Onkohan ”olennaisinta vähentää radikaallisesti fossiilisen energian käyttöä”? (Petteri Taalas 5.8.21)

Onkohan ”olennaisinta vähentää radikaallisesti fossiilisen energian käyttöä”? (Petteri Taalas 5.8.21)

5.8.21 HS:n ”Muut lehdet” kirjoitti ””Lapin kansa” kirjoittaa, että vaikka epäilevien määrä on kasvannut, enemmistö suomalaisista on perustellusti huolissaan ilmastonmuutoksesta… Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas arvioi ”olennaisinta on vähentää radikaalisesti fossiilisen energian käyttöä””

Tämä lienee melkein totta, varsinkin jos ”fossiilinen” jätetään pois. Mikään yksittäinen aine ei pelkällä olemassa-olollaan luo tyhjästä energiaa, mutta voi kuljettaa sitä paikasta toiseen.

Ns ”kasvihuonekaasuthan” mahdollistavat energian karkaamisen avaruuteen (240W/m2, Ollila). Jos kasvihuone-kaasuja vähennetään, niin eikö ilmaan jää enemmän energiaa, ja siitä seuraa, että ilmaston lämpötila nousee, eikä vähene, minkä pitäisi olla tavoite?

Ei ”k-h-kaasuilla” itsessään ole mitään salaista energialähdettä, vaan ”energialogistiikan” rooli.

Lämpötilan nostamiseen tarvitaan energiaa, täysin riippumatta energialähteestä. Ongelma ei ole fossiillit, vaan liian suuri energian käyttö yhdistettynä ilmakehän pieneen massaan ja ilman (siis kaasu) pieneen ominaislämpökapasiteettiin. Ilmakehän massa on 1 kg/cm2 (1 atm.) eli 10t/m2, ja ilman ominaislämpökapasiteetti 4,186-osa veden ominaislämpökapasiteetista, eli ilmaston lämmittämiseen tarvitaan sama energiamäärä kuin noin 2,4m paksun vesikerroksen lämmittämiseen. Ei liene ongelma?

Ongelma on kuinka energian tolkutonta kulutusta voidaan vähentää dramaattisesti ja nopeasti.

Kun nykytilanteessa ihannoidaan aikaa, jossakin 1750…1850 vuosialueella, pitää muistaa silloinen ihmispopulaation määrä, olisikohan Miljardin-luokkaa. Nyt ollaan noin 8-Miljardissa ja ennustetaan 10 Mrd. Samoin kannattaisi ajatella sen ajan ihmisten kulutustottumukset. Kuinkahan usein helsinkiläisperhe pistäytyi talvilomalla taikkulassa?

Eiköhän energian tarve ole kasvanut pari suuruusluokkaa (100-kert.?)

Todellisuudessahan energia ”ei kulu”, vaan voi muuttaa muotoa. Yleisin muoto lienee lämpö?

Energiat pitäisi priorisoida järjestykseen hyötysuhteen mukaan, eli kuinka suuri osa käytetystä energiasta menee haluttuun tarkoitukseen ja paljonko menee harakoille = lämmittämään suoraan ilmastoa tai vesistön kautta tekemään saman tempun.

Esimerkiksi: Lämmitys öljyllä (fossiili) hyötysuhde nykyisillä laitteilla noin 90%.

”Päästötön” ydinenergia sähköksi hyötysuhde on suuruusluokkaa 30..40%, eli kolmannes ja 2/3 menee – tekniikasta riippuen joko suoraan ilmaston lämmittämiseen tai – mm:ssa suomalaiset – ydinreaktorit jäähdytysveden kautta ilmastoon.

Kokonaisuudessaanhan lämmitysenergia menee ilmaston lämmittämiseen, samoin kuin jäähdytys,myös lämmittämiseen.

Samaa suuruusluokkaa ydinenergian kanssa on polttomoottorin hyötysuhe kulkuvälineen liikuttamiseen, parhaimmillaan Diesel… Sähkömoottori kulkuvälineen moottorina on energiapihi. Hyvä asia.

En kiellä ilmastonmuutosta, mutta CO2:n pelkääminen on oikeasti vaarallista koko luonnon kannalta. Jopa ihminen taitaa kuulua tähän klubiin. Kyseessä on luonnon yhteyttämisreaktio, missä CO2:sta +vedestä + hapesta + energiasta tulee glukoosia + happea. Glukoosi on elävän luonnon rakennuspalikka.

Fotosynteesin reaktioyhtälö on:

6CO2 (hiilidioksidi) + 6H2O (vesi) + energia → C6H12O6 (glukoosi) + 6O2 (happi).
Vettä on riittävästi, energiaa tolkuttomasti, CO2 0,4 promillea ilmassa. Ja tätä 0,4 promillea halutaan pienentäää, kun pitäisi kasvattaa, jotta 8..10 Mrd. ihmiselle ja muulle luonnolle taattaisiin riittävä ravinto, ja samalla logistiikka liikaenergian luovuttamiseen maailmankaikkeuteen.
Tavoitteena pitää olla aurinkoenergialla (paneelit, ”tuulimyllyt”, vesivoima..) toimeentulo. Haastetta riittää. Toki lisäksi saisi ottaa nousuvesi-ilmiön ja sen geotermisen, mikä tulee luonnostaan Maan pinnalle. Fossiilit ovat – pitkän ajan kuluessa nalkkiin jäänyttä – osa luonnon kiertoa.
Mitä tavallinen mattimeikäläinen voi tehdä asian hyväksi: Vähentää kulutusta esim. 10 prossaa vuodessa, ainakin muutama vuosi. Pahin peikko on muoti. Talouselämässä tärkeintä on tehdä/myydä vain hyvin toimivia, pitkään kestäviä tuotteita.

Syy ja seuraus (Kana vai muna): On paljon asioita, joista ei varmuutta ole. Esimerkiksi: Talvien lyhentyminen johtaa maanpinnan lämpenemiseen (absorbointi), mikä lämmittää ilmaa. Tai päinvastoin. Samoin metsäpalot. Aiheuttaako metsäpalot ilmaston lämpenemistä vai päinvastoin? Entä – ikikysymys – aiheuttaako ilmaston lämpeneminen hiilidioksidi-liukoisuuden pienemisen (siis meristä), jolloin CO2-pitoisuus ilmakehässä nousee, jne… Monet ilmiöt ovat sellaisia, että ruokkivat toisiaan. Ketjut pitäisi katkaista.

Toki CO2:n ja ilmaston lämpenemisen välille saadaan mahtava korrelaatio, jos kaikkien tekijöiden lämmitysvaikutus kaadetaan hiilidioksidille.

Luontoa voi vähän narratakin pinnoittamalla esimerkiksi rakennukset – varsinkin katot – valkoisiksi tai kiiltäviksi samoin kadut/tiet/kulkuvälineet/vaatteet etc.., jolloin isompi osa auringonsäteilystä ei absorboidu maaperään lämmittämään ilmastoa, vaan sinkoaa avaruuteen. Näinhän etelämaissa on toimittu ”ikuisesti”.

 

 

HeikkiPeltola1
+3
HeikkiPeltola1
Sitoutumaton Imatra

DI(Vmp)-70, eläkkeellä. Työkseni tehnyt terästä. Katson maailmaa termodynaamisena asiana. Yksinäinen pohdiskelija. Oppinut elämässä, että suuretkin asiat voivat olla normaali älylläkin helposti ymmärrettäviä. Hieman taipumusta epäillä "virallista totuutta".

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu