YRITYSKONKURSSEJA TORJUMAAN -osuuskuntaverkostojen avulla
Moni pienyrittäjä miettii lopettaako yritys, kun lama vie markkinat. Lopettamisvaihtoehtokaan ei ole hyvä, koska yrittäjän työttömyysturva on olematon ja jos et ole kassan jäsen, turvaa ei ole lainkaan. Pienyrittäjän ainoa toimeentuloturva on kunnan maksama toimeentulotuki.
Yksi mahdollisuus pienyrityksillä olisi verkostoitua osuuskunniksi. Osuuskunnan avulla yrittäjä voisi jatkaa laman jäljelle jättämiä työnrippeitä ja samalla saada työttömyyden peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Asiakkuudet siirtyisivät osuuskuntiin ja tulos maksettaisiin palkan muodossa sekä työttömyyskorvaus niiltä päiviltä jolloin yritystuloa/työtä ei ole.
Verkostoituminen voi olla toimialakohaista tai alueellista. Nykysin on Suomessa paljon pienosuuskuntia, joiden jäsenet ovat eripuolilla Suomea ja toimivat yhteistyössä tietoverkoissa.
Työministeriön sisäisissä ohjeissa osuuskunnan jäsen voi saada työttömyyskorvausta, jos hän omistaa alle 15% osuuksia. Tämä edellyttää, että osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä. Muutetun osuuskuntalain mukaan osuuskunnassa voi omistaa erisuuruisen määrän osuuksia vaikka olisikin vain yksi ääni.
Suomessa osuuskuntayrittäjyyteen suhtaudutaan varauksellisesti. AY liike omilla ja yritysjärjestöt omilla ennakko asenteillaan. Toki osuuskunta yritysmuotona poikkeaa yksinyrittämisestä, mutta sillä on myös omat vahvuudet, jotka eritoten lama-aika tuo tullessaan.
Suomen syvän laman aikana 1990-luvulla työttömät perustivat tuhansia osuuskuntia.
Miksipä nyt 2000 -luvun laman aikana pienyritykset eivät voisi käyttää osuuskunta yritysmuotona omaksi hyväkseen.
Suomessa ei ole kattavaa alueellista osuuskuntien perustamiseen liittyvää neuvontaverkostoa. Neuvontaa antaa TE-keskukset sen minkä osaavat ja usein tuo osaaminen on nolla.
Lapissa toimii www.lapinok-palvelut.net yhdistys, jokaa jakaa neuvontaa vapaaehtoisesti tai projektien avulla. Myös muilla alueilla on satunnaisesti neuvontaa antavia järjestöjä samoin tietenkin valtakunnallinen www.pellervo.fi tai http://www.pellervo.fi/wuokko/index.htm sekä www.coopfin.coop
Ruotsissa on koko maan kattava erillinen neuvonta- ja koulutusverkosto, joka toimii hyvin ja tuottaa mm. yritysten ja taloudellisten yhteisiä tai erillisiä osuuskuntia www.coompanion.se tai Italiassa www.elpendu.it
Kiitos Ari Alsiolle, jonka blogi innoitti pohdiskelemaan laman torjuntaa tästäkin näkökulmasta.
Hyvä puheenvuoro Hemmo. Saako ex-yrittäjä muuten edes toimeentulotukea? Jos saa, niin millä ehdoin?
Ilmoita asiaton viesti
Miten osuuskunta parantaisi yrittämisen mahdollisuuksia, jos ei markkinoilla ole kysyntää yrittäjän tarjoamille tuotteille ja palveluille?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten toisessa blogissa sanoin, Hemmo, ehdotuksesi on hyvinkin varteenotettava. Omalta osaltani sanon suoraan, että suurin este on asenteeni ja vielä suoremmin sanottuna ylpeyteni. Sen myöntäminen, ettei pystykään toimimaan itsenäisenä yrittäjänä, vaatii nöyryyttä ja häpeänkin käsittelykykyä (näinhän ei pitäisi olla, mutta puhunkin – eikun kitisenkin- ihan subjektiivisesta näkökulmastani).
