Orpon kysymyksissä myrskyn merkit

ORPON KYSYMYKSISSÄ MYRSKYN MERKIT

Petteri Orpon (kok) kysymyslista on avainkysymysten osalta kopio Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmasta 2015. Niissä on samat myrskyn merkit.

Tuolloin ne johtivat yleislakkouhkaan ja kansan nousuun Rautatientorille ja ympäri maata. Hallitus perääntyi, persuryhmä hajosi ja sen kaikki viisi ministeriä putosi eduskunnasta, keskustan kannatus romahti. Se oli kansan vastaus hallituspolitiikalle.

Sote. Kansalaisille on perustuslaissa taattu julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sipilän hallituksessa kokoomus ajoi voimakkaasti näiden palveluiden kaappausta yksityisille terveysyhtiöille.

Julkisten omien sote-palvelujen tuottamista rajoitettiin ja kiellettiin; niitä pakotettiin hankkimaan palveluseteleillä ja henkilökohtaisilla budjeteilla yksityisyhtiöiltä. Sitä kutsuttiin valinnanvapaudeksi.

Perustuslakivaliokunta kaatoi kokoomuksen hankkeet kolme eri kertaa perustuslain vastaisina. Sote3-versioon kaatui lopulta koko Sipilän hallitus 2019.

Sanna Marinin hallitus kirjoitti lait uudestaan, poisti laittomuudet ja paransi niitä muutenkin. Eduskunta hyväksyi ja presidentti vahvisti lait 29.6.2021. Sote-lait tulivat asteittain voimaan, ja Sote kokonaan 2023 alusta lähtien.

Kokoomuksen aie palata hankkeeseen, ja avata voimassa oleva sote, käy ilmi Orpon kysymyksistä ja erityisesti puolueen vaaliohjelmasta. Kokoomuksen hanke ei hyvää tiedä.

Työmarkkinakysymykset. Kokoomuksen tavoitteet ovat samat kuin 2015: työntekijöiden, työttömien ja vähempiosaisten aseman heikentäminen ja etujen leikkaaminen. Tuolloin ne johtivat yleislakkouhkaan ja hallituksen perääntymiseen. Pahalta näyttää nytkin.

Taloudelliset leikkaukset. Sipilän hallitus uhkasi 4,6 miljardin leikkauksilla työntekijöiltä. Perusteina väitetty maan heikko kilpailukyky. Hankkeet kaatuivat ja muuten raukesivat.

Nyt kokoomus vaatii sitoutumista 6 miljardin leikkauksiin vaalikaudella. Kansaa on voimakkaasti peloteltu ”velaksi elämisestä.”

Väite kriisistä ei talousprofessorien mukaan pidä paikkaansa. Suomen velka tällä hetkellä on Euroopan keskitasoa; kaukana ongelmamaista.

Vaalikampanjoiden velkapuhe on hysteeristä ja harhaanjohtavaa, sanovat talousprofessorit; kuten Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen. Suomen luottoluokitus on AA, eli toiseksi paras mahdollinen. (Yle uutiset 26.3.)

Vartiainen ei ole ainut, joka hämmästelee synkkää velkapuhetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman totesi HS:n artikkelissa, että ”velkapuheissa on ollut kuultavissa oikeiston pelottelun retoriikka.” Se oli kokoomuksen keskeisin vaaliteema. Riita on valmis jo ennen lähtöä.

Perusoikeuden kieltäminen. Puheissa on lisäksi vaadittu poliittisten lakkojen, mielenosoitusten, rajoittamista ja kieltämistä, eli mielipidevapauden poistamista! Niin tehdään diktatuureissa, ei demokraattisessa oikeusvaltiossa.

Kansainväliset säädökset lakko-oikeudesta eivät ole tarkkarajaisia, tulkinnat länsimaissa vaihtelevat. ”Puhtaasti poliittisia” (vallantavoittelu) työtaisteluja on rajoitettu tai kielletty, mutta toisaalta poliittisina toimina ei pidetä mielenosoituksia, eikä edes yleislakkoa. Poliittista lakko-oikeutta perusoikeutena pitääkin tarkastella osana muuta lainsäädäntöä, ei irrallaan.

Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöillä on sopimusten tulkintaetuoikeus, joka merkittävästi vähentää tarvetta hakea oikeutta työtaisteluilla. Suomessa tilanne on päinvastainen.

Tulevasta hallitusohjelmasta riippuu, palataanko rauhattomiin aikoihin, vai otetaanko Nato-hankkeesta oppia. Se on malliesimerkki konsensuksen voimasta. Sitä nyt tarvittaisiin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu