Eurooppa ei voi katsoa Kiinan ihmisoikeustilannetta läpi sormien

EU:n ulkoministerit vahvistivat tiistaina päätöksen eräiden kiinalaisten virkamiesten asettamisesta pakotelistalle. Pakotteiden kohteeksi asetettiin erityisesti sellaisia kiinalaisviranomaisia, joiden katsotaan olevan vastuussa Xinjiangin ihmisoikeusrikkomuksista. Tämä oli kannatettava ja hyvä päätös.

Kiinan Xinjiangissa on suljettu vähemmistöjä leireille, joissa teetetään pakkotyötä ja syyllistytään poikkeuksellisen törkeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. EU:n pakotteet eivät tätä yksin lopeta, mutta ovat tärkeä viesti Kiinalle. Tällaista ei hyväksytä.

Kiina ilmoitti heti EU:n pakotepäätöksen jälkeen kohdistavansa vastapakotteita kymmeneen EU-kansalaiseen. Joukossa on viisi europarlamentaarikkoa, muun muassa oman EPP-ryhmäni työtä parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa koordinoiva saksalaismeppi Michael Gahler. Lisäksi pakotteita kohdistetaan EU:n neuvostossa ja parlamentissa ihmisoikeusasioita käsitteleviin elimiin. Sen kautta pakotteet kohdistuvat myös suomalaisiin.

Kiinan vastapakotteet on tarkoitettu provokaatioksi. Kun EU asetti pakotteita henkilöille, jotka syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, Kiina asetti pakotteita henkilöille, jotka puhuvat näistä ihmisoikeusrikkomuksista. Tämä kertoo paljon siitä, minkälainen valtio on kyseessä, ja kuinka aggressiiviseksi Kiinan ulkopolitiikka on muotoutumassa.

Kiinan nousu globaaliksi supervallaksi on kansainvälisen politiikan tämän vuosisadan suurin mullistus. EU:n tulisikin päivittää Kiina-politiikkansa vastaamaan tämän päivän todellisuutta, jossa Kiina ajaa pitkäjänteisesti omia strategisia intressejään myös Euroopassa ja sen lähialueilla.

EU:n päätöksenteossa näkyy jo nyt Kiinan vaikutusvalta

Kiinan merkitys on kasvanut myös Euroopassa nopeasti. Viime vuosina EU-maat ovat olleet monissa Kiinaa koskevissa kysymyksissä hajallaan, eikä yhteisiä tiukkoja päätöksiä ole kyetty tekemään. Näin esimerkiksi silloin, kun ulkoministerit yrittivät päättää Kiinan ihmisoikeustilannetta koskevasta lausunnosta tai suhtautumisesta tilanteeseen Etelä-Kiinan merellä. Tämän viikon pakotepäätös onkin tässä suhteessa poikkeus, ja kertoo toivon mukaan myös EU:n yhteisen Kiina-linjan vahvistumisesta.

Samalla voi ennustaa, että nyt syntynyt konflikti ihmisoikeuskysymyksistä ei ainakaan helpota EU:n ja Kiinan välisen CAI-investointisopimuksen vahvistamista. Euroopan unionilla on tavoitteena saada sopimuksella parannettua eurooppalaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille, lisätä reilua kilpailua ja läpinäkyvyyttä. Mutta kun neuvoteltu asiakirja muutama viikko sitten julkaistiin, näyttää että Euroopan parlamentin sitkeistä vaatimuksista huolimatta tekstistä ovat karisseet pois viittaukset ihmisoikeuksiin. Sopimus ei sisällä edes pakkotyöllä teetettyjen tuotteiden kieltoa, jollainen on hiljattain hyväksytty Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa. Vaikka yhteisten pelisääntöjen asettaminen kauppapolitiikassa on ehdottoman tärkeä tavoite, ei EU voi samaan aikaan teeskennellä, etteikö Kiina olisi vastuussa merkittävistä ihmisoikeusrikkomuksista.

Osaan EU-jäsenmaista Kiinalla on jo iso vaikutusvalta. EU-parlamentilla tuleekin olemaan CAI-sopimuksen käsittelyssä keskeinen rooli, kun arvioidaan kuinka hyvin sopimus todella edistää myös ihmisoikeustilannetta ja pakkotyön kieltämistä, ja miten tätä tullaan soveltamaan ja seuraamaan. Investointisopimus on tässä vasta ensiaskel, ei päätepiste.

Kiinan aiheuttamiin riskeihin on suhtauduttava vakavasti

Kiinan vaikutusvallan kasvu tulee ottaa vakavasti ja huomioida muun muassa kriittiseen infraan ja teknologiaan liittyvissä päätöksissä. Esimerkiksi uuteen EU:n infraohjelmaan CEF:iin, eli Verkkojen Eurooppaan lisättiin aloitteestani pykälä, joka mahdollistaa kiinalaisten 5G-yritysten sulkemisen rahoitusohjelman ulkopuolelle, jos ne arvioidaan turvallisuusriskiksi. Toimin asetuksessa parlamentin pääneuvottelijana, mikä mahdollisti esityksen tuomisen suoraan neuvottelupöytään, vaikka mikään EU-instituutio ei asetuksen julkistamisen yhteydessä vuonna 2018 tällaista kirjausta ymmärtänyt vaatia. Nyt siitä löytyi helposti yksimielisyys.

Erityisen vahva asema Kiinalla on monien kriittisten komponenttien ja raaka-aineiden tuotannossa. Kun Euroopassa on tehty erilaisia arvioita siitä, miten ja kenestä olemme eri tuotantoketjuissa riippuvaisia, tulokset ovat olleet huolestuttavia. En kannata protektionistista suhtautumista maailmankauppaan, mutta on vältettävä tilannetta, joissa olemme liian monella sektorilla liian riippuvaisia yhdestä valtiosta. Kiinan kohdalla tämä riski on aivan todellinen.

EPP:n parlamenttiryhmä julkaisi maaliskuun alussa oman Kiina-linjapaperinsa, jossa käsitellään edellä mainittuja EU:n ja Kiinan välisten suhteiden kipukohtia. Paperissa vaaditaan muun muassa pakkotyöllä teetettyjen tuotteiden tuontikieltoa, Kiinan mediainvestointien tarkempaa selvittämistä, ja kiinalaisen disinformaation torjumista aktiivisemmin keinoin. Nämä kaikki ovat erinomaisia tavoitteita, joilla EU voi maailman suurimpana sisämarkkina-alueena vaikuttaa Kiinan toimiin.

EU:n on pystyttävä haastamaan Kiinan autoritäärinen järjestelmä, ja pitettävä kiinni arvoistaan. Meidän on kuitenkin kyettävä Kiinan kanssa yhteistyöhön sellaisissa tilanteissa ja asioissa, joissa se on mahdollista. Kiina on tulevina vuosikymmeninä globaali supervalta, jonka lonkerot ulottuvat syvälle myös Euroopassa.

Kiinan nousu on kansainvälisen politiikan ilmastonmuutos. Sen vaikutuksia on hankala vielä kokonaan nähdä, mutta muutokseen on varauduttava jo nyt.

Kuva: Pixabay (CC 0)