HK.
Suomessa osuuskuntaverkostot ja niiden kulttuurit ovat ihan alutekijöissä, eikä ole opitto ajattelemaan omaa yritystoimintaa yhteisen yritysverkoston kautta. Ajatellaan, että se vie minun yrittämisen vapauden vaikka onnistuessaan se voi sitä lisätä. En tiedä Sinun yritystoimintaa, mutta osuuskunnissa tarvitaan myös veturiyritys, joka luo verkoston ja osoittaa yhteisen intressin.
Italiassa pienyrittäjä ei voi ajatellakkaan yrittämisetä ilma konsurtiota. Tälläistä tämä yrittäminen on. Yhtä ainutta oikeaa ei tässäkään asiassa taida olla olemassakaan.
Jammu: osuuskunta olisi hyvä asia silloin, kun kysyntää on mutta ei tarpeeksi. Esimerkiksi minulla on aika ajoin töitä enemmän kuin ehtisin tehdä, ja ne halutaan teettää nimenomaan alihankkijalla eikä palkata työntekijöitä, mutta sitten on hiljaisia kausia joilta ei yrittäjänä voi siis saada senttiäkään rahaa. Osuuskunta loisi turvallisuutta. Tietysti nykyisellään yritän niiltä hyviltä kausilta jättää säästöön rahaa huonoja kausia varten, mutta kuten laskelmani Aapan ketjussa osoittavat, ei niistä kovin paljon jää säästötilille.
Heli, ex-yrittäjä saa toimeentulotukea yritystutkijan tekemien selvitysten jälkeen eli hän tarkistaa, ettei ole mitään salaisia rahakätköjä eikä rahaa ole törsätty ulkomaanmatkoihin jne vaan yrittäjä on yrittänyt elättää itsensä ja työt ovat loppuneet eikä mitään ole jäänyt millä elää siihen saakka, että päiväraha alkaa juosta. Prosessi kestää luonnollisesti kauemmin kuin normaali toimeentulotuen ensihakemus, eli siinä ehtii erääntyä ainakin kaksi vuokraa, jonka jälkeen apu voi olla myöhäistä 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Helille.
” Toimeentulotuki on asuinkunnan sosiaalitoimiston myöntämä rahallinen tuki. Sitä saa kun henkilö ei voi elää omilla tuloillaan, yrittämisellään tai muilla tuloilla. Avo- tai avioliitossa elävälle lapsettomalle henkilölle maksetaan toimeentulotukea ainoastaan siinä tapauksessa, jos hänen puolisonsa tuloista jää vuokran tai yhtiövastikkeen ja sähkölaskun maksun sekä mahdollisten sairauskulujen jälkeen käteen alle 662 euroa kuussa. Kaikki muut mahdolliset etuudet ja tulonlähteet katsotaan ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.”
Niin minä pohdinkin vaihtoehtoa siltä pohjalta, että toimeentulotukea ei tarvitsis maksaa vaan henkilö eläisi osuuskuntatuloilla ja peruspäivärahalla. Näin säästyisi kunnan varat.
Jammulle
Sinällään ei mitenkään.
Osuukuntaan vaan kerättäisiin työ joka mahdollisesti muuten jää konkurssin myötä tekemättä.
Toki osuuskunta yritysmuotona mahdollistaa muiden jäsenten tuen ja verkostot sekä mahdolliset yhteiset innovaatiot, jolloin lisäarvoa syntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Osuuskuntamalliajattelusi on ihan kiva, mutta minusta hieman keinokeino,
Ilman kikkailuako ei yrittäjän anneta toimia. Jos sitten kikkailet on jo joku tuomitsemassa keinottelijaksi.
Omassa blogissani yritin tuoda näkökulmaa siihen, miksi työntekijää ja yrittäjää kohdellaan eriarvoisesti. Kiitos Hemmolle hyvästä avusta.
Vaikka itselläni ei ole edes tuota yrittäjän työttömyysturvaa vedettiin eri yrittäjät vastakkain. Epäkohta ei ole yrittäjien keskeinen, vaan yhteiskunta on laatinut lait eriarvoisiksi. Pitkälti tämä on tapahtunut juuri sellaisten ihmisten ansiosta, jotka huutavat tasa-arvon perään.
Miksi siis yrittäjän laki on niin huono, että pitää siirtyä osuuskuntiin sen takia?
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä pointteja Kajllakin.
Kannattaa myös muistaa, että asiat eivät ole toisiaan poissulkevia. Yksityisyrittäjä voi toimia myös osuuskunnassa ja hänellä voi olla alle 15 % omistusosuus osakeyhtiössä tai useissakin. Pääasia minun näkökulmastani on se, että etsii ratkaisuja. Itse valitsen mieluiten yrittäjyyden, mutta jos vaihtoehtona on työttömyys niin osuuskunta on parempi vaihtoehto, jos sekään ei toimi niin sitten vaikka sinne puhelinmyyjäksi.
Ja vaikka haluan ajaa yrittäjien turvaa monestakin näkökulmasta (työttömyysturva, vanhempainrahan tasaaminen niin, ettei se tule äitien työnantajan maksettavaksi…) niin pidän silti tärkeänä sitä, ettei yrittäjyydestä tule osa sosiaalidemokraattista paapomista. Jo se, että starttirahakautta pidennettiin pisimmillään 18 kk:n mittaiseksi oli minusta muutos huonoon suuntaan. Ajattelen niin, että jos joku lähtee yrittäjäksi vain saadakseen 18 kk:n ajan jonkinlaisia takeita toimeentulosta, niin hänellä ei ole sitä paljon puhuttua yritystäkään itse markkinoida palvelujaan ja luoda niille kysyntää. Lyhytaikainen starttiraha on ok, koska ensimmäiset rahat firmaan tulevat vasta muutaman kuukauden kuluttua aloittamisesta, mutta yrittäjän on tärkeää aloittaa palvelujensa myynti päivästä 1 alkaen – oikeastaan jo ennen sitä ensimmäistä päivää. Starttiraha tuudittaa liialliseen turvallisuudentunteeseen ja siirtää sitä työtä, mikä monille on kaikkein vastenmielisintä: puhelimeen tarttuminen ja itsevarma omien palvelujensa myyminen.
HK.
Starttirahaa ei saa automaattisesti. Työvoimahallinto konsulttien tuealla selvittää toimialan tilanteen sekä yrittäjäksi aikovalla täytyy olla alan koulutus ja tietoa yrittäjyydestä.
Myös osuuskunnan yksittäisellä jäsenellä on nykyisin oikeus starttirahaan. Myös palkkatyöstä yrittäjäksi ryhtyvällä on mahdollisuus saada starttirahaa.
Demaripaapominen tuskin onnistuu. Starttirahalla perustetut yritykset ovat yllättävän hyvin jääneet tukivaiheen jälkeen henkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Osuuskunta on tosiaan aika riskitön yritysmuoto varsinkin aloittelijoille. Ei tiputa kuin matolta, tavataan sanoa.
Blogissani pohdin vain sitä ongelmaa miten osuuskunta yritysmuotona voisi toisaalta estää konkurssin ja säilyttää työn ja turvata toimeentulon. Jos ongelma ratkeaa jotenkin muuten niin asia OK.
Yhteenvetoa:
Osuuskunta voi toimia itsenäisten yritysten yhteisverkostona tai toisessa laidassa elämäntapayrityksenä, joka nostaa elämän laatua mutta ei maksa väälttämättä edes alvia. Yleishyödyllisenä yrityksenä.
Ilmoita asiaton viesti
Viestiin 7:
Tiedän toki starttirahan saamisen ehdot, olen sitä aikoinaan itsekin hakenut. Tiedän tuonkin, että yritykset ovat jääneet suhteellisen hyvin henkiin. Johtuuko se kuitenkaan starttirahasta vai siitä, että starttirahan edellytyksenä on yrittäjyyskoulutus ja asiantuntija-apu, tähän kysymykseen en ole löytänyt mistään vastausta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sanot Hemmo siitä, jos yrittäjäjärjestö perustaa sen osuuskunnan ja kaikki jäsenet ovat osuuskuntalaisia ja ottavat nuo lupaamsi edut kuin manu illallisen?
HK. Osuuskunnan jäseniä pitää olla vähintään 3 ja ne voivat olla henkilöjäseniä, yrityksiä, yhdistyksiä joko jotakin näistä tai sitten sekamudostelmia.
Asiaa pitäisi tutkia, mutta jos yritysjärjestön jäsenyritykset ovat osuuskunnan jäseniä ja henkilöt tarjoavat sen kautta vaikkapa palveluja niin mikä ettei. Silloin yritysjärjestö on vain yksi osuuskunnan jäsenistä. Yksin se ei voi osuuskuntaa perustaa, mutta osuuksia kylläkin enemmän kuin muut jos niin halutaan.
Tälläisessä verkostossa jäsenyritykset markkinoivat itse palvelunsa ja hoitavat asiakassuhteet ja vain työt hoidetaan osuuskunnan kautta.
”Kuin manulle illallinen” ei tule työvoimahallinnolta koskaa. Suomen maassa tarvitaan byrokratiaosaamista, jonka Ari varmaankin tiedät.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.myspace.com/santtukarhu
Ilmoita asiaton viesti
Hemmo nyt on niin, ettei kikkailu auta, kun työt loppuu on sama mikä yritysmuoto on käytössä, jos on töitä, silloin kannattaa miettiä mikä on sopivin muoto yritykselle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä ole Aki kikkailusta kysymys vaan koko pohdiskelu lähti siitä, että lopetetaanko yritys vaikka sillä olisi asiakkaita mutta niitä on niin vähän että se ei riitä toimeentuloksi ja onko sellaista muotoa joka mahdollistaa samaan aikaan työttömyyskortistossa olon.
Toinen vaihtoehto on että yritys lopetetaan ja yrittäjä menee kunnan toimeentuloluukulle, kun oikeutta peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei ole.
Minusta yhtään yritystä ei saisi lopettaa vaan ne pitäisi viedä laman yli.
Ilmoita asiaton viesti
Riikka
Kulttuuriväki perustaa niin suomessa kuin ruotsissakin nykysin hyvin aktiivisesti pienosuuskuntia. Heille osuuskunta on hyvä yritysmuoto, koska sen avulla voidaan yhdistää monenlainen osaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuuriväelle osuuskunta on erinomainen toimintamuoto – sekä näyttelijöille että muusikoille. Hyvä esimerkki on mm. SMOK, suomalaisen musiikin osuuskunta.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni vakuuttavaa kieltään asiasta kertoo sekin, että omassa maakunnassani osuuskauppa ja osuuspankki näyttävät olevan vakavaraisimpia yrityksiä ja kykenevät maksamaan edustajistonsa ja hallintoneuvostonsa jäsenille isommat kokouspalkkiot kuin sijaintikuntansa.
Mutta hiukan huolestuneena olen kuullut, että RAY:n avustusehtojen puristuksissa iso osa työttömien yhdistyksistä on lakkauttamassa toimintojaan, kun kaikilta ei ole onnistunut muuntautuminen osuuskunnaksi tai sosiaaliseksi yritykseseksi.
HK. Suomi on maailman osuuskuntavaltaisin maa jos sitä katsotaan jäsenmäärän suhteessa asukasmäärän.
RAY on joutunut muuttamaan linjaansa, koska yrittäjäjärjestöt katsovat sen antavat kilpailuetua väärin perustein. Minusta työttömien yhdistykset eivät ole uhka yhdellekkään yritykselle, koska ne tarjoavat palveluita pienituloisille, jotka eivät kyke ostamaan niitä markkinahinnalla. Tässä on vissi ero.
Usein etuja ajettaessa ei nähä metsää puilta.
Ilmoita asiaton viesti
Feliz Ano nuevo 2009 !
On mielenkiintoisen mielenkiintoista, että rekisteröitymispakko ja sensuuri purettiin tällä palstalla. Olen rekisteröitynyt Uuden Suomen lukija ja uutiskirjeen tilaaja ja jopa aikoinaan lehtiversion tilaaja, mutta tunnukseni ei vain antanut ottaa kantaa demokraattiseen keskusteluun Hemmon blogissa noin kuukauteen !!!!???
HK.
Olen saanut vastaavaa palautetta muiltakin lukijoiltani. Onneksi yksi lukijoista tiesi neuvoa miten rekisteri puretaan.
Tarkistakaa muutkin bloggaajat miten hallintapaneelinne on säädetty, jos haluatte että kaikki ovat mukana keskustelussa.
——————————-
Lapin Radio; ”Lappilaisten alettava isänniksi ja emänniksi”
Lapin maaherra Timo E. Korva haluaa lisää paikallisia omistajia lappilaisiin yrityksiin. Korvan mukaan lappilaisten pitäisi uskoa nykyistä enemmän itseensä ja alkaa enemmän omiksi isänniksi ja emänniksi.
Korva viittaa Kemijärven sellutehdastaisteluun, jossa valtio-omistaja valitteli toistuvasti sitä, ettei voi mitään pörssiyhtiö Stora Enson päätöksille.
————————————————————————
No niin isänniksi ? Kemijärven talonpojat keräsivät 50-60 lukujen vaihteessa pääomaa nykyarvossa noin 80 milj. euroa Kemijärven sellutehtaaseen. Yritimme Lapissa luoda ns. superlaajakaistaa (valokuituun ja mustiin kuituihin perustuvaa) osuuskuntaperiaatteella erittäin hyvien partnereiden kanssa. Asiaan liittyi myös 450 MHz:in taajuusalueen saaminen hyötykäyttöön.
MUTTA samainen Lapin maaherra ja Lapin maakuntajohtaja vastustivat erittäin tehokkaasti hankkeita. Hankkeita joissa oli myös ruotsalainen osapuoli mukana. Siinä kaatui mahdollisuudet luoda työtilaisuuksia esim. Ylitorniolle ja meidän työosuuskunnalle.
Ranskalainen konserni on tärkeämpi kuin suomalainen työ !
Aina murroskausina nousee osuuskuntayrittäminen ylös. Näin oli 1903 Tsaarin aikana kun Waattojärven Osuuskassa perustettiin ensimmäisenä Lapissa ja siitä syntyi lähes koko Lapin kattava Osuuspankki.
Tarvitaan Hemmon tapaisia kovan työn puurtajia, jotka jaksavat uskoa tulevaisuuteen kovankin itsekkään ”byrokratian” edessä.
Onnea Sinulle Hemmo myös tulevalle vuodelle Kuolan projekteissa ruohonjuuritason rauhantyössä rakentamassa moniulotteista yhteistyötä ja ennenkaikkea ihmisten välistä ymmärtämystä.
Ahto Rautio ahto.rautio@gmail.com
edesmennyt työosuuskunta Insinööritoimisto Osuuskunta LaaKa INNOVAATIO
HK. Kiitos Ahto lämpimistä sanoista.
Lapissa on pitkät perinteet osuuskuntayrittäjyydellä. On se tosiaan mainiota, että ihmiset hyvänä aikana unohtavat hyvän yritysmuodon ja huonona aikana huomaavat sen olemassaolon. Maissa joissa näin itsekkäästi ei toimita on myös yhteiskunnassa enemmän laman torjuntaan innovaatiota. Hyvä kuitenkin jos tähänkin lamaan osuuskuntayrittäjyys kelpaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Viestiin 10:
Olin mukana perustamassa erästä hyvinvointiverkostoa, joka ei ollut osuuskunta mutta verkostoitumisen tavoitteena oli tietysti tuottaa lisäarvoa kaikille osanottajille.
Toiminta, esim. pankkitilin avaaminen tai yhteisen puhelinpalvelun perustaminen, edellyttää Suomessa jonkinlaisen järjestäytymisen. Koska osakeyhtiöön ei ollut halukkuutta, ei myöskään siihen, että yksi yrittäjä olisi toiminut ’veturina’ ja toiset alihankkijoina, ja avoin konsortiokin oli juuri em. syistä huono nimike, päädyttiin perustamaan yritysten muodostama järjestö.
Tässä tulivat vastaan omat ongelmansa: järjestöt ovat voittoa tuottamattomia toimijoita. Jouduimme viilaamaan sääntöjämme ja tavoitteitamme ennen kuin onnistuimme rekisteröitymään.
Siispä yrittäjäjärjestön muodostama osuuskunta (tai osuuskunta jossa yrittäjäjärjestö on yhtenä osakkaana) törmäisi todennäköisesti jo yrittäjäjärjestön sääntöihin.
Tulikohan tämä tarpeeksi monismutkaisesti esitettyä? Itse joka tapauksessa jätin tuon em. verkoston ensimmäisen puheenjohtajakauteni jälkeen, koska oli nähtävissä että olin joko väärässä porukassa tai sitten kaivattua lisäarvoa ei ollut tulossa kenellekään. Minulle sitä ei ainakaan tullut.
Ilmoita asiaton viesti
”Siispä yrittäjäjärjestön muodostama osuuskunta (tai osuuskunta jossa yrittäjäjärjestö on yhtenä osakkaana) törmäisi todennäköisesti jo yrittäjäjärjestön sääntöihin”.
Tälläistä ongelmaa ei ole. Osuuskunta toimii itsenäisesti niitten jäsenten toimesta jotka ovat siihen liittyneet.
Yrittäjä järjestön tietenkin kannattaa tarkistaa sääntönsä ennen kuin hakee osuuskunnan jäsenyyttä, mutta tuntuu aika luonnolliselta että yrittäjäjärjestö on myös jonkun yritysken jäsen ja se on säännöissä huomioitu.
Lisäarvo on tärkeä jokaiselle osuuskuntaan liittyvälle yritykselle. Ilman sen tunnistamisesta ei mistään tule mitään.
Verkosto rakentaminen lähtee yleensä siitä, että joku äkkää yhteisen intressin ja saa muutkin ymmärtämään sen hyödyn omalle toiminnalle.
Etu voi olla välillinenkin. Minun esittämässä lopeta yritys tai verkostoidu kysymys on tästä.
Yhdistys yhteenliittymänä on silloin hyvä jos toteutetaan yhteinen yritysprojekti. Ei sen avulla liiketoimintaa voi tehdä, mutta kylläkin edistää.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkähän muuten tämä soveltuu urheiluseuroihin, jotka nyt ovat ry muotoisia, mutta paineet oy muotoon ovat jonkinmoiset? Voisiko syntyä paikallisia urheiluosuuskuntia tai lajikohtaisia yhteenliittymiä?
*kunhan vain ajattelen taas ääneen*
Ilmoita asiaton viesti
Heli.
Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Olen usein miettinyt miksi urheiluseurat perustavat OY:tä eikä osuuskuntia. Luulen, että siksi, koska taloudelliset tukijatkin ovat oskeyhtiöitä ja samalla vievät edustamaansa suuntaa. Ei varmaan tahallaan, mutta omaan osaamiseen ja tietotaitotukeen perustuen.
Minusta urheilussa ja ylipäänsä vapaa-ajan sektorilla osuuskunta on luonnollisempi kuin osakeyhtiö, koska toimintaan liittyy sosiaalinen ulottuvuus eikä pelkkä rahan tuottaminen.
Tämä asia vaatisi pitkän pohdiskelun jossa vertailtaisiin eri kriteereiden pohjalta tätä kysymystä. Mutta todella mielenkiintoinen asia.
Jos jossakin asiaa pohditaan voin olla mukana vaikka näin sähköpostin avulla. Pitäs saada toimiva malli valtakunnalliseen käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Pohditaan kyllä. Mutta aikaisemmin ei tullut mieleen osuuskuntamuotoinen toiminta. Täytyy kehitellä asiaa!
Ilmoita asiaton viesti