Koronavirus vaatii Euroopan tason ratkaisuja

Vaikka pandemiaa on jo vuosia pidetty todennäköisenä uhkakuvana kaikissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa riskiarvioissa, koronaviruksen nopea leviäminen kuitenkin yllätti Euroopan.

WHO totesi viime viikon lopulla, että Eurooppa on Covid-19 -koronaviruksen keskus. Italian ja Itävallan laskettelukohteiden kautta Eurooppaan rantautunut virus on ajanut mantereen muutamassa viikossa todella kovien rajoitustoimien äärelle. Suomi on monen muun EU-maan tavoin on poikkeustilassa. EU:n ulkoraja on suljettu, lähes kaikki EU-maat ovat sulkeneet myös sisärajansa ja rajoittaneet merkittävästi kansalaistensa liikkumista. Toimia, joiden äärelle meistä tuskin kukaan vielä kuukausi sitten uskoi joutuvansa.

Kovat toimet ovat tarpeen, jotta koronaviruksen etenemistä voidaan hidastaa. Vain kansallisilla ratkaisuilla kriisiä ei kuitenkaan ratkaista. Vaikka yksi maa onnistuisi hillitsemään taudin leviämistä, se ei pitkään auta, jos naapurimaissa virus on valtoimenaan. 

Tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia ja myös kansainvälisiä toimia viruksen taltuttamiseksi. Akuutin kriisin iskiessä ensireaktio oli kuitenkin pikemminkin toiseen suuntaan. Jopa EU-maiden kesken. Sisärajojen sulkemiset ja joidenkin maiden asettamat vientikiellot haittaavat paitsi sisämarkkinoiden toimintaa, pahimmillaan vaarantavat myös kansanterveyttä. Vaikka rajojen sulkeminen ei koske tavaraliikennettä, keskeisille ylityspaikoille on muodostunut jo kymmenien kilometrien rekkajonot.

Osa näistä kuljetuksista on kriittisen tärkeitä. Keskeisten tavaroiden, elintärkeiden lääkkeiden ja suojatarvikkeiden jatkuva saatavuus ja esteetön kulku on ratkaisevan tärkeää epidemiaa vastaan toimittaessa. Periaattessa jäsenmaat ovat nyt sopineet, että tärkeiden tavaroiden sujuva kulku turvataan, mutta ainakaan ensimmäisen sulkuviikon aikana sitä ei ole pystytty rajoilla käytännössä toteuttamaan.

On ratkaisevan tärkeää, että EU-jäsenvaltiot noudattavat nyt yhteistä suunnitelmaa estääkseen tartunnan leviämisen koko unionin alueella ja jakavat resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Euroopan komissio on nopeasti käynnistänyt koronavirustestien ja hengityslaitteiden yhteishankinnat sekä lisännyt rahoitusta tutkimukseen, jonka tavoitteena on löytää rokote tai muita hoitokeinoja koronavirukseen.

Viruksen leviämisellä ja nyt tehdyillä poliittisilla päätöksillä on kauaskantoisia taloudellisia seurauksia. Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeä hidastaa viruksen leviämistä sekä turvata ihmisten toimeentulo ja yritysten selviäminen kriisistä. Kun akuutti hätävaihe on ohi, EU:n on löydettävä tapoja varmistaa, joilla sisämarkkinat toimivat vaikeinakin aikoina. Kun tilanne on ohi, vapaaseen liikkuvuuteen tehdyt rajoitukset on poistettava nopeasti.

Euroopan laajuisia toimia tarvitaan myös taloudellisista vaurioista selviämiseen. Nyt ensimmäisessä vaiheessa EU-komissio on höllentänyt määräajaksi sekä valtiontukisäännöksiä että budjettikurivaatimuksia, jotta jäsenmaat voivat varmistaa terveydenhuollon riittävät resurssit ja tukea nopeasti koronaviruksen iskemiä yrityksiä erityisesti pk-sektorilla. Näitä kansallisia toimia on tehty jo joka puolella Eurooppaa yhteensä satojen miljardien edestä. Myös Suomessa annettiin ensimmäinen koronaa koskeva lisätalousarvio eilen.

Euroopan unionin omasta budjetista suunnataan 37 miljardia korona-investointeihin erityisesti terveydenhuollon vahvistamiseksi. Lisäksi budjetista annetaan lisätakuut Euroopan investointipankille ylimääräisen 8 miljardin ohjelman käynnistämiseksi , jonka tavoitteena on rahoittaa 100 000 pk-yritystä. Euroopan parlamentti hyväksyy koronatoimet ylimääräisessä täysistunnossaan ensi torstaina. Liikkumisrajoitusten vuoksi kokous ja äänestys suoritetaan ensimmäistä kertaa etäyhteydellä.

Keskeisessä roolissa talouden osalta on Euroopan keskuspankki. Se on ilmoittanut laajentavansa yritys- ja valtionlainojen osto-ohjelmaansa jopa 750 miljardilla eurolla. Lisäksi EKP on todennut poistavansa rajoituksia yksittäisten valtioiden velkapapereiden ostolta, mikä käytännössä koskee Italiaa, mutta myös muita viruksen runtelemien maiden talouksia. Toimet ovat historiallisen suuria, mutta eivät todennäköisesti vielä riitä.

Juuri nyt yksi suurimmista huolista liittyy  nimenomaan Italian tilanteeseen. Koronavirusepidemia on ryöstäytynyt maassa hallinnasta ja kuolonuhrien määrä on jo tuhansia. Tilanne on surullinen ja vakava. Akuutin terveyskriisin lisäksi yhä suurempaa huolta aiheuttaa Italian julkisen talouden tila. Uhkana on, että maa menettää pääsynsä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, eli käytännössä sille ei enää myönnettäisi pankkien toimesta lainaa. Tilanne vaatii tavalla tai toisella eurooppalaisia ratkaisuja. Kriisi on tuonut pinnalle jälleen niin sanotut eurobondit – uudelta nimeltään koronabondit. Niillä Italian vajoaminen maksukyvyttömyyteen pystyttäisiin estämään, mutta samalla lisättäisiin euroalueen yhteisvastuuta.

Koko Eurooppaa koskevaa terveys- ja talouskriisiä ei selätetä vain kansallisilla toimilla, vaan koordinoiduilla EU-tason ratkaisuilla.

Henna Virkkunen

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP). Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa. Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi; Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen; YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu