Vaikeat ajat vaativat yhtenäistä Eurooppaa

Tänä vuonna Eurooppa-päivän alla ainakaan suomalaisille ei ole tarvinnut muistuttaa, mihin Euroopan unionia tarvitaan. Tuoreen Eurobarometrin mukaan meille ylivoimaisesti tärkein teema kesäkuun eurovaaleissa on turvallisuus ja puolustus. Sen nosti ykkösasiaksi 55 prosenttia suomalaisvastaajista. Tämä oli neljänneksen enemmän kuin EU-kansalaisista keskimäärin.

Samaa suuntaa vahvistaa myös Ajatuspaja Toivon kysely, jonka mukaan kansalaiset odottavat EU-vaaleissa linjauksia erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, rajavalvonnasta ja sisäisestä turvallisuudesta.

Turvallisuus korostuu Suomen maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten jännitteiden vuoksi. Meille on tärkeää, että Euroopan unioni on tässä maailmanpolitiikan tilanteessa vahva ja yhtenäinen. Se on pienen maan turva.

Vaikka sotilasliitto Nato on EU-maiden puolustuksen yhteinen kivijalka, myös Euroopan unioni voi tehdä paljon turvallisuuden eteen. Kaikki voimat on nyt yhdistettävä Ukrainan voiton eteen. Tässä moni EU-maa voi tehdä paljon nykyistä enemmän. Euroopan puolustusteollisuutta on vahvistettava ja ammustuotantoa nopeutettava. Euroopan unioni pysyy myös vastaamaan moniin laajan turvallisuuden kysymyksiin, jotka Suomessakin ovat nyt erittäin ajankohtaisia: ulkorajaturvallisuus, kriittisen infrastukruutuurin turvaaminen, kyberturvallisuus, disinformaation torjunta ja erilaiseen hybdridihäirintään vastaaminen. Näihin on varauduttava yhteisesti.

Suomen kokonaisturvallisuuden malli, jossa eri viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset toimivat yhdessä huoltovarmuuden varmistamiseksi, on erinomainen esimerkki koko Euroopalle. Tälle työlle presidentti Sauli Niinistön tuleva raportti Euroopan kriisinkestävyyden parantamisesta on merkittävä pohja.

Kansainvälisten jännitteiden kasvu, geotalouden nousu ja uudenlainen blokkiutuminen ovat muuttaneet laajasti myös talouden toimintaympäristöä. Maailmanlaajuinen kilpailu raaka-aineista, infrastruktuurista ja teknologioista kiristyy. Samaan aikaan energiakriisi ja inflaatio kaihertavat ihmisten arkea. Euroopan turvallisuutta, arvoja ja taloutta haastetaan nyt monella tapaa.

Eurooppa tarvitsee uutta pontta talouskasvuun ollakseen vahva ja kilpailukykyinen. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on nostettava nyt turvallisuuden rinnalle Euroopan kärkitavoitteeksi. Koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota ovat osoittaneet, miten riippuvainen Euroopan unioni on globaaleista toimitusketjuista ja kriittisistä materiaaleista, erityisesti Kiinasta.

Erityisen tärkeää on varmistaa, ettemme ole millään strategisesti kriittisellä alalla yhden toimittajan varassa. Lainsäädäntöä on tehty jo muun muassa kriittisten raaka-aineiden, puolijohteiden ja lääkkeiden osalta. Sen lisäksi että EU-alueen pitää vahvistaa omaa kapasiteettiaan, on riskien vähentämiseksi myös aktiivisesti solmittava kauppakumppanuuksia eri puolille maailmaa.

Eurooppa on jäänyt vaarallisesti jälkeen USA:n ja Kiinan talouskasvu- ja innovaatiotahdista. Jos haluamme, että Euroopassa syntyy innovaatioita ja investointeja jatkossakin, siihen tulee kannustaa, ei rajoittaa. Yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa on vähennettävä merkittävästi. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava, jotta eurooppalainen teollisuus pysyy kilpailukykyisenä ja on valmis vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Eurooppa pystyy tähän, mutta se vaatii nyt työtä.

 

Henna Virkkunen
Kokoomus

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP).

Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa.

Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi;
Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen;
YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu