Pitäs aena muistoo, että myö ite kuhi suatetaan haarastua ennen kuolemoommo

Perräänkahtojat

Pit vaehtoo kieltä , ku eivät nuo viranommaeset ja muut jotka tämän Tomin lesken (94v) kuatumisasijoo ovat työkseen vatvoneet, näätä ymmärtänneen kysymystä, että mitenkä se on mahollista, että se on kuatunna melekeen kakskymmentä kertoo yhteisessä aalassa eikä kukkaa oo nähnä, ei kerrassa kukkaa, onkoon siellä niitä perräänkahtojia ollu riittävä miärä sen vanahuspalevelulaen 19-20 pykälän mukkaesesti, joka sannoo, että pittää lisätä henkilökuntoo tarpeen vuatiissa että jokkaesen turvallissuus suahaan taattua. Ne vastoovat , että sitä kun tulloo vanahaks, niin sitä haarastuu ja sitten heleposti kuatuu. Ja riittävästikkii ne sannoo olevan perräänkahtojia ja samalla leimoovat Tomin lesken näkymättömäks. Ja monta paperliuskoo käättäävät tuon asian selevittellyyn . Nii oon arvellu etteivät ennee taaja ommoo äetinkieltä ku toenen puhhuu aejasta ja toenen aejan seipäästä.

Semppiä yrittäjille tässäe suassa

Vuosjkymmenijä oun tiällä yrittäjjiin asijoeta hoetanna ja ei ne tuolla laella ou joutanna lorintieroomaan vuan ovat livakasti asiasa toimittanneet ja jo sanan puolikkaasta tarkotuksen ymmärtänneet; ku niiltähän loppuu leipä, jos ne jonninjoutavia lorikoettaavat. Ei se leipä näeltä viranommaesilta näätä loppuvan eikä taeja ennee niin kappeekaa olla. Ja ku on sota nii vieläe enmmän ne yrittäjät itehhii siellä työmualla käet rasvassa möyrii ja niille aena vuan lissee velevollisuuksia pakkoovat ja ku rahat uhkoo virmasta loppua, niin pannoovat omistaa että suavat palakkoja maksetuks ja ite jiävät iliman. On niillä yrittäjillä nyt huastetta, ku koettaavat niille aenae ylj 300000 suan jalakoihin jiäneelle hommia järjestee. Että semmosta väkkee on piäosin nämä yrittäjät. Hattua pittää nostoo.

Tarja siskoo tuppoo naarattammaan tuo ” kiärme”, ku se assuu siellä ihan satakunnassa

Ei passoo kuitenkaa naaroo ku etennii Savon mualla niitä on tänä kesänä ollu ihan kaaheesti. Tiällä taetaa monet olla ihan kiärmeissään ja itekkii oun kiärmeissän siitäe ku tätä Tomin leskee oun yrittännä männä kahtomaan ja panisin vaekka kirurkin vehkeet piälle ja vielä vissiirin piähän ja ottasivat vaekka sen testisä että onko sitä positiivnen vai nekatiivinen milläe hetkellä, niin ei aata mikkään ku ne ensin vettoo että se kaapunti on ne semmoset pykälät luatinna. Minä kysyn, että kuka se on se kaapunti ja ne laettaa minut sitten kierrokselle erj immeisten luo ja lopulta ne sannoo, että mää takasi sinne vaevaestalon pihhaan uuvestaa, se niihin johtoporras vastoo näestä sissäänpiäsyistä. Tämä tartuntataatlaen 17 pykälä ku ei sano vieraelukiellosta yhtää mittää, pannoo vuan johtajat vatuulliseks seoroomaan taatitilannetta ja toimimaan sen mukkaan.

Lähtökohiltaan ommaesen vierailut pittää sallia

Ei vanahustenkaan immeisoekeuksia sua kuukas tolokulla polekee minkään tämän valtakunnan laen mukkaan. Suojella pittää haaraempia muilla keinoin esjmerkiks kirurkin vehkeillä ja vissiireilllä. Ja siiten liänjkohtanen viranommaenen 2.7. on selevittännä sen Saksliinin 18. 6 antamoo kantoo tähän vieraelukieltoon ja tottee, että lähtökohtasesti ommaesten vieraelut pittää sallia. Se olj selevee kieltä, mutta mitenkä ne tämännii vieläe viäntää että suap tulla sissään vauan suattohoito tai –riisitilanteessa. Sitten kun meetiassa hokkoo, että pittää tulla kohatuks, nii mitenkä sinä kohtoot vaevaestalon ulukopuoella lasin takkoo tai porstuvan lasjkuapissa immeisen, joka ymmärtää ennee vuan silitysta ja supatusta.

Lukkookoon ne ollenkaa

Tästä kaekesta oon piätelly että niihen luetun ymmärtäminennii on kaanna tae sitte ne eivät lue ollenkaa. Sitten minä kysymään siltä tartuntataatviranommaeselta, että mittee se epitemia merkihtöö ja minkälaenen epitemia tiällä Kuopijossa on, nii siinä se sano, että ei tiällä oo positiivisia mutta yhtä jahtoovat eikä se siitä epitemian miärittelystä piittoo ollenkaa vuan lorintieroo mitenka myö ollaan hoojettu asiat paremmin ku nuapurjmuassa, johon minä sanon, että ei tämä sota vielä ou lopussa ja voe olla että voettoja lasketaan ja huavoja nuollaan nii rahassa, immeisissä, kuatuneissa ku huavottunneissakkii vasta vuoen tai kahen piästä; tämähä on vasta erävoetto, yks taestelu koko suassa ja sotakorvaaksia suattaa joutua maksamaan ja päetäe voi vielä pölökylle joutua jälestäpäen niiku suassa aenae . Eikä se arvanna, että se Riitta-Kaesa aekanaan sen Tenkvallin kelen meille niin hyvin piähän tako, että voipi lukkee ne nuapurjmuan asijat niihen omalla kielellä iliman meijän meetioihin välliintulloo. Riitta-Kaesalle iso kiitos. Ei pitäs etukätteen kenenkää männä henkselijjään paakuttelemaan.

Kannelkoo tok, niin ne sano

Eihän niille viranommaesille töetä oes jos joku ei ies kantelis, mutta paljo Suomen mehtee kulluu, kun ne asijoo puip ja samanlaesena sen pallaattaa. Tällä kielellä oes kantelukielenäkkii enemmän ilimasuvoemoo ja tulukinnan varroo ku virallisella äetinkielellä, vuan ei ne piättäjät ja hienottaret tiälläkää ennee kehtoo tätä kieltä käättee vuan ovat ruvenneet tulukihtemmaan sitä muan virallista kieltä iha omalla laellaan.
Tuppoo jiämään poes muistista se, että usseimmat meistähi haarastuu ennen kuolemoosa ja siinä vaiheessa ei ennee asijoita hoejella. Eikä hoetotestamentit aata mittää ku sinulle hykieniahualari piälle pannaan ja sukupuolj asijattii jiäp ihan jo käätännön syistä. Kuitennii pittää muistoo tässäe, että vastuu meillä Savossa on aena kuulijalla.

PS. Jos sanakirja org. ei ossoo kiäntee nin sisko voi toemia tulukkina, kun oun sitä siihen koulinna. Ja jos joku tahtoo tämännii kiäntee omalle ilimasutavalleen ja joku sen vielä ossoo sittennii oekein lukkee, niin ei tässä tekijän oekeoksista kiinni pietä. Kääkeehän kahtomassa lipit siitä siskon nuamakirjasta (suoroo puhetta Tarja Pitkänen). Ne lipit on osa meijän taestelua vanahusten oekeoksista tässä suasssa ja tulevissa. Se tuoljlippi piätty oekeesti niin, että se Tarjan ukko kopsaatti ne tuolit erilleen ja suan käänyt Tomi sanoes siihen, että eipä ou mikkää pumpuliukko.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu