Emme vielä ymmärrä, mitä meillä on edessä – päätöksiä tarvitaan heti

Elämme nyt pandemian aikaa. Käsillä oleva globaali pandemia on jo useita vuosia arvioitu yhdeksi suurimmista ihmiskuntaa kohtaavista uhista.

Useissa nopeasti kehittyvissä maissa ihmisiä pakkautuu asumaan yhä tiiviimmin. Kaupungeissa hygienia on usein heikkoa ja vanhat tavat istuvat tiukassa. Nuo vanhat tavat, erityisesti villieläinten kauppa ja siihen perustuvat uskomushoidot, taas luovat otolliset olosuhteet eläimissä esiintyvien virusten siirtymiselle ihmisiin. Tämänhetkisten arvioiden mukaan näin syntyi myös nyt maailmalla leviävä uusi koronavirus, villieläintorilla Wuhanin miljoonakaupungissa.

Kun virus syntyy, on sen leviämistä vaikea estää. Elämme yhtä verkottuneemmassa ja keskinäisriippuvassa maailmassa. Kiinassa syntynyt virus on vain 10 tunnin matkan päässä Euroopan suurista lentokentistä, joista virus voi matkata kaikkialle maailmaan, myös Suomeen. Matkustuskiellot, karanteerit ja sairaustuneiden eristäminen hidastavat taudin leviämistä, mutta sen levittyä nyt nähdyllä tavalla, viruksen pysäyttäminen kokonaan on mahdotonta.

Koronaviruksen leviämistä ei voida kokonaan estää. Se tulee aiheuttamaan myös Suomessa vakavia sairastumisia ja kuolemia. Tämä on ollut selvää jo jonkin aikaa. Myös Suomessa hallitus olisi voinut kertoa sen julkisuuteen tavalla, joka ei olisi johtanut nykyisen kaltaisiin epäluuloihin vastuuviranomaisia kohtaan.

Taudin etenemistä voidaan kuitenkin huomattavasti rajoittaa. Myös sillä on suuri merkitys. Suomessa ja globaalisti terveydenhuollon kapasiteetti on rajattu. Meillä on tietty määrä tehohoitopaikkoja, tietty määrä lääkäreitä, tietty määrä sairaanhoitajia. Eri toimenpiteillä kapasiteettia pystytään kasvattamaan, mutta ei rajattomiin. Näihin toimiin on silti kiireesti ryhdyttävä.

Kriisi ratkaistaan yhteistyöllä

Vaikka pandemian riski on tunnistettu ja siihen on Suomessa myös varauduttu, on tilanne uusi ja ennakoimaton. Sairauden leviämistä ei edelleenkään tarkalleen voida ennustaa. Jokaisen toimilla on merkitystä ja vastuu taudin hidastamisesta on yhteinen. Käsien pesemistä on painotettu tärkeimpänä toimena, ja sillä on iso merkitys. Konkreettisesti hyöty on näkynyt myös siinä, että kausi-influenssaa on Suomessa esiintynyt nyt paljon tavallista vähemmän. Lisäksi kaikki yleisötilaisuudet on syytä perua, matkustamista välttää, ja tehdä työt etänä jos mahdollista.

Kaikki eivät kuitenkaan voi jäädä kotiin. Yhteiskunnan kriittisten tehtävien on pyörittävä. Ruokaa on saatava kaupasta, julkiset tilat on siivottava, viranomaistehtävät hoidettava, julkisen liikenteen kuljettava. Jokainen joka ei noudata viranomaisten ohjeita, riskeeraa samalla heidät, jotka yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävät. Se on vastuutonta ja väärin. Koronaviruksen torjunnassa ei ole kyse siitä, pelkääkö itse virusta tai tautia. Siinä on kyse yhteisestä vastuustamme taudin pysäyttämiseksi. Sitä jokaisen on kannettava.

Vaikka paljon on viruksen takia peruttu ja pysäytetty, välittämistä ei saa pysäyttää. Sosiaalisessa mediassa kiertää jo positiivisia tarinoita riskiryhmien, kuten vanhusten ja pitkäaikaissairaiden, tueksi tarjoutuneista ihmisistä. Jos voit käydä kaupassa naapurin ikäihmisen puolesta, se kannattaa tehdä. Jos olet riskiryhmää, älä ota turhia riskejä, vaan pysy mieluummin kotona.

Virus tuo mukanaan useita kriisejä

Koronavirus on ensisijaisesti ja akuutisti terveyskriisi, mutta se ei ole vain sitä. Vastauksessa koronaviruksen uhkaan on kyse kansanterveyden suojaamisesta, mutta myös yhteiskunnan kokonaisedusta. Poliittisista päätöksistä ja vastuun kantamisesta. Vastuu nyt tehtävistä päätöksistä tai niiden siirtämisestä on poliitikkojen, jotka on maata valittu johtamaan – ei THL:n tai muiden terveysviranomaisten.

Koronavirus on hyvin nopeasti myös taloudellinen kriisi. Olemme jo nyt tilanteessa, jossa monelta palvelualan yrittäjältä on kadonnut koko asiakaskunta kerralla. Tapahtumajärjestäjien ja matkailuyrittäjien tilauskirja ammottaa tyhjyyttään, freelancereiltä on keikat loppu.

Tämä poikkeustila ei ole ohi viikoissa, vaan aikaisintaan kuukausissa. Vaarana on vaarallinen ketjureaktio, jossa yrityksiä ajautuu konkurssiin ennennäkemättömällä tavalla. Kyse ei ole vain aloista, joihin virus ja karanteenitoimet vaikuttavat suoraan, vaan modernissa taloudessa kaikki vaikuttaa toisiinsa. Teollisuusyritykset, palveluntuottajat, luovat alat ja konsultit ovat kaikki yhtä lailla vaikeuksissa, kun talouden pyörät hidastuvat ja maailmankauppa paikoin pysähtyy. Velat ja palkat jäävät maksamatta. Ne yritykset, jotka pystyssä pysyvät, joutuvat turvautumaan lomautuksiin. Ihmisten kyky maksaa asuntolainojaan tai arkisia laskujaan vaarantuvat.

Tilanne on vakava, ja sen ratkaisu vaatii välittömiä toimia. Siksi olen jo aiemmin esittänyt yhteensä miljardin euron tukipakettia, joka kohdennettaisiin aloille, jotka kärsivät koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta shokista pahiten. Tukipaketin lisäksi meidän olisi siirrettävä veronmaksuvelvollisuuksia merkittävästi eteenpäin, vapautettava valtion erityisrahoitusryhtiö Finnvera takaamaan suomalaisyritysten hätälainoja ainakin 10 miljardilla eurolla ja tarjottava asunto- ja muille velallisille korottomia lyhennysvapaita.

Vastaavia toimia on nähty jo muualla Euroopassa ja niillä on myös Suomessa nyt kiire. Tukipaketin ja miljardien lainoituksen pitää olla käytettävissä jo pian ensi viikon jälkeen, jos haluamme padota koronakriisin vaikutuksia ja taata, että kriisin hellitettyä Suomi pääsee nopeasti takaisin jaloilleen.

Päätökset perusteltava kattavasti 

Terveys- ja talouskriisin lisäksi pandemia tuo mukanaan myös joukon muita riskejä. Niistä akuutein on luottamuskriisi, eli ihmisten heikentynyt usko viranomaisten kykyyn hoitaa terveyskriisiä ja sitä seuraavaa talouskriisiä. Heikentynyt luottamus luo alustan virheellisen tiedon leviämiselle, tahallisille disinformaatiokampanjoille ja tilanteen pitkittyessä nyt tehtävien toimenpiteiden kyseenalaistamiselle. 

Epävarmuus tulevasta on kaikkein tuhoisinta luottamukselle. Kun epävarmuutta ei voida nykyisessä tilanteessa kokonaan poistaa, on sitä torjuttava ennen kaikkea avoimuudella ja aktiivisella viestinnällä. On paremmin ja selkeämmin kerrottava, missä mennään ja mitä meillä on edessä. Kriisin edellyttämiä poliittisia päätöksiä on perusteltava poikkeuksellisen kattavasti. Pelkkä viittaaminen asiantuntijoiden suosituksiin ei riitä. On kerrottava, miksi tehdään, mitä tehdään ja milloin tehdään.

Kuten koronaviruksen etenemistä, myöskään kaikkia sen vaikutuksia ympäröivään maailmaan emme voi ennakoida. Yrittääkö jokin taho hyötyä epävarmuudesta? Jos, niin miten ja kuka? Miten voimme yhteiskuntana valmistautua siihen?

Riskit on tunnistettava. Suomessa on osaava virkamieskunta, joka on varautunut todennäköisen lisäksi myös epätodennäköiseen. Heistä kriisinkestävyytemme ei jää kiinni. Se ei saa jäädä kiinni myöskään päättäjistä. On ilmiselvää, että muuttuneessa tilanteessa Marinin hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja pois. Kun kriisi aikanaan on ohi, Suomella on edessään toipumisen taival. Se vaatii täysin erilaisen ohjelman kuin sen, johon Marinin hallitus vielä tällä hetkellä nojaa. Tämä tosiasia hallituksen on tunnistettava. 

Kriisin keskellä kokoomus on tarjoutunut hallituksen tueksi ja kantamaan vastuuta tarvittavista päätöksistä, jotka tulevat olemaan poikkeuksellisen vaikeita. Toivon, että hallitus tarttuu tarjoukseen. Suomen reagointi kriisiin on mitä poliittisin asia, mutta siitä ei pidä tehdä puoluepoliittista asiaa. Nyt jos koskaan tarvitaan yhtenäisyyttä. 

Henna Virkkunen

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP). Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa. Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi; Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen; YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu