Vihreää siirtymää on jatkettava

Vaalikoneissa kysytään nyt, pitääkö Euroopan pyrkiä ilmastoneutraaliksi 2050. Kyllä. Ilmastotavoitteista ei pidä pakittaa. Keinoihin tarvitaan kuitenkin lisää leveyttä ja joustavuutta. On hyödynnettävä uusia teknologioita ja huomioitava paremmin eri jäsenmaiden erityispiirteet.

Ympäristön lisäksi katse on kiinnitettävä vahvemmin siirtymän taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Siihen että yritykset, elinkeinot ja ihmiset pärjäävät muutoksessa. Vihreästä siirtymästä on löydettävä uutta liiketoimintaa ja toimeentuloa. Muutoin muutos ei ole kestävällä pohjalla.

Kuluneella EU-vaalikaudella on säädetty ennätysmäärä lakeja, joilla tähdätään päästöjen vähentämiseen. On päätetty muun muassa lisätä uusiutuvan energian käyttöä, laajentaa päästökauppajärjestelmää, uudistaa sähkömarkkinaa ja selkeyttää hiilinielulaskentaa.

Erityisesti liikenteen puolella on asetettu massoittain uusia vaatimuksia niin maantie-, lento- kuin meriliikenteeseenkin. Tavoite päästöjen radikaalista vähentämisestä on tärkeä. Usein keinoissa on kuitenkin menty liian yksityiskohtaiselle tasolle. Tämä rajoittaa uusia innovaatioita, eikä ota riittävästi huomioon alueiden välisiä eroja. Mikä on tehokas tapa vähentää päästöjä esimerkiksi Romaniassa, ei ole sitä välttämättä Suomessa tai Maltalla. Siksi joustavuutta keinoissa tarvitaan.

Käytännössä komissio ei aina ole myöskään kyennyt koordinoimaan ennätyssuurta lainsaadäntötaakkaa, vaan on esittänyt liiallista, päällekkäistä ja osin ristikkäistäkin sääntelyä. Esimerkkinä Suomelle tärkeät biopolttoaineet, joita toisaalla halutaan edistää ja toisaalla taas rajoittaa. Tai direktiivi joka vaatii energiankäytön vähentämistä samaan aikaan kun koko Euroopalla on iso tarve sähköistyä ja siirtyä vetytalouteen. Se vaatii paljon sähköntuotantoa. Tätä ei pitäisi siis rajoittaa, ainakaan jos edetään Suomen tiellä: Suomen sähköstä viime vuonna päästötöntä oli jo 94 prosenttia.

Kun nyt siirrytään näiden ilmastolakien toimeenpanoon, on selvää, että päällekkäisyydet ja ristikkäisyydet on karsittava. Vihreää siirtymää on jatkettava siten, että se vahvistaa innovaatioita, elinkeinoja ja strategista kilpailukykyä. Tämä vaatii sääntelyn keventämistä, lupaprosessien sujuvoittamista ja kustannustehokkuuden parempaa huomioimista. On keskityttävä järkevään toimeenpanoon ja varmistettava siirtymän oikeudenmukaisuus.

Lupaavia merkkejä tähän suuntaan on jo nähtävissä tuoreessa komission vuoteen 2040 tähtäävässä ilmastotiedonannossa. Asenne on muuttumassa kannustavammaksi. Ydinvoima on lopulta nostettu ensimmäistä kertaa mukaan tasavertaiseksi energialähteeksi uusiutuvien kanssa, ja esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, samoin kuin biokaasun hyödyntäminen ovat vahvasti mukana. Näin pitääkin olla. Päästöjen leikkaaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa ja teknologianeutraalia otetta. Päättäjät asettavat tavoitteet, ja teollisuus ja TKI-sektori hakee parhaat keinot niihin pääsemiseksi.

Suomella on vihreässä siirtymässä paljon mahdollisuuksia. Runsaat metsät, päästötön sähkö ja innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat ympäristökestävyyden edelläkävijöitä. Vihreä siirtymä on sekä luonnon että koko yhteiskunnan etu. Siksi se on tehtävä kestävästi.

Henna Virkkunen
Kokoomus

Kaurapuurolla kasvanut Euroopan uudistaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko, Euroopan kansanpuolue (EPP).

Sanavapaus, demokratia ja ihmisoikeudet eivät synny tyhjästä. Minulle tärkeintä työssäni on ollut aina, että Suomi ja suomalaiset menestyvät maailmassa osana Eurooppaa. Näistä lähtökohdista toimin Euroopan parlamentissa.

Seuraa työtäni verkossa, niin tiedät, mitä maailmassa tapahtuu: www.hennavirkkunen.fi;
Twitter, Facebook ja Instagram @HennaVirkkunen;
YouTube http://bit.ly/2J2b1fX

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu