Keskusta kipuilee – rotko on syvä

Puheenjohtaja Juha Sipilän (kesk) bisnes-politiikka hylkäsi alkiolaisen kansanliikkeen kantavan voiman, aatteen, jossa tilaa oli myös köyhän asialle. Kaikilla tiloilla ja asujilla ei ollut vilja- ja voivuoria.

Aatteen hylkääminen kävi puolueelle kalliiksi. Mikään kansanliike ei kestä aatteensa hylkäämistä. Ja se on kokonaan eri asia, kuin politiikan reivaaminen konsensuksessa.

Yksistään 2019 eduskuntavaaleissa puolueelta katosi 30 % kannattajista, ja 18 edustajapaikkaa. Kato jäi pysyväksi, ja on vain syventynyt.

Sipilän pj-kauden menetys on yli 300 000 kannattajaa. Samalla puolue hylkäsi 100 000 agraariyhteiskunnan mullistuksessa ilman elantoa ja työpaikkaa vaille jääneet tilojen tyttäret ja pojat. Näistä kun tuli puolueelle vieraita tavallisia duunareita.

Maalaisliitolla / keskustalla on ollut kokoaan merkittävästi suurempi vaikutus ja tasapainoasema poliittisten äärisuuntien välissä.

Punamulta- ja kansarintama nosti maan sodan raunioilta hyvinvointiyhteiskunnaksi. Sipilän SOS-oikeistohallitus on varoittava esimerkki sen murentamistavoitteista, ja yhteiskunnalle aiheutetuista häiriöistä.

Maa tarvitsee konsensus-hallituksen, ja Korpilammen henkeä. Sen myönteiset tulokset puhuvat puolestaan.

Vihankylvö ja kuplapolitiikka on vaaraksi yhteiskunnalle. Nato-hanke on malli-esimerkki konsensuksen voimasta.

Heikki Santala, järjestöneuvos
Kauniainen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu