Pitääkö suomalaisia patistaa töihin-vaiko luoda uusia työpaikkoja?

Torstaina 28.1. kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat Ylen A-Studiossa keskustelemassa mm. työllisyydestä ja sen hoidosta. Suuri osa puheenjohtajista oli sitä mieltä että suomalaisia tulisi patistella töihin. Tämä kuulostaa aika erikoiselta tilanteessa, jossa 456.000 kansalaista oli ansiosidonnaisella päivärahalla joko lomautettuna tai työttömänä vuoden 2020 aikana (Lähde: Työttömyyskassojen yhteisjärjestö). Hyvin harva näistä työntekijöistä tai toimihenkilöistä on omasta halustaan jäänyt työttömäksi tai lomautetuksi, vaan heidät on irtisanottu tai lomautettu.

Avoimia työpaikkoja oli vastaavasti vuoden kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan 43.000.

Sanomattakin on siis selvää että ongelma ei ole työntekijöiden vaan työpaikkojen puute. Ei ihmisiä voida kepillä työntää töihin jos työpaikkoja ei ole olemassa. Hoitovapaasta myös keskusteltiin, mutta kukaan ei ottanut esille sitä tosiasiaa, ettei hoitovapaan poisto vähentäisi työttömyyttä lainkaan vaan päinvastoin. Nykyisin työntekijän jäädessä 1-3 vuoden hoitovapaalle, yritys tai muu yhteisö palkkaa hyvin usein tilalle sijaisen. Näin nuori uransa aloittava tai vaikkapa yli 50-vuotias työntekijä saa tilaisuuden päästä edes joksikin aikaa töihin ja osaksi työyhteisöä. Mikäli hoitovapaa poistettaisiin, ei näitäkään sijaisuuksia olisi enää tarjolla.

Huolestuttavaa tässä puheenjohtajien keskustelussa oli erityisesti se ettei kukaan puheenjohtajista edes yrittänyt kertoa keinoja millä näitä uusia työpaikkoja luotaisiin tai niiden luomista edistettäisiin aktiivisesti esim. veropolitiikan keinoin. Paikallisesta sopimisesta hiukan keskusteltiin, mutta ei muista keinoista. Keinoja ovat varmasti työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt aiemmin esittäneet ja otan esille tässä muutaman joista osasta on jo keskusteltu mutta kaikista ei.

Virossa aloittava yritys ei maksa yritysveroa alkuvuosina lainkaan, vaan veroa maksetaan ainoastaan kun omistajat nostavat osinkoja yrityksestä. Näin aloittava yritys saa paljon kaivattua pääomaa ja pystyy kasvattamaan toimintaa ja palkkaamaan työntekijöitä nopeammin ja enemmän.

Suomessa toimi Tilastokeskuksen mukaan 213.000 yksinyrittäjää vuonna 2018. Heille usein ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle on suuri kynnys. Tätä kynnystä voitaisiin madaltaa alentamalla työantajamaksuja vaikkapa 50%:lla kolmeksi vuodeksi.

Kasvuyritysten määrä on Suomessa tilastokeskuksen mukaan selkeästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi 2016 niitä oli Suomessa koko yrityskannasta 9,6% kun vastaava luku Ruotsissa oli noin 13%.

Yksi keino kasvuun kannustamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen yrityksille olisi henkilökunnan määrän kehitykseen sidottu yritysveroprosentti. Toimintaansa kasvattaville ja uutta henkilökuntaa palkkaaville yrityksille yritysveroprosentti voisi olla porrastetusti pienempi kuin henkilökuntaansa vähentäville tai sen samana pitäville yrityksille.

Ranskassa on puolestaan ainakin keskusteltu vakavasti voittoa tuottavien yritysten sakottamisesta tai kaikkien tukien palauttamisesta mikäli ne vähentävät työntekijämääräänsä, ns. ”Licenciements boursieres”, ”pörssipotkut”. Mutta varmastikin positiivinen kannuste työllistämiseen toimisi tehokkaammin ja olisi helpommin hyväksyttävissä kuin sakottaminen tai yritysveron korotus henkilökuntaa vähennettäessä.

HeikkiTallgren
Sitoutumaton Espoo

Tuotantotalouden DI (LUT, RWTH Aachen). Yli 30-vuoden kokemus kansainvälisestä b2b-kaupasta monella eri teollisuuden alalla. Opiskellut ja työskennellyt Suomen lisäksi Saksassa, Belgiassa ja Ranskassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu