Eurooppa heräämässä kokonaisturvallisuuden merkitykseen 

Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen tulee olemaan seuraavat vuodet EU-politiikan keskeinen painopiste. Kuluneella viikolla Suomi otti tässä merkittävää roolia. Komission puheenjohtaja kutsui presidentti Sauli Niinistön kirjoittamaan raportin Euroopan kriisinkestävyyden parantamisesta, ja EU-johtajat päättivät että unionille laaditaan pääministeri Petteri Orpon esittämä varautumisstrategia. Tälle strategialle presidentti Niinistön työ luo nyt erinomaisen pohjan.

Suomen kokonaisturvallisuuden malli on hyvä esimerkki koko Euroopalle: meillä eri viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset toimivat tiiviisti yhteen varautumisen ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. Vaikka viime vuosina EU on tehostanut toimintaansa niin puolustusteollisuuden vahvistamiseksi, kuin sisäisen turvallisuuden ja kriisinhallintakyvyn parantamiseksi, työtä riittää edelleen. Nyt on pyritty varautumaan mm. hybridi- ja kyberhyökkäyksistä sekä ulkomaisesta tiedon manipuloinnista ja häirinnästä sekä terrorismista johtuviin uhkiin. On sitouduttu vahvistamaan siviilisuojausvälineitä ja parantamaan kriittisen infrastruktuurin ja toimitusketjujen resilienssiä. Samaan aikaan on varauduttava paitsi sotilaallisiin konflikteihin, myös ilmastonmuutoksen tuomiin lisääntyviin riskeihin; äärimmäiseen kuumuuteen, kuivuuteen, tulviin ja maastopaloihin. Suomen esittämää valmiusunionia tarvitaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viimeistään tuonut esiin sen, kuinka kehnosti suuri osa EU-maista oli varautunut sotaan. Ne olivat ajaneet puolustuksensa viime vuosikymmeninä alas, ja tuudittautuneet rauhan aikaan. Kaikilla EU-mailla onkin ollut nyt kiire parantaa varautumistaan. Lähes kaikki EU-maat ovat Naton jäseniä, mutta niistä vain yhdeksän täytti viime vuonna tavoitteen puolustusmenojen 2% BKT-osuudesta. Kärjessä ovat Puola ja Kreikka yli kolmen prosentin osuudella. Nyt on kiire lisätä Ukrainan ase- ja ammusapua tuntuvasti. Samaan aikaan omia varastoja on täydennettävä ja koko varautumisen tasoa nostettava merkittävästi. Tämä on iso haaste.

Euroopan unioni yrittää nyt pumpata lisää vauhtia puolustusteollisuuteen. Nopeisiin investointeihin myönnettiin juuri 500 miljoonan euron tukipotti, josta 32,5 miljoonaa euroa suuntautui Suomeen Nammolle. Myös Suomen liikenneinfran parantamista sotilastarkoituksiin tuettiin hiljattain reilun 40 miljoonan euron EU:n military mobility-tuella, kohdennettuna siltoihin, ratoihin ja satamien lastausramppeihin.

Maaliskuussa EU-komissio esitteli historian ensimmäisen puolustusteollisuuden strategian. Sen päätavoite on lisätä tuntuvasti jäsenmaiden puolustushankintoja, tehdä niitä enemmän yhdessä ja vahvistaa nimenomaan alan EU-markkinaa. Komissio esittää, että vuonna 2030 jopa 40 prosenttia puolustustarvikkeista toteutettaisiin jäsenmaiden yhteishankintoina, ja vähintään 50 prosenttia puolustusbudjeteista suunnattaisiin hankintoihin EU-markkinoilta. Jatkossa määrän pitäisi vielä kasvaa.

Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia. Jokaisessa maassa puolustusmateriaali valitaan tarkasti oman sotilaallisen doktriinin ja suorituskykyvaatimusten perusteella, ei vain eurooppalaisen alkuperän takia. Siksi EU-markkinan vahvistaminen vaatii merkittäviä panostuksia alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin, jotta markkinoille saadaan kilpailukykyisiä tuotteita. Riittävän rahoituksen varmistamiseksi myös Euroopan investointipankin sääntöjä on muutettava niin, että pankki voi jatkossa rahoittaa aseiden ja ammusten tuotantoa. Kuluneella viikolla Eurooppa-neuvosto asettui tukemaan tätä ehdotusta ja Suomen aloitetta EIB:n rahoituksen lisäämisestä puolustusteollisuudelle.

Suomessa suuri kiinnostus on viime viikkoina keskittynyt mahdolliseen puolustuskomissaarin tehtävän perustamiseen. Sinänsä puolustusasioista vastaava komissaari kyllä nykyisessäkin komissiossa on, vaikkakin sisämarkkinakomissaarin nimikkeellä. Koska puolustuspolitiikka ja Euroopan puolustusunionin kehittäminen tulee seuraavat vuodet olemaan yksi EU-politiikan merkittävä painopistealue, on tulevalla kaudella perusteltua koota puolustusalan aloitteet selkeämmin yhteen, ja nimittää erillinen komissaari niitä valmistelemaan ja toimeenpanemaan.

Henna Virkkunen (kok /EPP)

Europarlamentaarikko

Henna Virkkunen
Kokoomus

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP).

Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa.

Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi;
Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen;
YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu