muuttaa Eurooppaa ja myös kehittää parempia globaalin hallinnan järjestelmiä — jotta voisimme kehittää autonomiaa, vapautta, tasa-arvoa ja demokratiaa myös Suomessa, työpaikoillamme, kaikkialla siellä missä arkielämä on.
Vasemmiston oma EU-vaaliohjelma on pääosin erinomaisen hyvä ja edistyksellinen, vaikkakaan ei täysin vailla lapsuksia ja sisäisiä jännitteitä, ks. https://www.dropbox.com/s/nofq4vvqeve9mt3/EU-vaali….
Kuten oikein toteat, suurin ongelma todellakin on Kataisen hallituksessa istuminen. Siellä on hyväksytty monia sellaisia asioita, jotka sotivat sekä omia näkemyksiäni että puolueen linjauksia ja ohjelmia vastaan (omia näkemyksiäni olen tuonut esille myös eduskunnan valiokunnissa, joissa olen antanut budjettikuri- ja muista sopimuksista lausuntoja).
Kuten yllä vastauksessa toiseen kommenttiin totesin, keskustelu Kataisen hallituksessa olon viisaudesta jatkuu edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
”voi tiivistää näin: nykymuotoinen EU ei ole toimiva sen enempää kuin oikeutettukaan, mutta paluu kansalliseen suvereenisuuteen ei myöskään ole kestävä vaihtoehto yhteenkietoutuneessa maailmassamme. Siksi tehtävänä on muuttaa Eurooppaa ja myös kehittää parempia globaalin hallinnan järjestelmiä — jotta voisimme kehittää autonomiaa, vapautta, tasa-arvoa ja demokratiaa myös Suomessa, työpaikoillamme, kaikkialla siellä missä arkielämä on.”
Voisiko tämän tiivistää: ”Vähemmän mutta parempaa EU:ta”?
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, no ei oikeastaan, vaikka visioon kuuluu myös EU:n valtaoikeuksien karsiminen joillakin alueilla. Talouspolitiikasta ei pidä missään nimessä määrätä perussopimuksissa (tai perustuslaissa), budjettikurin lukitseminen kiinni kansainvälisillä sopimuksilla on järjetöntä, ja nykyhallituksen ja perussuomalaisten ja nykyään myös EU:n oma tavoite karsia turhaa säädöstöä on ihan järkevä. Läheisyysperiaatetta on myös syytä vahvistaa.
Toisaalta EU tarvitsee mm. omia veroja, finanssipolitiikkaa, teollisuuspolitiikka ja investointeja. EKP:n tehtäväksi pitää asettaa kestävän kasvun ja täystyöllisyyden toteuttaminen, mitä se voi edesauttaa taloustilanteen niin vaatiessa ja salliessa myös keskuspankkirahoituksella. Lisääntyneet valtaoikeudet joissakin tällaisissa suhteissa edellyttävät myös syvempää demokratiaa, mikä tarkoittaa paljon muutakin kuin parlamentin aseman vahvistamista. Tarkemmin EU-demokratiasta esim. Tulevaisuuden politiikkaa kirjassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Talouspolitiikasta ei pidä missään nimessä määrätä perussopimuksissa (tai perustuslaissa), budjettikurin lukitseminen kiinni kansainvälisillä sopimuksilla on järjetöntä”
”Toisaalta EU tarvitsee mm. omia veroja, finanssipolitiikkaa, teollisuuspolitiikka ja investointeja. ”
Eivätkö nämä ole lähes toisensa poissulkevia asioita? Jos EU:lle myöntää verotusoikeuden, on se askel kohti liittovaltiota. Kuinka verotuloja, jotka tilitetään EU:lle olisi mahdollista käyttää suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ja kuinka niihin edes voitaisiin demokraattisesti vaikuttaa, kun jo nyt EU:ssa suurta päätäntävaltaa käyttävät ei-demokraattisesti valitut yksiköt? Eikö verotusoikeuden myöntäminen EU:lle johtaisi jonkinlaisen EU:n oman valtiovarainministeriön perustamiseen, jolloin valtioiden budjeteista päättäminen todellakin siirtyisi EU:lle ohi maan demokraattisesti valittujen edustajistojen?
Ilmoita asiaton viesti
Katri, EU:lle on jo annettu osittainen verotusoikeus. Nimittäin kaikkien palkat organisaatiossa, myös parlamentissa, maksetaan budjetin kautta ja palkat ovat EU:n verotuksen piirissä.
”Verot
EU-virkamiehet eivät maksa palkastaan kansallista tuloveroa.Sen sijaan komission virkamiehilleen maksamista palkoista kannetaan suoraan yhteisöveroa, joka tilitetään EU:n talousarvioon.Veron määrä kasvaa asteittain 8-45 prosenttiin virkamiehen palkan verotettavasta osuudesta. Virkamiehet maksavat myös ylimääräistä lisämaksua vuoden 2012 loppuun.”
http://ec.europa.eu/civil_service/job/official/ind…
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?…
Ilmoita asiaton viesti
Täysin samoilla linjoilla Ktri Ronkaisen kommentin kanssa.
”Toisaalta EU tarvitsee mm. omia veroja, finanssipolitiikkaa, teollisuuspolitiikka ja investointeja. EKP:n tehtäväksi pitää asettaa kestävän kasvun ja täystyöllisyyden toteuttaminen, mitä se voi edesauttaa taloustilanteen niin vaatiessa ja salliessa myös keskuspankkirahoituksella. Lisääntyneet valtaoikeudet joissakin tällaisissa suhteissa edellyttävät myös syvempää demokratiaa, mikä tarkoittaa paljon muutakin kuin parlamentin aseman vahvistamista.”
Miten tällaiset monikansalliset operaatiot saadaan järkevästi ja kansalaislähtöisesti toimimaan, kun ei ole vielä saatu kansallista demokratiaakaan? Onhan jo nähty miten finanssipolitiikan kanssa on käynyt, eli todella heikosti ja epädemokraattisesti. Nämä ovat Heikki aivan liian suuria haavekuvia ja pilvilinnoja tässä vaiheessa kehitystä.
Nyt pitää keskittyä kansallisen demokratian kehittämiseen (lisää suoraa ja paikallista, kaikilta rakenteiltaan avointa kansallista demokratiaa)ja talousrakenteiden uudistamiseen. Nämä toimenpiteet edustavat samalla myös parasta kansainvälistä solidaarisuutta. Vain omista asioistaan päättävä kehittynyt demokratia voi tehdä kestävää kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden kanssa. EU:n ja euron alistus- ja sanelupolitiikka eivät edusta mitään kestävää yhteistyötä. Eikö tätä jo nähdä, miksi siis jatkaa kaikkien EU-kansalaisten kärsimyksiä ja tätä eurooppalaisen kehityksen taantumista kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
Näistä ristiriidoista johtuen päädyin Itsenäisyyspuolueen leiriin, joka pyrkii löytämään sekä vasemmiston että oikeiston kannalta hyväksyttävissä olevat kehitystavoitteet.
Nykyisen talousjärjestelmän puitteissa realistisia keinoja ei kuitenkaan ole. Siihen tarvittavista muutoksista ja yhteiskunnallisesta rakenteesta kirjoitin blogin, johon toivoisin myös vasemmistoa edustavan taloustieteilijän ottavan kantaa.
http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160810-mark…
Ilmoita asiaton viesti
Vassareiden puheet vaalien alla olivat aivan muuta kuin teot vaalien jälkeen. Missä on moraali?
http://youtu.be/M4i0NRqTs08
Ilmoita asiaton viesti
Tähän astisissa kommenteissa Perussuomalaiset ovat vastanneet Patomäen kritiikkiin lähinnä hokemalla VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO, vaikka yksinkertainen googletuskin paljastaisi Patomäen jo kritisoineen Vasemmistoliittoa ja sen politiikkaa useaan otteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueen toiminta on niin moraalitonta kaksilla rattailla kolkuttelua, että KAIKKIEN kansalaisten on hyvä se huomata ja tuomita!
Ilmoita asiaton viesti
Patomäen kirjoituksen valossa pitänee kysyä, kumpaa puoluetta Tossavainen tässä tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vähintään yhtä tuomittavaa kaksi rattailla ajo on Jalosen edustamalla kepulla kuin Patomäen vassareilla. Väyrynen ja Rehn ovat täysin eri mieltä asioista. Siksi on syytä kysyä, missä on äänestäjien ”kuluttajiensuoja”.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustaja Tossavaiselle voi vastata tähän lyhyesti. Myönnettäköön, että keskusta on kenties liikkeellä kaksilla rattailla, mitä tulee EU-kysymykseen. Tätä voi kaikin mokomin arvostella.
Kumpaakaan näistä keskustapuolueen rattaista ei ole kuitenkaan lastattu sillä muukalaisvihan, umpimielisyyden ja rasismin lantakuormalla, jonka perussuomalaiset ovat saaneet mahtumaan jo niihin yksiin rattaisiinsa, ja jonka seurauksia on taas viime aikoina ihasteltu. Senkin tiedostaminen on osa äänestäjien kuluttajansuojaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi, vastuullinen maahanmuuttopolitiikka ei ole muukalaisvihaa eikä umpimielisyyttä eikä rasismia. Harkitse edes hetki sanojasi ja ajattele, ettet saata itseäsi enää häpeään.
Räikeä kahdella rattailla ajaminen on kansan pettämistä. Siinä ei ole kuluttajansuojasta puhettakaan. Häpeällistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kankaanniemi juttelee:
”Jussi, vastuullinen maahanmuuttopolitiikka ei ole muukalaisvihaa eikä umpimielisyyttä eikä rasismia. Harkitse edes hetki sanojasi ja ajattele, ettet saata itseäsi enää häpeään.”
Haluaako ehdokas Kankaanniemi selosteen siitä, millaista kielenkäyttöä muuan EU-listanne kärkiehdokas on vähemmistöistä, toisuskoisista ja vierasmaalaisista viljellyt poliitikon uransa aikana? Luulisi sen tosin olevan muutenkin tiedossa, kun asiaa on kaikissa oikeusasteissa käsitelty.
Minä käytän sanojani aina harkiten, eikä minun näin ollen ole tarvinnut mitään hävetäkään. Miten mahtaa olla puolueesta toiseen loikanneen ex-presidenttiehdokas Kankaanniemen omantunnon laita?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä olen itsekkin ihmetellyt, sillä on helppo kritisoida, mutta itse kysymyksiin on aina vaike vastata. Sillä olis PS puolueelta mallikasta tuoda esille selvä polku jonka he valtisevat valtion velka talkoissa, sillä usko tämä helpottavan paljonkin Soinin asemaa keskustelussa hallituksen kanssa, sillä en usko hallituksen luulevan omalla ehdotuksellaan pääsevän opposition kanssa yksimielisyyteen velanoton pysäyttämis suunitelmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko nämä ihmiset tosissaan? Vai eivätkö he ymmärrä miten puolueen sisäinen demokratia toimii? Mistä näitä ihmisiä oikein tulee?
Osaatteko Reijo Tossavainen, Toimi Kankaanniemi, Petri Mäkelä…jne vastata asiallisesti Patomäen kritiikkiin, jos ette, jättäkää turhat väitteet/lätinät pois, ei oikeasti jaksa kuunella ininää missä ei ole mitään järkeä. 😀
Minua oikeasti kiinnostaa perussuomalaisten yksityiskohtainen EU-poliittinen linja?
http://www.perussuomalaiset.fi//wp-content/uploads…
Tämä ohjelma esim. sisällysluettelo ja itsekappaleet ovat oikeastaan palopuheita vailla ratkaisuja? Vähän kuin sellanen koira, joka jahtaa autoa, kun saa auton kiinni, niin ei tiedä mitä sillä tekee?
Ilmoita asiaton viesti
Miska, oletko tosiaan sitä mieltä, että perussuomalaisista perättömien kirjoittaminen on sallittua? Sitähän Patomäen kirjoitus oli.
Vasemmistoliiton tekemisistä ja pettämisistä ei saisi kirjoittaa – niinkö?
Kuten kerroin, minulla on selkeä EU-linja. Kerroin sen Ps:n puoluehallituksessa. Tulin valituksi ehdokkaaksi täysin yksimielisesti.
Ps:n linjan määrittelee puolue-elimet, joihin en kuulu. Minulle on tärkeää, että saan toteuttaa sitä järkkymätöntä linjaa, jota olen toteuttanut yli 20 vuotta johdonmukaisesti.
Olen surullinen, että Vasemmistoliitto hylkäsi Esko Seppäsen linjan ja yhtyi Kokoomukseen ja hyväksyy EU-liittovaltion luomisen. Siinä ei ole mitään sosiaalista dimensiota.
Ilmoita asiaton viesti
”Miska, oletko tosiaan sitä mieltä, että perussuomalaisista perättömien kirjoittaminen on sallittua? Sitähän Patomäen kirjoitus oli.”
Osota ne epäkohdat? ja valheet? Väittele vastaan ja käy keskustelua.
”Vasemmistoliiton tekemisistä ja pettämisistä ei saisi kirjoittaa – niinkö?”
Saa, mutta kyllähän sitä nyt blogin aiheessa pitäisi pysyä ja lisäksi kun puolueen sisäiselle demokratialle ei voida mitään.
http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1539…
Tänne tuo Vasemmistoliiton kritiikki sopisi kaikista parhaiten.
”Ps:n linjan määrittelee puolue-elimet, joihin en kuulu. Minulle on tärkeää, että saan toteuttaa sitä järkkymätöntä linjaa, jota olen toteuttanut yli 20 vuotta johdonmukaisesti.”
Loikkaamalla puolueesta toiseen, kun ei ole saannut ääntään kuuluviin? Olemalla sitoutumaton? Ilman minkäänlaista muutosvastarintaa?
”Olen surullinen, että Vasemmistoliitto hylkäsi Esko Seppäsen linjan ja yhtyi Kokoomukseen ja hyväksyy EU-liittovaltion luomisen. Siinä ei ole mitään sosiaalista dimensiota.”
http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_c…
Nähdäkseni ei vasemmistoliitto ole Esko Seppästä tai hänen ajatuksiaan hylännyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kahta asiaa ihmettelen:
1) Miksi EU:ta pitää vain ”vihjaista” sen olevan NL. Sen voisi sanoa aivan suoraankin.
2) Minimipalkkojen harmonisointi on mielenkiintoinen ja kiehtova ajatus. Kävin itsekin hieman lävitse tätä asiaa, ja Suomen kohdalla vertailun tekee vaikeaksi sen, ettei meillä ole vähimmäispalkkaa. Sen sijaan meillä on alakohtaisesti sovitut vähimmäispalkat, joista osa on laajudestaan johtuen yleissitovia, eli ne koskevat kaikkia työnostajia – olivat he järjestäytyneitä tai eivät.
Kreikan on nyt katsottu olevan toipumisen rajamailla. Tämä on eittämättä hyvä ja rohkaiseva merkki. Kreikan vähimmäispalkka on noin 550 euroa kuukaudessa.
Odotan toivorikkaana Vasemmistoliitolta lähtevää hallituksen esitystä Suomeen laadittavan lain vähimmäispalkasta, joka on 550 euroa kuukaudessa – tai tuntipalkkana laskettuna keskimäärin 21 työpäivältä kuukaudessa, 8 tuntia työpäivästä, eli 3,27 euron vähimmäistuntipalkka. Tämä laki vähimmäispalkasta ohittaisi työehtosopimusten vähimmäispalkat, ja että voimaantullessaan (esim. 1.6.2014) vanhat työehtosopimusten mukaiset palkat raukeavat uuden lain mukaan tulleille rajoitteille.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan palkkataso on nyt ”harmonisoitu” sellaiselle tasolle, mikä vastaa turistien käsitystä matkailupalvelujen sopivista hinnoista.
Suomalaisia on myös kannustettu siirtymään korkeasta teknologiasta ja teollisuudesta palvelujen pariin tajuamatta, että ne eivät pidemmässä juoksussa käy sen korkeammilla hinnoilla kaupaksi kuin kreikkalaistenkaan palvelut.
Maahanmuuttajat ovat täälläkin harmonisoituneet omalla tavallaan ja siksi joka korttelista saa kebabia. Muuten meillä on sopeutuminen aivan alkutekijöissään.
Ilmoita asiaton viesti
”Helmikuun puolivälissä 2014 Soinin ”plokin” etusivulla kyytiä saavat…”
+++ Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta olen aina ihmetellyt miksi Perussuomalaiset suosivat väärin kirjoitettuja lainasanoja kuten ”ploki” tai ”opintokeskus Pekasus”? Ennen pidettiin esim. B,C tai D kirjainten hallitsemattomuutta sivistymättömyyden ja junttiuden merkkinä. Perussuomalaiset ilmeisesti viestivät kirjainvalinnoillaan, että heistä nämä ovat jotenkin tavoittelemisen arvoisia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti jos oikeinkirjoitukseen haluaa kiinnittää tarkempaa huomiota, niin voisi äkkiseltään arvailla, että Mikkola aikoi kirjoittaa ”B-, C- ja D-kirjainten hallitsemattomuutta…”, mutta halusi vain sarkastisesti alentua väärin kirjoittamisen hulluun maailmaan.
Ilmoita asiaton viesti
En aikonut vaan kirjoitin väärin pelkkää tyhmyyttäni. En kuitenkaan ihannoi tyhmyyttä ja kirjoita tahallani väärin. Siinä on vissi ero.
Ilmoita asiaton viesti
On tietysti ihan hauska keskustella kriittisesti vasemmiston tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, kuten olen itsekin monissa yhteyksissä (myös tällä blogipalstalla) tehnyt.
Asiana blogissani oli kuitenkin perussuomalaisten linjaukset. Toimi Kankaanniemi esittää, että olisin kirjoittanut jotain perätöntä niistä. Kaj Turunen pani heti aluksi (#2) vielä paremmaksi heittämällä lonkalta:
”Kirjoittaja voisi edes hitusen perehtyä asiaan josta kirjoittaa. Kuka voi Heikki Patomäkeä ottaa vakavasti?”
Kaikki viittaamani tekstit ovat kuitenkin helposti julkisesti saatavilla eikä kukaan ole esittänyt minkään erityisen PS-puolueen kantaa koskevan väitteeni olleen virheellinen. Vaikka todistamisen taakka olisi minulla, täytyy silti täsmentää mikä blogitekstissäni oli perätöntä, jotta voisin perustella ja täsmentää paremmin.
Itse asiassa Toimi Kankaanniemen EU-kanta nostaa esille myös lisäristiriidan PS-ajattelussa. Merkittävä osa perussuomalaisten kansanedustajista (ja ylipäänsä ehdokkaista viime eduskuntavaaleissa) on vaalikonevastaustensa perusteella ollut huolissaan hyvinvointivaltion ja heikompiosaisten suomalaisten tulevaisuudesta.
Samaan aikaan toinen osa perussuomalaisia asettuu tukemaan elitististen brittikonservatiivien tapaa yhdistellä nationalismia ja uusliberaalia vapaakauppaa. James Buchanan ja monet muut uusklassiset talousliberaalit ovat kannattaneet nimenomaan sellaista maailmaa, jossa raha, investoinnit, tavarat, palvelukset ja kaikenlaiset kaupalliset virrat liikkuvat esteettömästi ympäri maailmaa, kun taas demokraattinen politiikka on sidottu mahdollisimman pieneen paikkaan tai alueeseen.
Kun demokraattinen politiikka tuottaa asioita — verotusta, sääntelyä, institutionaalisia muutoksia, uusia ideoita — jotka eivät pääomaa ja vauraita yksilöitä miellytä, niin tällaisessa maailmassa voi aina helposti siirtyä muualle… Näin syntyvät mekanismit ovat täydessä ristiriidassa vähäosaisista ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta huolestuneiden perussuomalaisten ajatusten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan, että käytätte tässä yhteydessä sanaa ”hyvinvointivaltio” sen nykylinjauksia vastaavassa merkityksessä, eli valtion hyvinvointi on ensisijaista, kansalaisten hyvinvointi toissijaista.
Vasemmistoliiton linjauksista tulee vahvasti sellainen käsitys, että tulevaisuuden EU olisi tällainen sosialististen hyvinvointivaltioiden liitto, tai mieluummin liittovaltio, mikäli sellainen näkemys lisäisi puolueen kannatusta.
Ainakaan mikään ei viittaa siihen, että kansalliset tai kulttuuriset erot olisi huomioitu puolueen tavoitteissa. Talouslinjaukset lähtevät myös siitä harhaisesta olettamasta, että talouspolitiikan keinoin pystyttäisiin ohjailemaan muutenkin vahvasti säänneltyjä markkinoita (kansalaiset), kun rahapolitiikan käyttöön ei ole vaikutusvaltaa, eikä sillä edes teoriassa voida saavuttaa aluepoliittista säätöä. Ainoa keino erojen tasoittamiseen on korkea verotus ja alueellinen tukipolitiikka, mikä on kansalaisen kannalta tavattoman passivoivaa.
Toisin sanoen, näillä linjauksilla tulette ajaneeksi ”puolustamanne” vähäosaiset ja pienituloiset pysyvästi sosiaalitukien armoille.
IPU taas haluaa antaa heille välineet hoitaa kykyjensä mukainen osuus yhteiskunnan rakentamisesta ja ylläpidosta. Näissä on aika vissi ero, enkä ihmettele enää yhtään, miksi juuri Vasemmistoliitosta ja toisaalta pienyrittäjistä on ollut eniten tunkua IPUn leiriin.
Eurooppalaisia me kaikki haluamme olla, mutta joku tolkku täytyy löytyä, mitä se Eurooppa tarkoittaa kunkin kulttuurisista lähtökohdista.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä olemmeko me yhtä mieltä siitä, että heikompiosaisten olotila käy suhteessa tukalammaksi aina tällaisten talouskriisien kohdalla?
Kalifornian pamppu Arnold Schwarzenegger totesi, ettei raha tee onnelliseksi. Hän kertoi, että nyt kun on 50 miljoonaa dollaria niin eipä hän ollut juuri lainkaan onnettomampi silloin, kun hänellä oli vain 48 miljoonaa dollaria.
Myönnettäköön se, että Perussuomalaisissa on perinteisen oikeiston ja vasemmiston eri laidoilta väkeä. Riveihin mahtuu jopa kaltaisiani ”kilipääkapitalisteja”, ja pidän esimerkiksi Kokoomuksen linjaa täysin bolshevistisena: puolue hyväksyy mumisematta vastikkeettomat pankkituet pitkin Eurooppaa! Se siis vääristää kilpailua subventoimalla huonosti toimineita yksityisiä ja vieläpä ulkomaisia yrityksiä aiheuttaen vaikeuksia vääristämisellään terveempien saman toimialan yritysten toiminnalle.
En esimerkiksi ymmärrä, miksei Vasemmistoliitto halua vaatia myös näiltä Pariisin pankkikorttelin samppanjapullojen poksauttelijoita vastuuseen omista törttöilyistään, vaan nakkaa suomalaisen proletariaatin ensimmäiseen maksajavaunuun kakistelematta. Mielestäni em. vaatimus voisi sopia hyvin Vasemmistoliiton agendaan, ja minustakin – vaikka kapitalisti olenkin – se olisi oikeudenmukaista.
Nyt tarvitaan tekoja. Vasemmistoliitto on saavuttanut historiallisen hallituspaikan, ja olen tässä pettyneenä joutunut odottamaan esimerkiksi Suomen linjauksen siitä, että pankkitukiin voidaan myöntyä vasta sitten, kun sössineiden yritysten hallitukset ovat ensin henkilökohtaisella ja ensisijaisella vastuullaan kuitanneet tappiot, ja sen jälkeen Suomikin voi ottaa osaa systeemisesti tärkeiden pankkien pelastamiseen – mutta vastikkeellisesti. Eli osakkeet tänne. Myydään sitten parempina aikoina ne voitolla pois. Käytetään arvopapereiden luovutusvoitot vaikka sitten vähäosaisten verohelpotuksiin tai heidän saamiensa tukien lisiin.
Mikä tässä linjauksessani on Vasemmistoliitolle niin vastenmielistä?
Ilmoita asiaton viesti
Olen liian hyvin kasvatettu kertoakseni mitä vasemmistoliitosta ajattelen 😀
Toisaalta Heikki Patomäelle on annettava tunnustusta siviilirohkeudesta ja hyvin perustelluista ajatuksista. En ole kaikista samaa mieltä Patomäen kanssa, mutta olen nähnyt hänen esittämänsä asiat harkinnan arvoisiksi. Ja se on p a l j o n enemmän, mitä vasemmistoliitosta voin sanoa.
Toivon, että Heikki Patomäki jaksaa edelleen tuoda asioita esille.
Ilmoita asiaton viesti
”paluu kansalliseen suvereenisuuteen ei myöskään ole kestävä vaihtoehto yhteenkietoutuneessa maailmassamme.”
Tätä toistellaan usein, mutta mitkä on ne perustelut?
Ilmoita asiaton viesti