Komission 2040 ilmastotavoitteissa hyviä avauksia

EU-komissio julkisti tiistaina linjauksensa EU:n 2040 ilmastotavoitteeksi. Odotusten mukaisesti komissio esittää 90 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tällä uralla varmistettaisiin se, että vuonna 2050 päästäisiin ilmastoneutraaliuteen. Kyse on vasta tiedonannosta, varsinaiset lakiesitykset jäävät tulevalle EU-kaudelle.

Tavoite on kova, mutta mahdollinen saavuttaa. Etenkin kun komissio on ottanut päästövähennyksiin nyt selkeästi aiempaa tasapainoisemman ja teknologianeutraalimman otteen. Aiemmin vieroksutut teknologiat, ydinvoima sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisut, listataan nyt ensimmäistä kertaa tasavertaisina päästövähennyskeinoina uusiutuvien rinnalla. Erikseen on huomioitu myös Suomen liikenteelle tärkeät biokaasu ja biometaani. Tämä on järkevää, sillä nämä ovat tehokkaita teknologioita kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Näihin halutaan Euroopassa nyt myös investoida.

Sekä ydinvoima että hiilidioksidin talteenotto on nostettu mukaan myös ”Net Zero Industry Actin” edistettävien puhtaiden teknologioiden listalle, josta päästiin tällä viikolla trilogisopuun Strasbourgissa. Asetuksella Eurooppa pyrkii vastaamaan Yhdysvaltain ”Inflation Reduction Actin” tuomaan kilpailuun vihreistä investoinneista. Tosin tässä kilpailussa pärjääminen vaatisi nykyistä enemmän investointitukia ja vähemmän rajoittavaa regulaatiota.

Kaikkiaan komission esitykset kuitenkin lisäävät luottamusta siihen, että vihreää siirtymää saadaan reivattua nyt oikeille raiteille.  Taustalla ovat sekä politiikkamuutokset että komission henkilövaihdokset. Green Dealia jyrkän ideologisesti ajanut sosialistikomissaari Frans Timmermans on palannut takaisin Alankomaihin, ilmastokomissaariksi on nimitetty EPP:n Wopke Hoekstra, ja Green Deal -vastuita on siirretty Slovakian sosialistikomissaarille, maltilliselle Maroš Šefčovičille.

Niin tärkeää kuin päästöjen vähentäminen onkin, viime vuosina EU-tasolla on säädetty vihreän siirtymän lakeja ennätystahtiin, eikä niiden päällekkäisiä ja ristikkäisiä vaikutuksia, hallinnollista taakkaa taikka taloudellista tehokkuutta ole kunnolla kyetty arvioimaan. Esimerkkinä tästä Suomelle hyvin hankala energiatehokkuusdirektiivi, joka määrää vähentämään energian käyttöä ja on täysin vastoin Suomen puhtaan sähköistymisen tavoitteita.

Seuraavien vuosien iso urakka onkin vihreän siirtymän toimeenpanon ohella korjata kurssia, oikaista virheitä ja varmistaa että vihreän kehityksen lisäksi turvataan myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Näyttää, että komissiossakin tämä on nyt ymmärretty.

Suomelle erityisen myönteistä on selkeä poliittinen tuki ydinvoimalle. Euroopan puhtaasta sähköstä puolet tuotetaan ydinvoimalla, eikä tulevaisuudessakaan pelkkä tuuli ja aurinko riitä. Vakaata ja varmaa ydinvoimaa tarvitaan.

Erityisesti mielenkiinto kohdistuu modulaarisiin pienydinreaktoreihin, joita voitaisiin sarjavalmistaa ja sijoittaa joustavasti eri paikkoihin. Suomi on Euroopan maista ollut yhtenä kärkenä kehittämässä konseptia. Orpon hallituksella on pienydinvoimaloihin ja niiden edellyttämiin lakimuutoksiin määrätietoinen kehittämisote. Tämä saa vahvaa kannatusta myös EU-parlamentissa. Tällä viikolla EU-komissio perustikin pienydinreaktoreiden teollisen allianssin, jonka tavoitteena on lisätä alan kilpailukykyä sekä varmistaa vahvat EU:n sisäiset toimitusketjut ja ammattitaitoinen työvoima.

Myönteistä on, että komission ilmastotavoitteissa nostetaan nyt uudella tavalla esiin myös hiilidioksidin talteenotto-, uudelleenkäyttö- ja varastoititeknologiota. Vuoteen 2030 mennessä halutaan varmistaa riittävä varastointikapasiteetti, tarvittava kuljetusinfrastruktuuri ja selkeät puitteet varastoihin pääsylle erityisesti raskaassa teollisuudessa. Tavoitteena on talteenottaa EU:ssa hiilidioksidia vuosittain 50 miljoonaa tonnia vuonna 2030, ja 280 miljoonaa tonnia vuoteen 2040 mennessä. Tähän on matkaa, tällä hetkellä maailmanlaajuisesti vasta 45 miljoonaa tonnia hiiltä saadaan vuosittain talteen.

Tämä ei tarkoita ilmastotyöstä tinkimistä, vaan suorat päästövähennykset ovat jatkossakin tärkein työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä vähentämään, tarvitaan myös sekä luonnollisia että teollisia nieluja. Suunnitelmat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Meillä tuotetaan paljon puupohjaista hiilidioksidia, joka voitaisiin ottaa talteen ja hyötykäyttää korvaamaan fossiilista hiiltä raaka-aineena.

Henna Virkkunen
Kokoomus

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP).

Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa.

Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi;
Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen;
YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu