Heidi Hautalan julkaisemat kuvat vääristelevät äänestyksiä

Kollegallani Heidi Hautalalla (vihr.) on tapana julkaista sosiaalisessa mediassa kuvioita Euroopan parlamentin äänestyksistä. Niissä annetaan hyvin usein virheellinen kuva asioista ja pyritään lähestulkoon mustamaalaamaan poliittisia kilpailijoita. Hän on tehnyt niin jo useita vuosia.

Jos luet tätä blogia, olet ehkä törmännyt tällaiseen kuvioon sosiaalisessa mediassa. Koska kuvioita julkaistaan usein, kaikkiin niihin vastaaminen yksitellen ei ole mahdollista. Tässä blogissa käyn siksi läpi, missä niistä yleisellä tasolla on kyse.

Jos siis näet sosiaalisessa mediassa Hautalan jakaman Miten meppi äänesti? -kuvan parlamentin äänestyksistä, toivon sinun suhtautuvan siihen varauksella. Kyse ei ole journalistisesta tiedonvälityksestä tai vahvistetusta tiedosta, vaan poliitikon julkaisusta, jossa hän pyrkii esittämään asiat itselleen edullisesti ja poliittisille kilpailijoilleen epäedullisesti.

Ajan itse Euroopan parlamentissa markkina- ja innovaatiomyönteistä linjaa. Pyrin vauhdittamaan siirtymää kohti ilmastoneutraalia ja digitaalista taloutta sekä rakentamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vahvempaa Eurooppaa. Olen feministi ja sukupuolten tasa-arvo on minulle politiikan tekemisen keskeisiä arvoja.

Syitä siihen, miksi joku meppi on Hautalan kuviossa sijoitettu oudolta tuntuvalle puolelle, on useita. Näitä ovat esimerkiksi:

1. Väärä asiayhteys

Hautalan kuvat perustuvat usein yksittäisiin muutosesityksiin tai muihin triviaaleihin yksityiskohtiin. Esimerkiksi Vietnam-kauppasopimusta koskevaan kuvioon oli poimittu muutosesitys, joka oli aivan väärässä paikassa: tekstissä oli kyse juuri Vietnam-sopimuksesta, mutta sinne yritettiin ujuttaa yleistä kauppapoliittista linjanvetoa, joilla on oma aikansa ja paikkansa.

Asioista pitäisi myös voida keskustella riittävästi ja ennen päätöksentekoa kuulla kattavasti asiantuntijoita. Linjausten sijoittaminen asiayhteyksiin, joihin ne eivät kuulu, sekoittaa parlamentin kannanmuodotusta eikä ole hyvä tapa tehdä politiikkaa.

Jos vastustaa jotain muutosesitystä tai kirjausta, koska se on väärässä paikassa, ei tarkoita, että vastustaisi itse asiaa.

2. Riski sovun kaatumisesta

Äänestettävät tekstit eivät päädy parlamentin täysistuntoon täysin puskista, vaan kaikista niistä neuvotellaan poliittisten ryhmien välillä. Teksti, joka täysistuntoon tulee, on saavuttanut enemmistön valiokunnassa. Jos tähän sovintoon tuodaan muutosesitys ja se menee äänestyksessä läpi, voi riskinä olla, että useat ryhmät vetävät tukensa koko sovun kohteena olevalta aloitteelta. Silloin parlamentti jää kokonaan ilman kantaa kyseiseen asiaan.

Jos siis vastustaa jotain muutosesitystä tai kirjausta, voi perusteena olla, että haluaa tukea ryhmien välistä sopimusta. Myöskään tällöin ei välttämättä vastusta itse asiaa.

3. Oman parlamenttiryhmän kanta

Kokoomus istuu europarlamentissa osana EPP-ryhmää, joka on keskustaoikeistolainen poliittinen ryhmä. Ryhmä on parlamentin suurin ja me sen ainoita suomalaisjäseniä, joten asema avaa mahdollisuuden vaikuttaa EU-politiikkaan joitain pienempiä ryhmiä paremmin.

EPP-ryhmä on jonkin verran Kokoomusta konservatiivisempi ja sen kanta ei aina vastaa täysin sitä, mitä itse ajattelen. Näin on myös muissa ryhmissä. Esimerkiksi vihreiden ryhmässä istuvat katalonialaiset itsenäisyystaistelijat tuskin ovat kaikesta samaa mieltä suomalaisten kollegojensa kanssa.

Äänestän välillä EPP-ryhmäni mukana sellaisen kannan puolesta, josta itse ajattelen hieman toisin, koska haluan jossain toisessa kohtaa ryhmän tukevan omaa linjaani. Tällainen on tuttua tietysti myös Suomen eduskunnasta ja kunnanvaltuustoista ympäri maan. Kyse on tasapainoilusta ja välillä poikkean toki ryhmän linjasta. Äänestin esimerkiksi taannoisen ilmastolain kohdalla omaa ryhmääni vastaan korkeamman päästövähennystavoitteen puolesta ja äänestän ryhmää vastaan käytännössä aina, kun kyse on naisten oikeuksista tai seksuaaliterveydestä. Äänestysten välillä yritän muuttaa ryhmän linjaa. Koska EPP-ryhmä on niin suuri, sen kanta on usein ratkaiseva.

Jos äänestää jotain asiaa vastaan oman parlamenttiryhmänsä mukana, ei se välttämättä tarkoita, että henkilökohtaisesti vastustaisi kyseistä kirjausta.

4. Asian merkitys

On mahdollista, että kuvion kohteena oleva asia sisältyy jo muualle tekstiin. Muotoilu voi olla hieman toinen, mutta lopputulos käytännössä sama.

Taannoin Hautalan kuviossa esimerkiksi kerrottiin, että vastustan ”feminististä” ulkopolitiikkaa. Todellisuudessa tekstiin ja aiempiin vastaaviin linjanvetoihin sisältyivät jo laajat sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevat kirjaukset, joita tietysti tuen. Juuri kuvioon päätyneen kohdan muotoilu oli kuitenkin sellainen, että en sitä kokenut järkeväksi. Edes Suomen vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto ei ole julistautunut feministisen ulkopolitiikan tukijaksi, vaan todennut, että sisällöt ratkaisevat. Olen tästä Haaviston kanssa samaa meiltä. Termi ei ole vakiintunut ja siihen liitetään usein painotuksia, jotka eivät ole kestäviä, vaikka arvopohjainen ulkopolitiikka ja sukupuolten tasa-arvon priorisointi on täysin oikea valinta.

Tulkintaa monimutkaistaa myös se, että monissa Hautalan kuvioissa esiintyvissä äänestyksissä on kyse sitomattomista julkilausumista. Niillä ei siis ole suoraa vaikutusta mihinkään, vaan kyse on parlamentin tahdonilmaisusta, joka voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta esimerkiksi komission lainsäädäntöesityksiin tai jäsenmaiden toimintaan.

Arvioin myös tätä asiaa, kun harkitsen, poikkeanko jossakin äänestyksessä ryhmäni linjasta. Jos kyse on lainsäädännöstä ja asia on minusta tärkeä, äänestän todennäköisemmin puhtaasti omalla linjallani ja ryhmääni vastaan. Toimin usein toisin sitomattomien julkilausumien muutosesityksissä, joita Hautala yleensä kuvioihinsa poimii. Minusta tämä on vastuullista, vaikka toisella tavalla saisi ehkä kerättyä enemmän pisteitä sosiaalisessa mediassa.

5. Asia sisältyy jo tekstiin tai kyse on puhtaasta vääristelystä

Välillä Hautalan julkaisemat kuvat ovat puhtaasti virheellisiä, eivät vain harhaanjohtavia. Heille, jotka parlamentin työtä seuraavat tarkasti, kuvien luonne on ollut jo pitkään selvä. Niitä ovat kritisoineet vuosien varrella käytännössä kaikki suomalaiset europarlamentaarikot.

Esimerkiksi demareiden Miapetra Kumpula-Natri on ihmetellyt Hautalan jakamaa kuvaa, jossa hänen väitetään vastustaneet tiettyjen torjunta-aineiden kieltämistä, mikä ei pitänyt paikkaansa. Vuoden alussa julkaistun kuvan osalta Hautalan vihreä kollega Ville Niinistö arvioi, että graafi ”oikoo mutkia”. Helmikuussa julkaistusta kuvasta kritiikkiä jakoivat muun muassa Nils Torvalds (rkp) ja Elsi Katainen (kesk.). Aiemmin kuvissa on sanottu Petri Sarvamaa (kok.) olisi äänestänyt aborttien kieltämisen puolesta, mikä taas ei pidä miltään osin paikkaansa.

Oli vääristely tahallista tai tahatonta, lopputulos on kuitenkin sama.

Lopuksi

Heidi Hautalan jakamissa kuvioissa on kyse esimerkiksi Yhdysvalloissa laajasti käytössä olevasta ”negatiivisesta mainonnasta”, jossa ei kerrota omasta poliittisesta linjasta, vaan yritetään esittää poliittinen kilpailija jollain tapaa epäilyttävänä. Se onnistuu Euroopan parlamentin äänestysten kautta helposti, sillä jokaisessa täysistunnossa äänestetään suurempien kysymysten lisäksi tuhansista pienistä yksityiskohdista.

Kokoomusnuoret poimivat taannoin oheisen kuvion parlamentin äänestyksistä samalla logiikalla kuin Hautala. Ilmeisesti tavoitteena oli osoittaa, kuinka kuvioit toimivat ja kuinka helppo faktoja valikoimalla on saada asiat näyttämään joltain, mitä ne eivät tarkalleen ole. Äänestystulos todella oli oheinen ja kuviossa ei ole virhettä, mutta en silti viitsi väittää, että kukaan vastustaisi vammaisten oikeuksia.

Minusta olisi kaikille kunniakkaampaa, jos kuvioiden tekeminen jätettäisiin kokonaan väliin, ja toivoisin, että Heidi Hautala ottaisi tästä vinkistä vihdoin vaarin – tai edes jättäisi kuvioiden tehtailun journalisteille ja kansalaisjärjestöille, jotka voivat valikoida äänestyksiä neutraalisti, ei oma poliittinen etu edellä.