Kansainväliset kisailut tulisi kieltää

Jälleen kerran saamme todistaa ihmisen itsekästä oman ilon ja elon – toissijaisen kivan merkitystä ylitse huolen ihmiskunnan todellisesta tilasta ja täydelliseen umpikujaan ajautuneesta tilanteesta. Asun Tampereella, ja vasta päivä sitten surukseni kuulin täällä järjestettävistä jääkiekon MM-kisoista; niin kiinnostunut olen tämän rappioajan ihmisen äärimmäisen pinnallisista toimista. Jotakin innokasta jääkiekkotouhotuspuhetta toki käymässäni ruokalassa on pitkin kevättä toisista pöydistä korvarukkiini kantautunut, mutten ole niiden sisältämää informaatiota sisäistänyt, kaupunkiimme yhdistänyt – kiitos aivoilleni kun osaatte karsia epäolennaisen datan ilman että se edes tietoisuuteeni nousee – mielipahaa aiheuttamaan…

   Siis: voi tätä äärityperää, eittämättömään sukupuuttoonsa itseään ajavaa lajia! Rajan takana on menneillään sota, ja ihmisen riepu kykenee innostumaan, nauttimaan jostakin mustan kiekon liikkeestä hikisten täysin pinnallisten miesten toimesta. Tätä intoa vielä nostatetaan alkoholin voimalla; keksiikö kukaan nerokkaampaa tapaa hillitä, hallita ja turruttaa kansa ja kansakunnat vaarattomiksi ja piittaamattomiksi bioroboteiksi. Nyt, kuten aina globaalien tapahtumien yhteydessä on maiden ahneilla johdoilla sangen oivallinen hetki lyödä lukkoon ja toteuttaa päätöksiä, joita kansa perustilassa ei sentään ihan niin helposti hyväksyisi (hyväksyisi toki sittenkin, mutta muutaman vaikutukseltaan olemattoman debatin ja mielenilmauksen jälkeen). Jopas sattui pienessä maassammekin Nato-tiedonanto juuri kisojen alla. Presidentin, pääministerin ja muiden yhtä olemattomien ajattelijoiden, päättäjiemme (!) kannat virtasivat niin kauniissa jonossa esiin juuri passelisti kisahuuman alle hukkuakseen. Tällainen ajoitus ei ole sattumaa. Mitähän maailmalla tapahtuu? Päästöt voidaan laskea luontoon, saasteet ilmaan, otetta kansalaisista edelleen kiristetään uusin päätöksin…

   Jos tällaisia täysin toissijaisia, ihmisen henkiselle kehitykselle hallaa tekeviä kansanrientoja pitää vielä tässäkin mukamas edistyksen ajassa järjestää, järjestetään niitä vain sillä ehdolla, että koko maailman ja sen elonkehän tila on sillä tolalla, että olemme sellaisen kevennyksen ansainneet. Säädetään kansainväliset selkeät lait asiasta. Jopa alkaisi näiden kisafanaatikkojenkin kukkarosta löytymään kolikkoa johonkin järkeväänkin globaalin hyvinvoinnin ollessa kriteeri päästä toteuttamaan sisäistä (todellisuudessa ympäristöstä omaksuttua) intohimoaan; milloin auto-, milloin jotakin heilumiskisaa. 

   Niin, olihan se pienen pieni ilmastokatastrofikin menneillään ja hyvää vauhtia kiihtymässä, mutta mitäpä siitä; kuljetaan maapallon toiselta kolkalta katsomaan sen kiekon kulkureittiä. Ja itse kisakaupunki; roskaa, melua, tungosta, julkinen liikenne jumissa, kiertoreittejä kiekon kiilto silmissä. Mieti vähän, ihminen. Edes ihan hitusen verran.

   Ylipäätään meidän tulisi lajina henkisesti kehittyäksemme sammuttaa se aivojemme apinakansio, josta kaikki tällainen alkukantainen voiton tavoittelu, kisailuvietti kumpuaa, mutta juuri päinvastoinhan meidän tulee toimia typeriä kun tahdomme olla, pinnallisista leikeistämme kun emme tahdo luopua: levitetään se urheilumaailman toisen nitistämisen ihanne kaikkia yhteiskuntamme toimia, sektoreita koskevaksi tavoitteeksi. Yritysmaailmaan, työporukoihin ja perheeseenkin. Laitetaan vielä lemmikitkin kisamaan ja vauvoillehan voimme toki järjestää jokeltelukilpailun MM-taistelun, jotta hekin hyvissä ajoin sinuiksi tulevat elämäntavastamme. Tiedätkö, ihminen. Emme me tästä umpikujasta kuivin jaloin selviä, hyvä jos lainkaan edes jossain mittakaavassa.

   Mainitussa ruokalassa aterioi muuten Venäjän suunnalta maahamme saapuneita, nyt jo suomalaistuneita kavereita. Olen tiedustellut heiltä Ukrainan sodan todellista syyllistä. Heidän yksikantainen vastauksensa ja tietonsa – he ovat nähneet asian ja ovat edelleen tiiviisti yhteydessä sinne – vastoin valtamedian konsensusta, narratiivia on se, että amerikkalaiset ovat, sanoivatko he että kahdeksan vuoden ajan ajaneet tilannetta sellaiseksi, ettei Putin voinut muuta ratkaisua tehdä. Mutta amerikkalaisten toimet ovat pyhiä.