Kestävämpää meriliikennettä kohti
Tänään 8.6. vietetään maailman merien päivää. Meret ovat arvokas ja erottamaton osa planeettamme elonkehää, josta hyödymme niin taloudellisesti, kulttuurillisesti kuin ympäristöllisestikin. Maailman meret toimivat liikenneverkkona ja virkistyspaikkana, mutta ennen kaikkea muodostavat tärkeän ekosysteemin tuhansille eläville olennoille.
Tämä huomioidaan myös tänään julkaistussa YK:n merentutkimuksen vuosikymmenen Suomen toimeenpanosuunnitelmassa. Suunnitelman tavoitteena on, että yhteiskunnassa ymmärretään meriekosysteemien ja merten arvo yhä kokonaisvaltaisemmin, ja että tietoa meristä käytettäisiin päätöksenteosta yhä laajemmin hyödyksi. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä.
Luontoarvojen lisäksi modernille yhteiskunnalle merten rooli logistisena valtaväylänä on korvaamattoman tärkeä. Maailmassa oli vuonna 2021 lähes 50 000 kauppa-alusta, jotka kuljettavat joka vuosi yli 10 miljardin tonnin edestä rahtia. Tämä on 80 prosenttia kaikesta maailmassa kuljetetusta rahdista. Ilman näitä aluksia globaalit toimitusketjut pysähtyisivät ja monet arkiset itsestäänselvyydet jäisivät kuljettamatta.
Meriliikenne on keskeisenä kohteena myös EU:n parhaillaan käsittelemässä Fit for 55 -ilmastolakipaketissa. Ja syystäkin, sillä meriliikenne aiheuttaa yli miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain. Se on noin kolme prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Päästövähennysten ja meriliikenteen elintärkeän roolin yhteensovittaminen taloudellisesti kestävällä tavalla on ehdottoman tärkeää. Samaan aikaan kun on vähennettävä päästöjä tehokkaasti, on varmistettava ettemme tee ratkaisuja jotka romuttaisivat Euroopan kilpailukykyä ja siirtäisivät vain liikenteen päästöineen muualle.
Nyt meriliikenne kulkee lähes yksinomaan fossiilisten polttoaineiden varassa. Tähän on saatava muutos. Uusi FuelEU Maritime -asetus tulee velvoittamaan varustamot asteittain lisäämään vähänpäästöisten polttoaineiden osuutta liikennöidessään EU-alueella. Vuonna 2025 osuus olisi 2% ja vuonna 2030 6% nousten asteittain siten, että vuonna 2050 myös meriliikenne olisi ilmastoneutraali.
Suomen kuljetusten kannalta on välttämätöntä, että meriliikenteen päästöjä koskevissa EU-lainsäädännöissä huomioidaan erikseen talviolosuhteet. Jääluokitetut alukset ovat painavampia ja käyttävät enemmän polttoainetta. Alun perin komission esityksissä ei tätä oltu huomioitu, mutta EU-parlamentissa olemme saaneet talvimerenkulun vaatiman kompensaatiomallin lisättyä sekä tänään keskiviikkona äänestettävään ETS-päästökauppalakiin, että myöhemmin päätettävän FuelEU Maritime -polttoaineasetukseen. Tässä suomalaismepit ovat tehneet hyvää yhteistyötä.
On tärkeää edistää uusia innovaatiota puhtaamman meriliikenteen eteen. Tulevaisuudessa rahti ja ihmiset liikkuvat meriteitse yhä kestävämmin esimerkiksi e-polttoaineiden ja uusien propulsioteknologioiden avulla, ja ilmasto ja luonto kiittävät. Näiden puhtaiden teknologioiden kehittämisessä myös suomalaisyritysten kannattaa olla etunenässä.
Ai propulsiotekniikka ratkaisee laivojen kulun? Ihan luulin että se toimii voiman välittäjänä mutta nyt se onkin se josta voima saadaan. Höttöpuhetta.
Eikös siellä EUssa ole vesiliikenne tapetilla eikä pelkkä meriliikenne?
Jos päättäjät ajattelee näin sekavia, Suomella ei ole toivoa.
Ilmoita asiaton viesti
Propulsio on yksi tekijä alusten energiatehokkuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Voiman välittäjänä niin. Mutta ettäkö voimaa ei enää tarvittaisi, pelkällä propulsiolla selvittäisiin hiilineutraaliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Missäs noin väitettiin? Propulsioon viitattiin seuraavassa: ”Tulevaisuudessa rahti ja ihmiset liikkuvat meriteitse yhä kestävämmin esimerkiksi e-polttoaineiden ja uusien propulsioteknologioiden avulla…”
Ilmoita asiaton viesti
Propulsiosta ei ole ratkaisuksi. Jos rautakasa täynnä tavaraa pitää siirtää satamasta toiseen, siihen tarvitaan voimaa.
Ei riitä sähköt eikä nätti rusetti laivan peräpäässä.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraatko mitä esim Wärtsilä puuhailee?
Ilmoita asiaton viesti
En, mutta tiedän että voimaa tarvitaan jos tavaraa halutaan siirtää paikasta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Henna Virkkunen väittää että voiman voi korvata e-ratkaisuilla ja propulsiolla. Ei muuten voi.
Ilmoita asiaton viesti
”Tulevaisuudessa rahti ja ihmiset liikkuvat meriteitse yhä kestävämmin esimerkiksi e-polttoaineiden ja uusien propulsioteknologioiden avulla, ja ilmasto ja luonto kiittävät. Näiden puhtaiden teknologioiden kehittämisessä myös suomalaisyritysten kannattaa olla etunenässä.”
e-polttoaineiden osalta kriittinen pullonkaula on sähköntuotantokapasiteetti, koska niihin tarvittavan vedyn tuottaminen vesielektrolyysillä on huomattavan energiaintensiivistä. Ilman mittavaa edullisen, päästöttömän sähköntuotantokapasiteetin lisäystä e-polttoaineet eivät ratkaise mitään.
Ja tämä on toteutettava tilanteessa, jossa EU on ongelmissa jo nykyisen energiantuotantokapasiteetin kytkennän irrottamisessa (venäläisistä) fossiilisista polttoaineista.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on, muutokset joudutaan nyt tekemään todella pikatahtia ja pullonkauloja varmasti tulee kaikkeen tuotantoon globaalista tilanteesta johtuen, mutta onhan nuo muutokset kuitenkin joskus tehtävä, ei ne halvempia varmaan tulevaisuudessa tule olemaan…
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini pointti oli siinä, että nämä haasteet ja erityisesti niiden mittakaava tulee tiedostaa, myös siellä poliittisen prosessin puolella.
Nyt Virkkusen blogi on vähän sellainen, että meille nyt tulee tällaiset ETS ja FuelEU, mutta sähköpolttoaineet hoitaa. No ei hoida, eikä hoida biopolttoaineetkaan, ellei molempien tuotantoon ilmesty jostain julmettuja panostuksia.
Ja mikäli ei tehdä, niin lopputuloksena on juuri se, mitä blogissa halutaan välttää: Euroopan kilpailukyky romuttuu, ja toiminta, kuljetukset ja päästöt siirtyvät muualle.
Lisätwistinä Suomi ottaa näistä eniten osumaa, koska olemme huomattavasti muuta EU:ta riippuvaisempi juuri merenkulusta.
Ilmoita asiaton viesti
”..ellei molempien tuotantoon ilmesty jostain julmettuja panostuksia.”
Nimenomaan ja vaikka tulisikin, ei se mutkitta mene maaliin, mutta ei tässä auta muukaan.
”Lisätwistinä Suomi ottaa näistä eniten osumaa, koska olemme huomattavasti muuta EU:ta riippuvaisempi juuri merenkulusta.”
Tätä asiaa olen ihmetellyt kun jätetty raiteet-tunnelit tekemättä, Suomi on kuin saari.
Ilmoita asiaton viesti
”Tätä asiaa olen ihmetellyt kun jätetty raiteet-tunnelit tekemättä, Suomi on kuin saari.”
Kustannukset tuntuvasti korkeammat kuin merikuljetuksella, eikä raidekapasiteetti (erityisesti Suomen ulkopuolella) riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tunneli Stokikseen ja Tallinnaan. Kustannukset voi olla kalliimmat, mutta nytkin maksetaan varustamoille että huoltovarmuus pelaa, eli mikähän sitten loppupeleissä kannattavampaa, niin ja se huoltovarmuus…
Ilmoita asiaton viesti
Helsinki-Tallinna -tunnelin kustannusarvio 13-20 Mrd.€. Jos mennään €/km -periaatteella, niin tunneli Stokikseen olisi melkoisesti kalliimpi.
Miehistökustannustukea maksettiin vuonna 2021 noin 75 milj.€, joten siitä voi laskea investoinneille kuoletusaikoja.
Ja vieläkään ei ole ratkaistu ongelmaa, että Viron tai Ruotsin rataverkolle ei mahdu.
Mitä taas huoltovarmuuteen tulee, niin tunneli on aika helkkaristi helpompi tukkia kuin tulpata se 1700 alusta ja 37000 aluskäyntiä.
Jos taas sen 20 miljardia haluaa käyttää huoltovarmuuteen, niin jotain mittakaavaa saa siitä, että laivue 2020 -ohjelman hintalappu on 1,3 miljardia. 20 miljardilla saisi siis 60 korvettia suojaamaan meriyhteyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Matkustajaliikenne varmasti tuottaisi kivan kassan takaisin, itse ainakin pidän junamatkustamista kaikista mukavimpana muotona, höh, nyt puhuin itseni pussiin että olen jäävi. 😀 Stokiksen tunnelistahan voisi paljon kulkea Ahvenanmaan päälläkin normi raiteilla, vai olenko väärässä? Nyt ei siis puhu minkään sortin asiantuntemus, enemmänkin toiveet ja mutu.
Ilmoita asiaton viesti
No eipä ne rautatiesillat Turun saariston läpikään mitään ilmaisia ole…
Mitä liikenteen kannattavuuteen tulee, niin Kanaalin tunneli on ihan hyvä vertailukohta. Alkoi kannattaa vasta sitten, kun tunneliyhtiön velat unohdettiin. Ja siinä oli sentään +60miljoonaa ihmistä puolet lyhyemmän tunnelin molemmin puolin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse näen tuon investointina, vaikkei se voittoa tekisikään vaikka ensimmäiseen 20v.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää olla ensimmäiseen 200 vuoteen.
Kuka kuvittelee että tunneli selviää ilman huoltotöitä. Tai ilman vuotoja?
Tai että kukaan tervejärkinen haluaisi matkustaa meren pohjan alla kymmeniä kilometrejä. Paikassa jossa ei pelastusta ole jos jotain menisi vikaan. Täydellinen kohde terroristeillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Huoltotöitä toki tulee, mutta vuotojakin? 😀 No nyt meni täysin pelkoskenaarioihin sitten lopuksi, noh, onneksi te kehityksen jarrut olette kohta hoivakodeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai tuollainen tunneli vuotaa koko ajan jostakin. Ilman huoltoa ei montaa viikkoa pärjätä.
Eikä kysymys ole pelosta vaan siitä että mielestäni on järjetöntä pistää nokkaansa tuollaisiin paikkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Tai että kukaan tervejärkinen haluaisi matkustaa meren pohjan alla kymmeniä kilometrejä.”
Jaa, Englannin kanaalin alittavassa tunnelissa noita vähemmän tervejärkisiä on karkein luvuin sen 21 miljoonaa vuodessa. Ei kyse ole siitä, etteikö tunneli olisi teknisesti toimiva ratkaisu, vaan siitä että 5 miljoonan suomalaisen ja 1,3 miljoonan virolaisen välillä matkustajia ei ole riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Ensisijaisesti kannatan Ruotsi-tunnelia, mutta eihän se toinenkaan pahitteeksi olisi.
Ilmoita asiaton viesti
21 miljoonaa matkustajaa vuodessa tarkoittaa ehkä n. 5 miljoonaa jotka ovat matkustaneet kanaalin alitse 4 kertaa.
5 miljoonaa on kymmenesosa yhden, siis toisen maan populaatiosta. Kunka monta matkustajaa on matkustanut jollakin toiselle keinolla?
Ilmoita asiaton viesti
Henna hei,
Olisiko se kuitenkin parempi jos maailmanparantamisen sijasta ensin laitettaisiin Suomen rapakunnossa oleva talous kuntoon?
Nykymenolla Suomen vanheneva, vähälapsinen kansa on kuihtumassa pois ja kilpailukyvytön taloutemme ajamassa meidät velkakurjuuteen …olemme nyt tuhoamassa isiemme ja äitiemme kovalla työllä rakentaman hyvinvointimme!
Kyllä Suomen kansa ansaitsee sellaisia vastuutakantavia poliitikkoja, jotka pitävät ensisijaisesti huolta Suomen kansan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta!
Ilmoita asiaton viesti
Niin kävi jälleen. Melkein Henna Virkkunenkin onnistui pitämään meriliikenteen ja merenkulun termit erillään. Ei ihan.
…” EU-parlamentissa olemme saaneet talvimerenkulun vaatiman kompensaatiomallin lisättyä… Suomalaismepit ovat tehneet hyvää yhteistyötä. ”
Mepit ovat merenkulun puolella tehneet hyvää työtä.
Suomen eduskunta, LVM ja eduskunnan valvontaviranomaiset eivät vaan ole olleet ajan tasalla viiimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Merenkulku jaetaan kahteen eri osaan. Sisävesiliikenne ja meriliikenne.
Talvimerenkulun ongelmat esimerkiksi koskettavat sekä meri että sisävesiliikennettä.
Sekä Suomalaiset mepit, että kansanedustajat pääsääntöisesti tavoittelevat meriliikenteen kehittämistä kaikin mahdollisin keinoin ja unohtavat siinä sivussa sen että, nämä kaksi liikennemuotoa kilpailevat jopa keskenään.
Ja mikäli suosit vika paikassa meriliikenteen multimodaali yhteyksien rakentamista -esimerkikis Järvi alueilla – sisävesiliikenne näivettyy. Kuten on havaittu Järvi Suomen alueella tapahtuvan.
Erityisesti mainittava on että sisävesiliikenne kilpailee ensisijassa raskaan maantieliikenteen ja raideliikenteen volyymeistä EU ssa asia on ilmaistu näin:
”Sisävesiliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto maantie- ja rautatieliikenteelle.
Erityisesti se tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon sekä energiankulutuksen, että melupäästöjen kannalta.
Sen energiankulutus kilometriä/tonni kuljetettavia tavaroita on noin 17 prosenttia tieliikenteen energiankulutuksesta ja 50 prosenttia rautatieliikenteestä. ”
Mutta tarvitsee toteuttaakseen kestävän kehityksen mukaista liikennejärjestelmän osaansa, niihin EU:ssa sovitut alueelliset TEN_T liikenneverkot ja meriliikenne yhteyden.
Ja ongelma Suomessa on, ollut ja yhä on että puhutaan ja tehdään hankkeita kalliimmalle ja tehottomammalle maantie ja raideliikenteelle kymmenien miljardien arvosta ja samalla jätetään kokonaisuudessaan yksi liikennemuoto vuosikymmeniksi EU sopimustavoitteiden ja tehtyjen asetuksien toteuttamista vaille.
Laitoin tästä osuudesta tänään kello 10:08 seuraavan viestin kaikille näille hyville mepeille (Hennan blogi ilmestyi 10:19)
Arvoisat mepit
Suomi aloitti toimintansa EU jäsenmaana vuonna 1.1.1995. Heti aloitettiin neuvottelut ns TEN_T liikenneverkon luomisesta ja sen ulottamisesta Suomeen.
Vuonna 1996 allekirjoitettiin TEN_T sopimus asetus EU ssa, jossa määritettiin TEN_T verkkojemme tavoitteet ja toimintojen suunnittelu ja rakentamismallit ja aikataulut.
Tavoitteeksi asetettiin vuodet 2030 ja 2050 jolloin TEN_T liikenneverkoista ydinverkot ensin olisivat toimivia ja vuoteen 2050 mennessä kattavat alueellisen liikenteen saavutettavuuden mahdollistavat verkot kokonaisuudessaan – olisivat kaikki rakennettuja ja toiminnassa.
Suomessa nimettiin verkot kaikille viidelle liikennemuodolle, vuonna 1997 mutta niin, että sisävesiliikenteeltä jätettiin pois alueellisen saavutettavuuden verkko, minkä alueellisten liikenneväylien muodostamien verkkojen perusteella olisi tullut vasta rakentaa suunnitelma millä ja miten järjestetään sisävesien ydinliikenne verkko yhteydet mahdollistamaan multimodaali liikenne (Suomessa Itämereen kautta) Eurooppaan.
Koska Saimaan kanava oli jo 60 luvulla otettu käyttöön, tehtiin todellinen riman alitus ja jätettiin kaksi sisävesiliikenne aluetta) Kymijoen ja Kokemäen joen vesistö vaikutus ja liikenne pois kokonaisuudessaan liikenneverkkojemme EU sopimusten mukaisista kehitystalkoista.
Tuloksena oli nykyinen ns Suomi on Saari- liikennejärjestelmämme – neljällä liikennemuodolla kehittäminen- jossa painotetaan maantie ja raideliikennettä noin 90% osuudella liikenteen kehittämisbudjeteissa. Edelleen järjestelmä pitää sisällään sen, että parlamentaarisiin työryhmiin ei tuoteta lainkaan sisävesiliikenne logistiikan, tekniikan, ilmasto, energia ja Sisä-Suomen alueen tietoja ja sisävesiliikenteen mahdollisuuksia korvata EU tavoitteisesti raskasta maantieliikennettä vesiliikenteellä
Ja alla olevasta voi lukea suoraan sen, että kun.
Nyt LVM on asettanut jatkokomitean https://www.lvm.fi/-/saimaan-kanavan-neuvottelukunta-jatkaa-toimintaansa-1764637 selvittämään mitä tehdään…. niin tavoite on jatkaa ja luoda korvike neljän liikennemuodon jatkamista mahdollisimman vähäisillä muutoksilla ja hitaasti- Saimaan kanavan vuosikymmeniä mahdollistamaan tilanteeseen, jossa Suomi on Saari liikennemallia edelleen, ylläpidetään …
++´
Alla tämän emailin jatkeena mietteitä ja kommentteja LVM asettaman Saimaan kanava neuvottelukunnan nimitykseen lähtökohtana EU sopimukset ja sisävesiliikenteen mahdollisuudet 2050 luvulla Suomessa ja Suomen liikennejärjestelmässä osana EU tavaravaihtoa…ja kotimaan kestävän kehityksen mukaista liikennettä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/suomen-satamien-ja-taajamien-merkitys-sisavesiliikenteen-mahdollistajina-estajina/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/saimaan-kanava-mallin-mukainen-tulevaisuus-vs-eu-asetusten-mukainen-sisavesiliikenne-vaylasto-suomeen/?fbclid=IwAR1pSFE9CiKoJ0gHHbb5j7Gk1neUFV5yEdH6HFf_zimyDb3iEGUAAkBYqVw
Ilmoita asiaton viesti
Koko meriklusteri vaatii muutokset ” consuming less, doing more ” suuntaan, jota joku sanoisi järjelliseksi kehitykseksi sensijaan, että rahtaamme konttiarmeijaa edestakaisin, sisältäen milloin, raaka-aineita, puolivalmisteita, valmistuotteita ja mikä älykkäintä, tyhjänä.
Olemme kehittäneet LOFS konseptin, jonka variaatiot tuovat mahdollisuudet tuhlailun lopettamiseen, kuten streamimme kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan kukaan laskenut paljonko suomalaisilta yrityksiltä, kuluttajilta ja veronmaksajilta on kerätty rahaa CO2 päästöjen vastaisen taistelun nimissä? Ja mitä ne ovat vaikuttaneet globaaliin keskilämpötilaan? No jälkimmäiseen osaan minäkin vastata: ei yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”Maailmassa oli vuonna 2021 lähes 50 000 kauppa-alusta, jotka kuljettavat joka vuosi yli 10 miljardin tonnin edestä rahtia. Tämä on 80 prosenttia kaikesta maailmassa kuljetetusta rahdista. ”
Suomeen suuntautuva meriliikenteen n. 90 miljoonan tonnin vienti- ja tuonti edustaa n.85 – 90 % Suomen kokonaisviennin ja tuonnin tonnimäärästä. Sitä ei voida millään muulla kuljetusmuodolla korvata.
Propulsiojärjestelmien hyötysuhde on parhaimmillaan noin 60 % akselista saatavasta tehosta. Sen lisääminen taitaa olla mahdollista enää muutamia prosentteja, vaikka kuinka tekniikka kehittyisi. Potkureiden tekninen kehitys alkaa olla jo tapissa. Laivanrakennusinsinöörit voivat tarkentaa tätä. Yksi tapa vähentää energian kulutusta per tonni x meripeninkulma on pienentää alusten matkanopeutta. Se taas lisää kuljetusaikaa ja tarkoittaa pitempiä tuotteiden toimitusaikoja sekä pääoman sitoutumista kannattamattomaan ”varastointiin laivoissa”.
Mutta tokihan meriliikenteessä voitaisiin mennä täysin päästöttömään ratkaisuun taas kerran. Siirrytään takaisin tuulivoiman käyttöön. Nyt vaan kehittelemään uusia purjelaivoja rahdin ja matkustajien kuljettamiseen. Matkustajaliikennehän täytyy välttämättä siirtää ilmakehää saastuttavasta lentoliikenteestä meriliikenteen hoidettavaksi. Euroopasta pääsee purjealuksella loma- tai liikematkalle Kauko-Itään tuulista riippuen noin 2 – 2½ kuukaudessa.
Minkälaisen haasteiden edessä globaalisti tuossa meriliikenteen muuttamisessa päästöttömäksi ollaan, siitä saa konkreettisen kuvan kun menee tarkastelemaan maailman merien liikennettä oheisen linkin kautta:
https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:-87.9/centery:44.8/zoom:2
Ilmoita asiaton viesti