Kuka päättää Suomen EU-sodasta ?
PERUSTUSLAKI-ONGELMA: KUKA PÄÄTTÄÄ SUOMEN EU-SODASTA ?
Suomi on Lissabonin-sopimuksen mukaisesti sitoutunut sotilaalliseen avunantoon minkä tahansa EU-valtion tai valtioiden kohdalla; lyhyemmin EU-sotaan. Uhka tositoimista ei ole enää teoreettinen.
– Mutta kuka EU-sotatoimista Suomessa päättää ?
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) kävi kolmisen viikkoa sitten Saksassa vakuuttamassa Suomen sitoutumisesta EU:n Venäjän vastaisiin pakotteisiin; ilman rajoituksia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan vakuutti heti perään kansainväliselle medialle, Kataisen puheiden vastaisesti, että Suomi päättää edelleenkin itsenäisesti suhteistaan Kremliin – kuten muuallekin; rajaamatta mitään ulos.
Presidentin vakuutus tietenkin rauhoittaa. Mutta muhiiko siinä samalla perustuslaillinen ongelma ? Eli niin sanotun kahden lautasen jatko.
Suomi kärsisi pakotteista eniten, ja kärsii jo. Ilman, että Suomella on Venäjän kanssa keskinäistä riitaa. Nyt Suomi vedetään väkisin vihollisrintamaan, maailmanpolisiin verukkeilla.
70 vuotta kestänyt rauha ja yhteiselo varannetaan heppoisilla perusteilla.
Perustuslain 93 pykälä, eli toimivalta kansainvälisissä asioissa, toinen momentti : ”Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.”
Ja kolmas momentti: ”Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.”
Voidaanko Suomi siis vetää EU:n kautta sodan osapuoleksi pääministerin imoituksella ? Sitähän Kataisen vakuutus kriisin kärjistyessä tarkoittaisi.
Vai päättääkö tasavallan presidentti Suomen osallisuudesta sotaan myös EU:n kautta, perustuslain 93 pykälän ensimmäisen momentin mukaan : ”Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.” ? – Perustuslain esitöistäkään ei tähän selvää vastausta löydy.
Joka tapauksessa, kahdenlaista on ilmaa; pääministeri luovuttaa vallan muille, ja tasavallan presidentti pitää sen Suomella. – Näin blogisti sen kokee.
Kekkosen ajan politiikon mielipide. Perustuslaki on Suomessa selvä. Eu- asioista päättää hallitus. Muusta ulkopolitiikasta presidentti ja hallitus yhdessä. Sodasta ja rauhasta päättää tasavallan presidentti eduskunnan suoatumuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin lähteisiin perustat varman kantasi.
– Älä nyt hyvä mies väännä minua kekkoslaiseksi, jos esitän kysymyksen ! Mitenkään Kekkosen ansioita ja puutteita sen kummemmin puntaroimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätköhän ne EU:n turvatakuut ole vain paperilla. Netissä on enemmänkin selvityksiä, tässä lyhyet:
Erkki Tuomioja
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showP…
ja UPI:n Teija Tiilikainen
– Unionin sopimuksessa on kollektiivisen puolustuksen artikla, se on samanlainen kuin Natossa. EU:n artiklan jatkoksi ei ole kuitenkaan luotu puolustussuunnittelua ja johtamisjärjestelmiä, jos aggressio kohdistuisi jonkun maan kohdalle
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032018142016_u…
Ilmoita asiaton viesti
Seija,
enemmänkin kyselen Suomen perustuslain perään kuin Lissabonin sopimuksen teksteihin ja tunnettuihin kommentteihin.
Mutta kuten lukuisissa tapauksissa on nähty, niin ei jokin sopimusteksti ole ollut konfliktin esteenä. Oikeus toimiin on tähtäimen takana, ei papereissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä löytyi perustuslaista:
129 §
Liikekannallepano
Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta ole tällöin kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ilmoita asiaton viesti
Oikein.
Liikekannallepano ei kuitenkaan ole päätös sotaan ryhtymisestä tai osallistumisesta, vaan lähinnä reserviläisten ym mobilisoinnista, valmiuteen asettamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kelpaako tämä vuodelta 2008, ts. nykyisen perustuslain ajalta – tahon luulisi olevan asiantunteva:
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tasavallan presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella sekä antaa valmiuslainsäädännön mukaisia asetuksia. Tärkeä valtioneuvoston ja presidentin yhteistoiminnan elin on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA).
Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustusvoimien ylin päällikkyys liittyy läheisesti presidentin tehtäviin Suomen ulkopolitiikan johdossa. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä ja päättää sotilaallisista nimitysasioista.
http://www.kadettikunta.fi/turvallisuus/suomi/Koko…
Ilmoita asiaton viesti
Seija,
kyllä perustuslaki on siltä osin selvä kun kyse on Suomen omista sotatoimista. Siinä presidentillä on viimeinen sana.
Mutta kun EU-asiat ovat valtioneuvoston hoidossa ja päätettäviä, niin kuuluuko niihin myös sotatoimet ?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuota ole erikseen mainittu, mutta todennäköisesti mainittaisiin jos tasavallan presidentin puolustusvoimien ylipäällikkyys ei kattaisi sitäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mielelläni olisin samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.”
Ilmoita asiaton viesti
Antero,
noin on unionille annetun toimivallan puitteissa.
Mutta unionin (yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvan osan) puolustuksen osalta sillä on vain täydentävä toimivalta, joka siis vain täydentää ja tukee jäsenvaltioiden toimenpiteitä.
Lainsäädäntövaltaa ei unionilla ymmärtääkseni tältä osin ole. Esimerkiksi sotaväen rahoitus on kokonaan jäsenvaltioilla.
Valtiosääntöasiantuntijoille asia saattaa olla hyvinkin yksioikoinen. Mutta olisihan se hyvä tällaisen tavallisen lainkuluttajankin tietää, kuka meidät sotatoimiin komentaa tai ilmoittaa 😉
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, jos jotain jäi epäselväksi niin varmista puolustusvaliokunnan pj. Jussi Niinistöltä, hänhän bloggaa tänne.
Ilmoita asiaton viesti
Seija,
kiitti neuvosta. – Yhtä epäselvää on kuin ennenkin ;()
Ilmoita asiaton viesti
Ylläkäydystä kaksinpuhelusta selvisi ainakin se, että minkä tahansa vieraan vallan panssarit saavat tulla Eduskuntalon eteen, ennenkuin poliitikkomme ovat selvittäneet keskinäiset kiistansa siitä, kuka saa käskeä armeijan aloittamaan puolustustoimet.
On se selkeää tämä lakiteksti.
Ilmoita asiaton viesti