Kriisin keskellä Euroopan on pidettävä yhtä

Euroopan yli pyyhkäissyt koronapandemian ensimmäinen aalto on hiljalleen väistymässä. Rajut rajoitustoimet, joita eri puolella Eurooppaa on otettu käyttöön, ovat kääntäneet uusien tapausten määrän laskuun. Moni maa harkitsee nyt rajoitusten asteittaista poistamista. Siinä pitää olla varovainen, sillä väärät toimet saavat epidemian roihahtamaan uudelleen. Liian pitkään yhteiskuntia ei kuitenkaan voi pitää suljettuna. Muutoin pandemiasta seuraavat muut ongelmat kasvavat kestämättömän suureksi.

Näistä ongelmista akuuteimpia ovat Eurooppaa uhkaava talouskriisi sekä joidenkin jäsenvaltioiden – erityisesti Unkarin ja Puolan – demokratian tila.

EU-alueen talouden ennakoidaan romahtavan tänä vuonna yli 10 prosentilla. Jos pandemia pitkittyy eikä maailmantalous lähde elpymään vielä syksyllä, talouskasvu voi jäädä negatiiviseksi tai hyvin hitaaksi myös seuraavina vuosina.

Torstaina kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa päästiin sopuun alustavista askelmerkeistä, joilla koronaviruspandemian talousvaikutuksia pyritään Euroopassa rajoittamaan. Suomi on johdonmukaisesti ja hallituspohjasta riippumatta vastustanut sellaisia EU-tason järjestelyjä, joiden kautta jotkin jäsenmaat voisivat velkaantua ja jättää riskit kaikkien kannettavaksi. Se on ollut oikea linja, mutta koronan aiheuttamaan talouskriisiin Euroopan on vastattava yhdessä.

Jos Euroopassa ei kriisin keskellä päästä sopuun yhteisestä vastauksesta ja eri maiden johtajat palaavat kerta toisensa jälkeen median eteen pettyneinä ja erimielisinä, olemme vakavan tilanteen edessä. Italiassa EU-kriittisyys on jo noussut dramaattisesti kriisin keskellä ja maan poliittinen kenttä suorastaan pursuaa vastuuttomia populisteja, jotka ovat valmiita maalaamaan kriisin EU:n epäonnistumiseksi. Se voi pahimmillaan aiheuttaa koko euroalueelle lisää epävakautta ja isoja ongelmia. 

Talousohjelman kolme pilaria

Tavoiteltavan sovun tulisi rakentua kolmen peruspilarin varaan. Ensimmäinen on jo nyt sovittu paketti, jossa aktivoidaan Euroopan vakausmekanismi, nostetaan Euroopan investointipankin takausvaltuuksia ja luodaan uusi SURE-lainainstrumentti, josta jäsenvaltiot voivat hakea tukea kasvaneisiin työttömyyskuluihin.

Euroopan vakausmekanismista tulisi myöntää lainaa pandemian aiheuttamiin terveydenhuoltokuluihin ilman ehtoja, mutta muihin kuluihin ehdollisesti niin, että lainaa saava maa sitoutuu vakauttamaan julkista talouttaan pitkällä tähtäimellä. Se on oikeudenmukaista, minkä lisäksi sitoumus talouden tasapainottamisesta tarjoaa edellytykset myös muiden tukimekanismien käytölle.

Toipumisien toinen pilari on kunnianhimoinen EU-budjetti, joka mahdollistaa jälleenrakennustyön koronakriisin jälkeen sekä vauhdittaa siirtymää kohti digitaalista ja hiilineutraalia taloutta. Tämän komission puheenjohtaja on luvannut esitellä toukokuun alussa. Koronavirus ei ole syy hylätä EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa tai investointeja uusiin innovaatioihin – päinvastoin.

Kolmas pilari on eurooppalainen elvytysrahasto, josta jäsenmaita tuettaisiin ensisijaisesti tai kokonaisuudessaan lainoilla. Rahaston koko tulisi liikkua lähellä 1000 miljardia euroa. Myös tämän valmisteluun komissio sai torstaina eväät EU-maiden valtiojohtajilta.

Tämä ”Marshall-rahastoksi” ajoittain kutsuttu elvytysrahasto voitaisiin mahdollisesti rahoittaa EU-komission ottamalla ja hallinnoimalla lainarahalla. Lainat taattaisiin unionin budjetista ja jäsenmaiden lisätakauksilla. Se olisi selkein, läpinäkyvin ja käyttökelpoisin tapa rahoittaa jälleenrakennuksen vaatimia investointeja. Rahaston rakentaminen EU-budjetin yhteyteen toisi mekanismin EU-tason demokraattisen valvonnan piiriin ja mahdollistaisi rahoituksen jakamisen hallitusti vain yhteisesti määriteltyihin tarkoituksiin. On selvää, että myös tämä malli lisää Suomen riskejä ja vastuita, mutta vähemmän kuin vaihtoehtonsa ja huomattavasti vähemmän kuin riski koko euroalueen romahtamisesta.

Unkarin tilanne ei katoa maton alle

Vaikka median ja poliitikkojen katse on tällä hetkellä akuutin terveyskriisin ja talouskriisin ratkaisemiseen, ei samanaikaisesti kärjistynyt Unkarin tilanne katoa maton alle, vaikka se sinne yritettäisiin muiden kriisien tieltä lakaista.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on käyttänyt koronakriisiä häikäilemättä oman valtansa pönkittämiseen. Maassa käyttöön otetun hätätilalainsäädännön voimassaololle ei ole asetettu takarajaa, vaan se on riippuvainen suoraan siitä, milloin kriisitilan katsotaan olevan ohi. Viime kädessä arvion tekee Orbán itse. Luottamukseni siihen, että Orbán käyttäisi nyt saamiaan valtuuksia jotenkin toisin kuin ennen, eli kunnioittaisi demokratiaa ja oikeusvaltiota, on täysi nolla.

Euroopan parlamentin oikeus- ja sisäasioiden valiokunta vaati heti hätätilalakien hyväksymisen jälkeen EU-komissiota aloittamaan tutkinnan Unkarin uudesta lainsäädännöstä. Parlamentti on lisäksi jo kolmesti äänestänyt Unkarin hallituksen toimia vastaan selvin luvuin, kun maan oikeusvaltiokehitystä on käsitelty – viimeksi toissaviikon täysistunnossa.

Oikeusvaltio ja EU-rahoitus

Viimeistään nyt kaikki ne toimenpiteet, joita aiemmin on pidetty liian hankalina, on otettava täysimääräisesti käyttöön. Artikla 7 mukaista menettelyä on nopeutettava ja Unkari vietävä tilanteeseen, jossa sen äänioikeus neuvostossa on aidosti uhattuna. Vielä tärkeämpää on se, että EU:n rahahanat katkaistaan. Ne ovat Viktor Orbánin elämänlanka, jolla hän rakentaa omaa keskusjohtoista kapitalismiaan, jossa voittajat valitaan pääministerin kansliassa.

Mahdollisuus rahahanojen katkomiseen on, kun EU:n uudesta pitkän aikavälin budjettikehyksestä päätetään. Suomi lupaili asian etenevän sen puheenjohtajuuskaudella, mutta lopputulos jäi vaisuksi. Nyt tilanne on monimutkaistunut entisestään, sillä monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi sopuun pitäisi päästä sen yhteyteen suunnitellusta elvytysrahastosta. Halua rahoituksen ja oikeusvaltiokehityksen niputtamiseen on todennäköisesti aiempaa vähemmän, sillä tuskin kukaan on valmis jättämään unkarilaisia ilman tukea kriisin keskelle, vaikka Orbánille tukieuroja ei haluttaisiinkaan tarjoilla.

Kun koronatuista nyt päätetään, ei eri maiden oikeusvaltiotilanne silti voi olla vain hiljainen reunahuomautus Eurooppa-neuvoston asialistalla. EU ei voi ajautua tilanteeseen, jossa yksi sen jäsenmaista on diktatuuri, jota me muut rahoitamme. Sen estämiseksi on käännettävä kaikki kivet.

Henna Virkkunen

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP). Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa. Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi; Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen; YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu