Niinistön leipäjonossa oltiin hiljaa ja nöyriä

Illalla tuli vilkaistua Suomen virallista leipäjonoa.  Hiljaista ja alistuneen tuntuista oli porukka, niin kuin asiaan kuuluu.

Pitkä oli jono, kuin nälkävuosi.

Etuilijoita ei ollut.

Nälkäiset ottivat vastaan pariskunta, jossa toinen oli toistaan puolta vanhempi. Vanhuuden turva oli siis ratkaistu ihan perinteisesti, siltä varalta jos sosiaaliturva yhteiskunnassa pettää.

Itse jonottajat olivat hoikkia ja tosiaan ruuan tarpeessa. Seassa tallusti myös isomahaisia pönäköitä köriläitä, jotka olivat hakemassa varmaankin ruokaa koko suvulleen.

Myös maahanmuuttaneita oli koko joukko. Sellaisiakin, jotka eivät kätelleet ruokaa jakavaa naista. Tartunta ja hykieniä syistä -luulisin.

Antti niminen mies kertoi, että

– nälkää on edelliseltä kaudelta jäänyt.

Ruokaa ei ollut valmiiksi pussitettu, vaan ne sai jokainen nälkäinen kerätä pöydiltä. Kotiin vientikin tapahtui mahoissa, jos eivät olleet ehtineet tulla ulos sitä ennen.

Juomana valtion verotonta, kuten lainkiertäjille kuuluukin.

Ja EU:n jauhotkin.

Yritin tutkailla erästä tuttua työnsankaria. Seppo oli varmaan toimitettu takaoven kautta. Työttömät virkailijat, kun käteltiin erikseen.

On hienoa, että YLE on alkanut näyttämään leipäjonoja ja kansa katsoo.

Näin tietoisuus yhteiskunnan ongelmistamme lisääntyy ja ratkaisut helpottuu.

Kansallinen yhtenäisyys säilyy.

Terveisenä medialle:

Katsoisin mielelläni varsinaisen syömisen, kun ruokapalat menevät nälkäisen suuhun.