Maa lahkolaisen komennossa

”Sipilä käyttäytyy hyveellisenä maan isänä, jota alamaisten tulee kunnioittaa ja arvostaa kalleimpana aarteenaan ja ihanimpana kalleutena maan päällä.”

Kauppalehden Option 2/2017 laajassa artikkelissa poliittista ja uskonnollista vallankäyttöä tutkiva tutkijatohtori Jouni Tilli (Jyu) kritisoi voimallisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittista toimintaa.

Erityisen mielenkiintoista siinä on Sipilän uskonnon ja politiikan yhteys ja kytkennät. Se on julkisuudessa ollut Sipilälle arka paikka. Mikä siinä niin arkaa on?

Sipilän vakaumus on lestadiolainen ja taustayhteisö vanhalestadiolaisuudesta haarautunut lahko Rauhan Sana. Lestadiolaisuudessa avoimuus ei ole päällimmäisenä; liike päinvastoin säilöö ja suojelee omiaan, kuten esimerkiksi julki tulleet vuosikymmeniä jatkuneet lasten hyväksikäytöt, insestit osoittavat.

Artikkelin mukaan uskonto ja raha kulkevat Sipilän elämässä käsi kädessä; ”Sipilä sai ensimmäisiä alan töitään osittain uskonnollisen vakaumuksensa ansiosta.”

Sipilän uskonnosta kumpuava ajattelutapa on kitkassa demokratian kanssa. ”Hän tietää miten herätysliikettä ja yritystä johdetaan. Molemmissa johtaja määrää ja muut tottelevat. Lestadiolaisten miesten tapa reagoida vaikeuksiin on uhriutuminen.” Tähän sopii hyvin Sipilän uhkaus kaataa hallituksensa sisäiseen sote-riitaan; ”kävelen aamulla presidentin puheille.”

Kaikki eivät keskustassa hyvällä katso uskonnon sekoittamista politiikkaan, eikä maan johtamista lahkolaisessa komennossa. Se on kaukana alkiolaisuuden demokratiasta. Keskustalainen tapa on kuitenkin pitää ”pulinat pois” julkisuudesta. Sipilä on silti saanut omienkin näpäytyksen; esimerkiksi ministerivalinnassa Sipilän valitsema Mika Lintilä vaivoin voitti ”opposition” Mauri Pekkarisen 37-33.

Poliittinen katastrofi Sipilälle oli kohusta toiseen rämpineen ministeri Anne Bernerin takuumieheksi asettuminen ja siitä hallituskumppanien nöyryyttämänä pakkoperääntyminen. Uskottavuus ja kannatus siinä hupenivat.

Sipilän, demokratialle vieras autoritaarinen lahkolainen yksinvaltius ajoi taannoin maan työmarkkinaneuvottelut yleislakon partaalle. Lisäksi Sipilän työmarkkinakäytännön ja vapaan sopimusoikeuden vähäinen tuntemus haittasi neuvotteluja. Työmarkkinaosapuolten keskinäinen sopimus (kiky) lopulta pelasti Sipilän kaatumiselta heti alkuunsa.

Uskonlahkon tapojen sotkeminen poliittiseksi toiminnaksi on pahassa kitkassa demokratian kanssa, kuten tutkijatohtori Jouni Tilli toteaa. Maata ei johdeta käskyttämällä.

Option toimittajien Anni Erkon ja Cilla Bhosen usean aukeaman artikkeli (Juha Sipilän kivikkoinen opintie) on kokonaan luettavissa KL:n verkkosivuilla.