Ilman liharavintoa ei olisi ihmistä

Lihansyönnin paheksunnalla on pitkät kulttuuripoliittiset juuret. Ne juontavat aikaan, jolloin ihmissuku keksi luokkayhteiskunnan, ja jolloin erilaisin mystisin ja uskonnollisin perustein piti köyhille todistella miksi heiltä vietiin hyvä ravinto pois ja heitä alettiin ruokkia vain viljalla.
Tämä traditio on elänyt erilaisissa uskonnoissa kautta vuosisatojen ja nostaa päätänsä aina uudelleen vielä nykyäänkin. Saaden tieteellisyyden valekaavun tällä kertaa.
1980-luvulla muoti tuli Amerikasta: liha ja eläinrasvat ovat syynä diabeteksen, sydäntautien ja lihavuuden räjähdysmäiseen kasvuun, sanottiin. Ihmiset oppivat syömään kasvisrasvoja ja (suhteessa) vähemmän lihaa – mitä seurasi? Lihavuusepidemia, diabetes ja sydäntaudit.
Kun tämä alettiin ymmärtää, ja vaihtoehtoiset näkemykset ravitsemukseen alkoivat saada tilaa, niin sitten tuli ilmastonmuutos. Jälleen paheksutaan lihansyöntiä.
Itse en ole ravitsemusasiantuntija, vaan aivan tavallinen ihminen joka kamppailee kilojensa ja terveytensä kanssa. Olen seurannut tätä keskustelua joskus enemmän, joskus vähemmän.
Mutta toisaalta, yhdistys jossa olen aktiivi on aivan muista syistä seurannut ja tutkinut ihmisen esihistoriaa. Ensinnäkin. Toiseksi taustani suomettumisen arvostelijana 1970- ja 1980-luvuilla on opettanut minulle, että virallista valhetta vastaan voi tavallinen ihminen väitellä, jos väittelee reilusti ja muistaa tieto-opin alkeet.
Niille ketä kiinnostaa, täällä on artikkeleita ihmissuvun synnyn alkuhämäristä.
Näillä eväillä sanon tässä lihansyönnistä jotakin:
Ilman lihaa ei olisi ihmistä
Se, miten ihmissuku erkani eläinmaailmasta, liittyy kiinteästi lihansyöntiin.Kun omaksuttiin metsästys-keräilykulttuuri, alkujaan hyödyntämällä haaskoja, myöhemmin metsästämällä, se edellytti esi-ihmisiltä uudenlaista järjestäytymistapaa. Antropologi Glynn Isaacin sanoin: ”keskinäinen jako, eli työn ja ravinnon jako loi ihmisen”.
Ilman lihaa ei olisi ihmistä. Esimerkiksi ihmisen aivot eivät olisi voineet kehittyä. Aivot nimittäin vaativat niin paljon energiaa. Sitä sai vain saaliseläimistä. Mikään kasvisravinto ei koskaan olisi voinut luoda ihmisen anatomiaa.
Jos katsotaan historiaa erittäin suurella haavilla – niin kuin joskus on välttämätöntä katsoa – niin ihmiskunnan ravitsemus on järkkynyt kaksi kertaa.
Maanviljelykseen siirtyminen
Ensimmäinen kerta oli maanviljelykseen siirtyminen. Silloin Homo-suku oli ollut olemassa 2,5 miljoonaa vuotta, jona aikana aineenvaihduntamme oli anatomisesti muodostunut.
Maanviljelykseen siirryttiin (joillakin osin maapalloa) vasta noin 10 000 vuotta sitten. Vasta silloin opittiin käyttämään viljaa ja maitotuotteita ravintona. Monin paikoin, kuten Suomessa, vasta paljon myöhemmin.
Paitsi että vilja oli aivan uusi tulokas ravitsemukseemme, niin samalla vihannesten kohdalla tarjonta kaventui, koska vain joitakin vihanneksia valittiin kasvatettaviksi.
Voidaan sanoa että ihmiskunta astui uuteen tuntemattomaan tuolloin. Ihmisten ja kesytettyjen tuotantoeläinten yhteiselo toi mukanaan tauteja.
Suurin mullistus tietysti tapahtui ihmisten keskinäisissä suhteissa: syntyi luokkayhteiskunta. Se ei syntynyt heti, eikä miten tahansa, eikä joka paikassa, mutta se kuitenkin pidemmän päälle pyyhki altaan kaikki muut yhteiskuntamuodot.
Ehkäpä tuostakin vielä olisi selvitty, mutta sitten tapahtui jotain järkyttävää:
Teollinen ruokatuotanto
Tämän voi käsittää, jos ajattelee Coca-colaa. Eli limpsoja. Sokeria. Vehnäjauhoja eli puhdistettua viljaa.
Koska jos ihminen on tottunut 2,5 miljoonan vuoden aikana tietynlaiseen ravintoon (monipuoliseen kasvisravintoon ja hyvälaatuiseen lihaan), niin kaksi kertaa historian aikana hyvin lyhyessä ajassa järkytetään aineenvaihdunnan tasapaino.
Ja tämä on tapahtunut vain noin 150 vuoden aikana. Enempää ei mielestäni tarvita todistusta siitä, että jostakin muualta kuin lihansyönnistä pitää etsiä syitä kansantauteihin ja lihavuusepidemiaan. Tämä on ikään kuin niin suuri silmille hyppivä itsestäänselvyys, että juuri siksi sitä ei nähdä.
Mitä vikaa lihassa oikeasti on?
En voi tietenkään millään tavalla kieltää sitä, että ilmastonmuutoksen kannalta, ja eläinten hyvinvoinnin kannalta teollinen lihatuotanto on suuri ongelma. Mutta silloin siihen ongelmaan pitää tarttua yhteiskunnan toimin, eikä syyllistämällä ihmisiä.
Monet ihmiset, kuten minä, ovat saaneet terveytensä takaisin, kun he ovat ymmärtäneet yllä sanotut yksinkertaiset tosiasiat ja alkaneet syödä lihaa.
”Ruoka on lääke”. ”One pihvi a day keeps the doctor away.” Jne.
Ihmisillä on erilaisia geneettisiä sopeutumia. Toisille todella sopii kasvissyönti. Mutta toisille ei. Jos koko kansalle kuulutetaan yhteen ääneen että älkää syökö lihaa, tai syökää sitä ainakin vähän vähemmän, niin hyvin moni joutuu pullaloukkuun. Hyvin moni korvaa sen aliravitsemuksen, joka helposti seuraa vääränlaisesta kasvissyönnistä pullamössöllä.
Kun alkuperäiskansoja on tutkittu, niin yksikään – ei yksikään – valinnut syödäkseen kasviksia, jos lihaa oli saatavilla. Ei ole sellaista ihmissuvun alkuryhmää eikä myöhempää ryhmää, joka ei olisi arvostanut liharavintoa yli kaiken.
Miten ilmastonmuutos torjutaan? Siitä pitää keskustella. Pitää painostaa päättäjiä tekemään järkeviä ratkaisuja. Ruoantuotantoa pitää muuttaa paremmaksi ottaen huomioon eläinten kärsimykset.
Mutta ilmastonmuutosta ei torjuta moralisoimalla yksittäisen ihmisen ruokavalintoja. Otetaanpa huomioon myös köyhyys tässä kohden. Suurimmalla osalla ihmisiä ei ole varaa tilata lähi-luomu-lihaa, vaan he joutuvat ostamaan lihansa marketista.
Jos ihmiset ymmärtäisivät mitä sokeri ja vehnäjauhot tekevät heidän terveydelleen, ehkä joku kansanliike voisi saada muutoksen aikaan. Ehkä he voisivat saada elintarvikefirmat ajattelemaan, että olisi kannattavampaa vähentää sokeripullan tarjontaa ja satsata eläinystävälliseen ja ilmastoystävälliseen lihatuotantoon.
Kukapa tietää!
Sokerin ja vehnäjauhojen houkutus on, paitsi että ne aiheuttavat addiktiota, niin ne ovat halpoja tuottaa ja varastoida. Tässä siis tarvittaisiin kovaa painostusta alhaaltapäin. Se ei onnistu jos lihansyöntiä demonisoidaan.
Edit: väärinkäsitysten välttämiseksi: Uusi historia yhdistykseen kuuluu niin kasvissyöjiä kuin sekasyöjiäkin, eikä meillä ole kantaa ihmisten yksityisiin ravitsemusvalintoihin. Monille kasvissyönti sopii ja on silloin varmasti hyvin terveellistä. Ja ymmärrän hyvin, jos ihminen välttelee lihansyöntiä esim. ilmastonmuutoksen tai tuotantoeläinten kohtelun vuoksi. Mutta sellainen väite, että liha olisi epäterveellistä vain koska se on lihaa, ei historian valossa mielestäni voi pitää paikkaansa.
Keitä kiinnostaa, niin tässä on Scientific Americanissa käyty väittely aiheesta:
Spelttivehnä oli erittäin ravintorikasta ja rooman armeija käytti sitä ravinnokseen ja levisi ympäri maailmaa. Huonona puolena siinä oli, että ilmasto jäätyi ja rooman voitokas marssikulku katkesi sekä korruptio maassa oli rehollaan, kun senaatti ei muuta kyennyt kuin taistelemaan valta-alueistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä! olet aivan oikeassa. Yritin tuossa vain todella maalata suurella pensselillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kivikauden keksintö … Ihminen omaksui tulen teon, se suojeli villieläimiltä ja lämmitti. Tulen ansiosta lihaa oli helpompi syödä ja valmistaa, lopulta sitä mm kuivattiin, saatiin proteiinia ja energiaa jatkuvasti. Aivot kehittyi, jalostui nykyihminen. Tässä lyhyesti. Jos emme olisi moista vaihetta käyneet niin kuinka koko ihmislajille olisi käynyt pelkkiä pähkinöitä, juuria ja marjoja syöden….
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan liharavinnolla muinaisihmisen aivot alkoivat kehittymään.
Toinen tekijä oli oppiminen kävelemään kahdella jalalla, jolloin kädet vapautuivat muihin tehtäviin.
Kolmas tekijä oli muista apinoista poikkeava kurkunpää, joka mahdollistaa laajan äänikirjon, ja syntyi puhuminen.
Neljäs tekijä oli oppiminen hyödyntänään tulta.
Siinä ne alkuihmisen ylivertaisuudet eläimiin verrattuna.
Viides saattoi olla hikoilevan alkuihmisen hirvittävä haju, jonka kaikki petoeläimet kiersivät kaukaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkein sekaravintoon siirtymisen vaikutus oli sosiaalinen: Homo-suvun laumoissa vallinnut työn- ja ravinnonjako, joka edellytti että oli jotain sääntöjä joita kaikkien piti noudattaa. Ravinnonjakoa myös valvottiin leiripaikalla – siinä oli siis oikeusvaltion itu.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen taitaa olla ainoa eläinlaji, jonka on pakko saada sekaravintoa. Muuten kuolee keripukkiin tai dementoituu B12-vitamiinin puutteen vuoksi, kuten Aatulle vissiin kävi (kummallista että tätä tosiseikkaa ei yleensä muisteta).
Tietääkö kukaan, miksi eskimot eivät saaneet keripukkia? Muilla eläimillähän on suolistobakteereita, jotka valmistavat askorbiinihappoa.
Ilmoita asiaton viesti
On muitakin lajeja jotka tarvitsevat välttämättä eläinperäisiä aminohappoja. Vaikkapa sika.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti kasvissyöjien suolessa yleensä valmistuu tarpeeksi B12-vitamiinia? Siis ihminen tarvitsee lihaa (B12) ja kasviksia (C-vitamiinia), paitsi eskimot. Kaikilla muilla eläimillä vissiin marsua lukuun ottamatta suolisto tuottaa askorbiinihappoa?
Ilmoita asiaton viesti
Muistan jostain kirjasta nähneeni tällaisen kuvatekstin: ”Eskimolapset pureskelevat hylkeennahkaa, he saavat siitä C-vitamiinia.”
Ilmoita asiaton viesti
No toki on eläimiä, jotka eivät syö mitään muuta kuin lihaa, esim. varmaan kaikki kissaeläimet eikä susikaan kasviksia syö. Karhu taas on sekasyöjä ja jotkut yksilöt erikoistuvat jopa kasviksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin: inuiitit ovat aina popsineet sisälmykset tuoreeltaan. Esim.sarvivalsiden suolisto sisältää paljon askorbiinihappoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, selvisi tuokin!
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti ottaen olen vankasti sitä mieltä, että jokaisen pitäisi oppia taito ”kuunnella” elimistöään ja nauttia sellaista ravntoa, mikä kulloinkin tuntuu hyvältä. Siihen liittyy vähän buddhalaista harmoniaa – kaikkea sopivasti, ei mitään liikaa.
Esimerkiksi aikuisen ihmisen ei kuulemma pitäisi juoda maitoa, mutta minä juon lasillisen joka aamu ja joskus myähäisiltapalankin painikkeeksi ennen nukkumaan menoa. Ja se maistuu todella terveelliseltä, varsinkin talviaikaan.
Joskus tekee mieli lihaa, joskus kalaa ja joskus hiilidyraatteja. Silloin tällöin, etenkin kesäisin, tekee mieli syödä kasvisravintoa, koska muutoin tulee ähky olo helteellä. Lasillinen viiniä illallisen yhteydessä tuntuu myös terveelliseltä. Ei siksi, että jotkut sitä suosittelevat, vaan siksi, että se on luontevan tuntuinen palanpainike vatsalle.
Ilmoita asiaton viesti
Vai on Juha näitä maidolla performoivia 😃
https://youtu.be/PfgycAOT0KI
Ilmoita asiaton viesti
Aika harva ihminen on lihalle allerginen. Hyvin pahoja kala-allergioita taas esiintyy. Jotkut voivat jopa kuolla pelkästä kalan hajusta, jos eivät saa nopeasti apua.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsit reteästi tieto-opin alkeet.
Kerropa, mitä muita asioita aiot perustella muinaisilla tavoilla?
Ilmoita asiaton viesti
Linkitin Uusi historia -sivustolle, siellä on pohdittu esihistorian opetuksia ihmisolemuksen ja ihmiskunnan nykytilanteen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus! Sokerit ja vehnäjauhot pois ja reilusti lihaa pöytään.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikesta huolimatta lihaa syötiin viime vuonna saman verran kuin edellisvuonna. Itse ole pyrkinyt lisäämään kotimaisen lihan ja kasvisten kulutusta huomattavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaista tämä elämä on, jatkuvaa taistelua, päivällä leivästä, yöllä lihasta.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraan ruokakeskustelua lähinnä valtamediasta. Erilaisista koulukunnista tiedän sen verran, mitä satunnaisesti kuulee. Nykypäivänä virallisissa terveyssuosituksissa kehotetaan syömään paljon kasviksia ja välttämään runsasta punaisen lihan ja kovien rasvojen syöntiä. Useiden tietääkseni tieteellisesti pätevien tutkimusten mukaan runsas punaisen lihan syönti aiheuttaa mm. suolistosyöpiä, jälkimmäinen verisuonten kalkkeutumista ja sydänsairauksia. Suositus ei siksi ole minusta lihan syönnin demonisointia. Ei esihistoriassakaan lihaa syöty ylenmäärin. Jokaisella on omanlaisensa perintötekijät ja alttius vaikka korkeaan kolesteroliin, syöpään tai lihavuuteen. Tuollaiset alttiudet kannattaa ottaa vakavasti ja suhteuttaa oma ruokavalio siihen sekä omaan hyvinvointiin. Itsellä se sattuu olemaan pitkälle virallisten suositusten mukainen.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin kirjoituksellani sitä, että liha ja eläinrasvat sinänsä eivät voi olla pääsyyllisiä esim. kansantauteihin, jos otetaan huomioon miten aineenvaihduntamme on muodostunut 2,5 miljoonan vuoden aikana sekä se, miten ravitsemuksemme on mullistunut ensin maatalouden, sitten teollisen ruokatuotannon vuoksi.
Uskon, että sokeri ja puhdistetut viljat ovat suurin syy elintasosairauksiin. Mutta tämä ei sitten tarkoita että lihaa pitäisi nyt ruveta ylenmäärin syömään. Ensinnäkin se liha mitä me nyt saamme marketista, ei välttämättä ole samanlaista kuin esi-ihmisten savannilla syömä luomuliha. Ja toiseksi, ihmisillä on kaikenlaisia sopeutumia. Joillekin sopii ehkä suositusten mukainen syöminen, joillekin sopii kasvisruoka, ja joillekin sopii vähähiilihydraattinen vaihtoehto.
Kokonaisvaltainen näkemys ihmissuvun historiaan ravitsemuksen kannalta on vain näkökulma. Sellaisena kuitenkin merkittävä ja tärkeä.
Vastustan sitä, että lihaa sinänsä – lihaa lihana – pidetään ihmiselle epäterveellisenä.
Ilmoita asiaton viesti