”Pahat ihmiset” ja mielipiteenvapaus
Poliittisen keskustelun raaistuminen näkyy eniten siinä, että eri mieltä olevia ei pidetä enää eri mieltä olevina, vaan ”pahoina ihmisinä”. Tuukka Tervonen ilmaisi tämän osuvasti kolumnissaan pari vuotta sitten:
”ONKO olemassa hyvää ja pahaa? Ikiaikaiseen filosofiseen kysymykseen ovat löytäneet vastauksen ainakin yhdysvaltalaiset. Yhä useammalle hyvää edustaa oma puolue ja pahaa vastapuolue.” (Helsingin Sanomat 30.6.2018)
Esimerkkeinä sen aikaisesta keskustelusta hän otti mm. Joe Bidenin ilmoituksen, että olisi hakannut Trumpin, jos he olisivat lukiossa. Kun Eric Trump puolestaan totesi, että Washingtonin demokraatit eivät ole edes ihmisiä, tekee Tervonen seuraavan johtopäätöksen:
”Seuraava looginen askel lienee kuolemantuomion vaatiminen poliittisille vastustajille.”
Tuon jälkeen on retoriikka vain koventunut, kuten tiedämme. Mutta tämä on hassunkurinen juttu seuraavasta syytä:
Sosialismissa samaistettiin poliittinen mielipide ja moraalinen asenne. Toisinajattelijoita ei pidetty vain eri mieltä olevina, vaan vihollisina. Heitä syytettiin vihollisen agenteiksi ja – todellakin – pahoiksi ihmisiksi. Minkä katsottiin lopulta sitten oikeuttavan myös vankileireihin, vainoihin, murhiin ja oikeusmurhiin.
Syvällisin (vaikka ei tietysti ainoa) syy sosialismin romahdukseen: virheellinen ihmiskäsitys. Siitä johtui, että mielipiteenvapaus kaikissa sosialismin muodoissa kiellettiin – ennemmin tai myöhemmin.
Mielenkiintoisella tavalla tuo marxismin helmasynti on luikerrellut liberalismin mallimaan, Yhdysvaltojen politiikkaan. Tietenkin kaikkialle perinteisiin demokratioihin, joissa nimenomaan mielipiteenvapaus on tärkein arvo ja myöskin lainsäädännöllä turvattu.
Nykyisessä salaliittoteorioiden, vihapuheen ja valeuutisten maailmassa ei riitä, että on faktantarkistusta. Ei riitä että opetetaan medialukutaitoa. Nyt myös läntisen maailman nenän edessä on kysymys: mikä ihminen on?
Tarvitaan uutta keskustelukulttuuria. Liberalismista omaksutaan mielipiteenvapaus korkeimpana arvona. Marxismista omaksutaan ideologia -käsite, tosin uudella tavalla tulkittuna:
Maailmankatsomuksellisissa kysymyksissä ei ole puolueetonta asiantuntijaa. Silloin edut – todelliset tai kuvitellut, sosiaalipsykologiset, taloudelliset tai urakehitykseen liittyvät – vaikuttavat mielipiteisiin, usein ratkaisevasti. Niin professori kuin kadunmies voivat silloin sokaistua pahan kerran.
Kun tämä lähtökohtaisesti myönnetään ja väitellään reilusti, silloin opitaan paitsi aatteita ja politiikkaa, niin itsetuntemusta ja ihmisenä olemista yleensä.
Mielipiteenvapauden käsite on jäänyt epäselväksi myös liberalistisessa traditiossa. Niin yleisessä tietoisuudessa kuin lainsäädännössäkin tulisi paremmin huomioida se, että panettelu, henkilökohtainen mustamaalaus ja vihapuhe eivät ole mielipiteitä. Ne ovat panettelun kohteen mielipiteenvapauden estämistä. Eli ihmisoikeusrikoksia.
Tätä ongelmaa ei kuitenkaan voi ratkaista (pelkästään eikä edes pääasiassa) tuomioistuimissa. Koska raha on valtaa, tulisi oikeudentajuisesta väittelykulttuurista palkita – siitä lisää Uusi historia -yhdistyksen vasta ilmestyneessä ohjelmassa (osassa 2).
”Mielenkiintoisella tavalla tuo marxismin helmasynti on luikerrellut liberalismin mallimaan, Yhdysvaltojen politiikkaan.”
Taitaapa tulleen tänne meillekin poliittiseen ilmapiiriin. Liekö rantautunut juuri maitsemastasi suunnasta eli merten takaa. Liberalismia pukkaa oikein olantakaa melkein joka suunnalta politiikan kentältä. Ainakin vasemmalta suunnalta. Eri mieltä olevat ovat todella vihollisia joita on hyväksyttyä nimitellä jos millä nimikkeillä, aina fasisteista, rasisteista ja natseista puhumattakaan. Noilla perusteilla katson samanmoisen aatesuunnan saavuttaneen peräpohjolankin. Faktoja ei enää suvaita, ei missään muodossa, ei edes faktatilastotiedot ole julkaisukelpoisia vaan vääränlaista julkaistua tietoa joka ei istu vihervasemmistolaiseen aatteeseen. Jostain kumman syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuohon vastapuolen demonisointiin syyllisty kaikki osapuolet vasemmalta oikealle, jos sanot jotain kokoomuksen tai persujen vastaista. sinut leimataan heti ”vihervassariksi” tai suoraan kommariksi, mikäli toisinpäin, sinut leimataan fasistiksi tms. Joten en sanoisi että se on Suomessa vain vasemmiston retoriikkaa, kyllä se on valitettavasti kaikkien retoriikkaa nykyään.
Faktapohjaiselle keskustelulle soisi enemmän arvoa tunnepohjaiseen argumentointiin nähden mutta nykyinen some-maailma ruokkkii päinvastaista metodia, saadaan massat helposti uskomaan valheisiin, Goebbelsin metodit toimivat nykyään jopa ”paremmin” kuin 30-luvulla: ”Kun valheen kertoo tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee totta.” Niin surullista kuin se onkin.
Ilmoita asiaton viesti
En voi puhua muusta kuin omista havainnoistani. En ole itse tosiaan havainnut muualta kuin vihervasemmistosta tullutta nimittelyä vankemmiöla kommentissasikin esitetyillä nimityksillä.
Aivan samaa toivon itse eli faktapohjaista keskustelua, mutta juurikin tahot, jotka tulevat osin parveilemaan nimittelyin, ei heillä ole esittää mitään faktaperusteluja, joka siltäkin kannalta katsottuna on epätoivottavaa (epätervettä) suunsoittoa.
Ilmoita asiaton viesti
Todella hyvää asiaa tässä blogissa. Valitettavasti esitystyyli on niin vakuuttava ja provosoimaton ettei keskustelua oiken synny. Itseäkin kovasti mietityttää että mitä tähän nyt oikein sanoisi, vaikka sormet on jo näppiksellä ja tekstiä tulee.
Taidan ottaa kantaa tuohon sananvapauteen ja sen rajoittamiseen.
Sananvapautta pidetään liberaalin ajattelun mukaan hyveenä ja sananvapauden rajoittamista syntinä. Tämä toimii niin kauan kuin sananvapautta käytetään liberaalin ajattelun mukaisella tavalla, mutta sitä voidaan käyttää myös todella väärin ja sana ei ole vain sana, vaan se voi jossain tapauksissa olla myös ase, ladattu ase, jolla voidaan tehdä paljon vahinkoa.
Amerikkalaisessa yhteiskunnassa pidetään pyhään sananvapauteen verrattavana asiana jokaisen ihmisen oikeutta kantaa asetta aina mukanaan. Siellä ajatellaan että asetta pidetään siksi että sillä haetaan omaa turvaa, turvataan perhettä ja laajemmin koko sukua ja yhteiskuntaa.
Mutta asetta, kun se on, voidaan käyttää myös muuten, sillä voidaan vihapäissään, huvikseen, tai muuten vain ryhtyä ammuskelemaan ihmisiä kuoliaaksi.
Sananvapaus on tavallaan samanlainen asia kuin aseenkantovapaus USA:ssa. Sananvapaus ei voi olla rajoittamaton. Sananvapautta voidaan käyttää väärin. Yhteiskunnalla pitää olla oikeus määrätä rajoitteita sananvapauteen.
Ameriikassakin on laissa rajoitettu miten aseita voidaan käyttää. Aseiden väärinkäyttöä, kuten sananvapaudenkaan väärinkäyttöä, ei voi etukäteen estää, mutta jälkikäteen siitä pitää voida antaa sanktiota.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! – Ja mielenkiintoinen vertaus aseenkantopykälään. Sehän on hyvin tulkinnanvarainen. Kiistellään siitä, tarkoittiko se sitä että kun palvelee kansalliskaartissa, saa kantaa asetta, vaiko muutenkin. Korkein oikeus linjasi että pilkun paikka todistaa että muutenkin…
Tuosta onkin tarkoitus kirjoittaa erillinen juttu jossain vaiheessa. Provosoimatta…
Ilmoita asiaton viesti
Aseenkantolupa yksinkertaisesta tarkoitti sitä, että kansalaisilla on mahdollisuus nousta vastustamaan sortoon pyrkiviä mahteja vastaan, suunnasta riippumatta.
Ihminen itse moraalinsa/etiikkansa kanssa painii siitä, ajautuuko minkälaiselle polulle elämässään.
Mistä imetään vaikutteita ja mikä hallitsee ihmistä vaikuttaa paljon.
Historia, ei uusi, antaa hyvän kuvan siitä, että maailma pitää saada yhden hallinnan alle, maanosasta ja heimoista/kansoista riippumatta.
Mikä on lähtökohta ja kuka/ketkä suunnittelevat/toimeenpanevat on hyvä lähtökohta. Alue vaan suuri ja aikaavievä.
Ilmoita asiaton viesti