Äärioikeistohallitus kansalaisten uhkana

H. Erämetsä kyseli ideologisista perusteista. Kysytään ChatGPT:ltä. Vastaukset olisi tietysti jokainen saanut itsekin tekemällä kysymyksiä, joihin saa perusteltuja vastauksia, ei pelkästään kysymyksiä, joihin saa vaan itselleen mieleisiä vastauksia.

J: Miten määritellään äärioikeistolainen peruste?

Äärioikeistolainen peruste voidaan määritellä useilla eri tavoilla, mutta yleisesti ottaen se viittaa poliittisiin aatteisiin ja näkemyksiin, jotka korostavat kansallismielisyyttä, autoritaarisuutta, hierarkioita ja vahvaa johtajuutta sekä vastustavat monikulttuurisuutta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi rasistisina tai muukalaisvihamielisinä näkemyksinä, jotka ovat usein yhteydessä tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan tai kansallisiin etuihin perustuvaan politiikkaan.
Äärioikeistolaiset perusteet voivat myös liittyä taloudellisiin kysymyksiin, kuten vapaiden markkinoiden vastustamiseen ja valtion väliintuloon taloudessa. Tällaiset näkemykset ovat usein yhdistettyjä sosiaalisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.
On kuitenkin tärkeää huomata, että äärioikeistolaisuutta ei voida määritellä yksiselitteisesti, ja se voi vaihdella eri maiden ja yhteiskuntien välillä. Lisäksi on olemassa monia erilaisia äärioikeistolaisia ryhmittymiä ja ideologioita, jotka voivat eroavat toisistaan merkittävästi.

J: Tämä voi jo aiheuttaa todella pitkittyneitä hallitusneuvotteluja ja todella vaikeita kompromisseja, joiden pitävyydestä ja hallitusneuvottelijan peräänkuuluttamasta luottamuksesta voidaan vääntää jo piankin tulevan (?) hallituksen alkutaipaleella.

J: Kuinka ideologinen peruste eroaa toisistaan muutoin kuin poliittisesti oikeistolaisella ja vasemmistolaisella?

Ideologinen perusta voi erota toisistaan monilla muilla tavoilla kuin vain poliittisesti oikeistolaisella ja vasemmistolaisella. Tässä joitakin esimerkkejä:

1. Taloudellinen ideologia: Vaikka taloudellinen ideologia voi olla yhteydessä oikeistolaisuuteen tai vasemmistolaisuuteen, se voi myös olla erillinen kysymys. Esimerkiksi laissez-faire -kapitalismi, jossa valtion rooli taloudessa on minimaalinen, on taloudellinen ideologia, joka ei välttämättä ole yhteydessä poliittiseen oikeistolaisuuteen tai vasemmistolaisuuteen.

2. Uskonnollinen ideologia: Uskonnollinen ideologia voi olla erillinen kysymys poliittisesta oikeistolaisuudesta tai vasemmistolaisuudesta. Esimerkiksi konservatiivinen kristinusko voi olla uskonnollinen ideologia, joka on yhteydessä poliittiseen oikeistolaisuuteen, kun taas vapaa-ajattelu tai humanismi voi olla uskonnollinen ideologia, joka on yhteydessä poliittiseen vasemmistolaisuuteen.

3. Kulttuurinen ideologia: Kulttuurinen ideologia voi olla erillinen kysymys poliittisesta oikeistolaisuudesta tai vasemmistolaisuudesta. Esimerkiksi feminismi on kulttuurinen ideologia, joka voi olla yhteydessä poliittiseen vasemmistolaisuuteen, kun taas nationalistiset ja etnonationalistiset näkemykset voivat olla kulttuurinen ideologia, joka on yhteydessä poliittiseen oikeistolaisuuteen.

4. Ympäristö- ja eläinoikeusideologia: Ympäristö- ja eläinoikeusideologiat voivat olla erillinen kysymys poliittisesta oikeistolaisuudesta tai vasemmistolaisuudesta. Esimerkiksi ympäristönsuojelu ja eläinten hyvinvointi ovat arvoja, joita voi korostaa riippumatta poliittisesta katsomuksesta.

On tärkeää huomata, että nämä esimerkit eivät ole tyhjentäviä, ja on mahdollista, että yksilöt voivat yhdistää useita erilaisia ideologisia perusteita.

J: Mitä tuo laissez-faire–kapitalismi niin kuin kirjaimellisesti on?

Laissez-faire-kapitalismi on taloudellinen ideologia, joka korostaa vapaan markkinatalouden ja yksityisen omistusoikeuden merkitystä talousjärjestelmässä. Laissez-faire-kapitalismin perusajatuksena on, että taloudessa ei tulisi olla valtion sääntelyä, vaan sen tulisi toimia mahdollisimman vapaasti ilman valtion puuttumista.
Laissez-faire-kapitalismin periaatteet perustuvat ajatukseen, että markkinat itse säätelevät taloutta parhaiten, ja että yritysten tulisi kilpailla keskenään vapaasti ilman valtion puuttumista markkinoiden toimintaan. Tämä tarkoittaa, että yritykset voivat toimia vapaasti ilman rajoituksia, ja että yritysten omistajilla on täysi valta määrätä tuotteiden hinnoista ja työvoiman palkoista.
Laissez-faire-kapitalismin kannattajat uskovat, että tämä taloudellinen järjestelmä johtaa tehokkuuteen ja talouskasvuun, koska yritykset ovat vapaita tekemään omia päätöksiään ja etsimään omaa etuaan. Kriitikot sen sijaan väittävät, että tällainen järjestelmä johtaa eriarvoisuuteen, köyhyyteen ja ympäristön tuhoamiseen, sillä markkinat eivät aina pysty korjaamaan epäoikeudenmukaisuuksia tai ympäristöongelmia ilman valtion interventiota.

J: Toivottavasti tämä ei ole kuitenkaan se tulevan hallituksen taloudellinen ideologinen peruste, jolle se ryhtyy ohjelmaansa perustamaan, vaikka EK ja todennäköisesti myös monet yrittäjät olisivat valmiita kuuluttamaan tätä ideologiaa. Heidän katsomuksensa perustuisi ilmeisemmin siihen, että näin saadaan itselle mahdollisimman nopeasti enemmän, yhteistä hyvää ja tulevaisuutta ajattelematta.