Mahdottomaksi tuomittu oikeusvaltiomekanismi astuu pian voimaan

Kun EU-komissio kaksi ja puoli vuotta sitten esitti niin sanottua oikeusvaltiomekanismia, eli asetusta talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, ilma oli sakeanaan pessimismiä. Mekanismin tavoitteena oli sitoa EU-rahojen vastaanottaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Monen mielestä ehdotuksella ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä: Puola ja Unkari pysäyttäisivät sen etenemisen tavalla tai toisella.

Toisin kuitenkin kävi. Euroopan parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto pääsivät lain sisällöstä sopuun syksyllä. Viime viikolla kokoontunut EU-maiden valtionjohtajien Eurooppa-neuvosto ei tehnyt tähän neuvoteltuun lakipakettiin enää muutoksia, vaikkakin liitti sen matkaan poliittisen päätöslauselman sekä soveltamisohjeita EU-komissiolle. Pahimmillaankin Unkari ja Puola saivat monivuotisen EU-budjetin ja elvytyspaketin jumiuttamalla aikaan vain joidenkin kuukausien viiveen sille, että mekanismi on täysmääräisesti toiminnassa. Luultavasti tällainen viive olisi joka tapauksessa ollut edessä, sillä oli jokseenkin selvää, että maat testaavat lain pitävyyden EU-tuomioistuimessa.

Mekanismi ei yksin ratkaise Puolan ja Unkarin moninaisia oikeusvaltio- ja demokratiaongelmia. Kyse on pohjimmiltaan budjettimekanismista, joka tarjoaa unionille yhden uuden työkalun, jolla se voi puuttua eräiden jäsenmaiden negatiiviseen oikeusvaltiokehitykseen. Asia ei ole lainkaan merkityksetön: EU:n rahahanat ovat Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ja Puolan valtapuolueen johtajan Jarosław Kaczyńskin elämänlanka, jonka avulla he rakentavat omaa nepotismiin ja korruptioon pohjautuvaa valtiojohtoista kapitalismiaan. Rahavirtojen katkaiseminen on tehokas keino puuttua maiden ongelmiin.

Otettu askel on merkittävä voitto Euroopan parlamentille ja myös Suomelle, joka on ajanut asiaa ansiokkaasti EU:n neuvostossa. Kaksi suomalaista, Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja parlamentin pääneuvottelijana toiminut kollegani Petri Sarvamaa (kok.) ovat olleet asiassa poikkeuksellisen suuressa roolissa, josta heille kuuluu suuri kiitos.

Puolan ja Unkarin tilanteeseen on ylipäätään herätty Euroopassa aivan liian myöhään. Eri maiden oikeusvaltiokehitystä seuraavat asiantuntijatahot ovat esimerkiksi varoittaneet Unkarin huolestuttavasta kehityksestä jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin Fidesz suunnitteli ensimmäisiä merkittäviä muutoksia maansa institutionaaliseen rakenteeseen. Tilanne on otettu vakavasti vasta, kun suurta vahinkoa on jo tapahtunut. Jo useamman vuoden Puolan ja Unkarin tilanne on kuitenkin ollut selvä kaikille, jotka viitsivät asiaan perehtyä.

Kun median, kansalaisyhteiskunnan sekä tieteen ja tutkimuksen vapautta kavennetaan riittävästi, purkautuvat edustukselliselta demokratialta ne peruspilarit, joiden varaan kansalaisten vaaleissa tekemät valinnat rakentuvat. Erityisesti Unkari on nyt todella lähellä tätä tilannetta. Historia on osoittanut, että korruptioon, nepotismiin ja painostustaktiikkoihin turvautuvat valtionjohtajat harvoin kykenevät luopumaan vallasta, sillä sen vaihtoehtona on usein vankila tai vähintäänkin maanpako. Kuvani maiden tilanteesta on synkkä, mutta uskon sen olevan realistinen.

Oikeusvaltion puolustaminen on ollut kokoomusmepeille ja kokoomukselle tärkeä prioriteetti. Olemme kokoomusmeppien kanssa pitkään vaatineet, että monivuotista rahoituskehystä tai elvytyspakettia ei voida hyväksyä ilman oikeusvaltiomekanismia. Saman linjan on paaluttanut kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.), samoin kuin oma EU-parlamenttiryhmäni EPP. Ryhmä on parlamentin suurin, joten sen kannalla on paljon merkitystä.

Myös tästä näkökulmasta nyt saavutettu askel on erittäin tervetullut. Oikeusvaltiomekanismista sopiminen mahdollistaa monivuotisen budjetin hyväksynnän Euroopan parlamentissa sekä monivuotisen budjetin ja elvytysrahaston hyväksymisen myös Suomen eduskunnassa. EU:n ratkaistavana olevat haasteet eivät vielä lopu tähän, mutta oikeusvaltiomekanismin, pitkän aikavälin budjetin ja elvytyspaketin hyväksyntä ovat merkittäviä askelia eteenpäin.

Henna Virkkunen

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP). Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa. Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi; Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen; YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu