Ulkorajan turvallisuus varmistettava

On hyvä, että Suomessa hallitus hyvin nopeasti tarttui itärajalla meneillään olevaan hybridioperaatioon, ja neljä raja-asemaa on nyt suljettu. Tilannetta on seurattava tarkkaan, ja tehtävä tarvittaessa lisätoimia. On arvokasta, kuinka yhtenäisesti ja päättäväisesti suomalaiset ovat toimineet meneillään olevan horjuttamispyrkimyksen edessä. 

Ohjatun maahanmuuton käyttäminen painostuksen välineenä ei tullut meille yllätyksenä. Tähän varauduttiin jo viime hallituskaudella mm. vahvemmalla lainsäädännöllä ja rakentamalla raja-aitaa. On tehtävä kaikille selväksi, että Suomi päättää, ketkä tulevat alueellemme. Siitä eivät päätä rikolliset, ihmissalakuljettajat tai itänaapurimme.

Maahanmuuton välineellistämisestä on valitettavasti tullut yksi rikollisen voimapolitiikan väline Euroopassa. Sitä on viime vuosina käytetty isommassa mittakaavassa ainakin neljään otteeseen, näistä viimeisimpänä Lukašenkan hallinnon kesällä 2021 käynnistämä pitkä ja väkivaltainen hybridihyökkäys EU:n itärajoilla, jossa käytettiin välineenä siirtolaisia. Valko-Venäjän viranomaiset järjestivät kolmansien maiden kansalaisten saapumisen Lähi-idästä Minskiin ja heidän liikkumisensa EU:hun muun muassa käyttämällä siirtolaisiin pakkokeinoja ja loukkaamalla Liettuan, Latvian ja Puolan suvereniteettia. 

Vastaavaa maahanmuuttajien ohjaamista nähdään nyt Venäjällä kohti Suomen rajaa. Samaa siirtolaisten välineellistämistä on viime vuosina koettu mm. Turkin viranomaisten osalta 2020 Evrosissa Kreikassa ja Marokon viranomaisilta Ceutassa Espanjassa, sekä Turkin toimesta jo vuosia Kyproksen vihreällä linjalla. Operaatioiden tavoitteena on ollut poliittinen painostus maita kohtaan, hajaannuksen aiheuttaminen ja Euroopan unionin horjuttaminen. 

Tämä ei ole onnistunut, mistä ansio kuuluu jäsenmaiden ja EU:n rajaviranomaisten nopealle ja koordinoidulle reagoinnille. Siksi on tärkeää, että EU:lla on käytössään tehokas ja yhdennetty rajaturvallisuusjärjestelmä. Tätä silmälläpitäen Euroopassa on viime vuodet kehitetty yhteistä raja- ja merivartiovirasto Frontexia, jolta Suomikin on nyt aivan oikein pyytänyt apua. Frontexin tehtäviin kuuluu avustaminen muuttoliikkeen hallinnassa, rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ja palauttamistoimissa sekä kansallisten viranomaisten tukeminen.

Pysyvien joukkojen lisäksi Frontexille on rakennettu nyt 6500 rajavartijan reservi, jota ollaan edelleen kasvattamassa 10 000 henkilöön vuoteen 2027 mennessä. Nämä yhteiset rajavartijat on tarkoitettu tukemaan juuri paineen alla olevia jäsenmaita. Heitä on käynyt jo aiemmin Suomessa harjoittelemassa. 

EU:n ulkorajojen tehokkaalla ja koordinoidulla valvonnalla estetään naapurimaita välineellistämästä maahanmuuttajia ja varmistetaan, että muuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan. Kun pidämme kiinni eurooppalaisista arvoistamme ja torjumme kiristyksen, lähetämme myös oikean signaalin niille, joilla on houkutus käyttää muuttajia aseena EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaan.

Yhteisen rajaturvallisuuden vahvistamiseksi tiedonvaihtoa on kuitenkin edelleen tehostettava. Viranomaisten rikostorjunnassa, rajavalvonnassa ja muuttovirtojen hallinnassa käyttämät EU:n tietojärjestelmät eivät ole olleet riittävässä yhteydessä toisiinsa ja tämä on aiheuttanut tietoaukkoja. Nyt tähän on tulossa muutos. 

Perusteilla on yhteinen hakuportaali ja biometrinen tunnistuspalvelu, sekä yhteinen henkilötietorekisteri, johon tallennetaan kolmansien maiden kansalaisten tunnistustiedot sekä rinnakkaishenkilöllisyyksien tarkistus. Tämä osaltaan tulee vahvistamaan ja tehostamaan rajavalvontaa ja rikoksentorjuntaa. 

On tärkeää, että Suomi kuuluu vahvoihin kansainvälisiin verkostoihin niin EU:n kuin NATOnkin jäsenenä. Se auttaa pitämään mielen rauhallisena vaikuttamisyritysten keskellä ja varmistamaan tehokkaan rajaturvallisuuden yhteistyössä kumppaneidemme kanssa.

Henna Virkkunen (kok./EPP)

Europarlamentaarikko