Yrittäjille vähemmän byrokratiaa ja enemmän vapautta luoda uutta

Tänään juhlitaan yrittäjän päivää. Suuri kiitos ja onnittelut kaikille yrittäjille! Yrittäjien kova työ, sinnikkyys ja uudet ideat pitävät tämän maan ja koko Euroopan talouden pyörimässä. 

Moni yrittäjä on ollut viime vuodet tosi kovilla. Ensin pandemia ja liikkumisrajoitukset, nyt kustannusten nousu, kasvava työvoimapula ja yhä lisääntyvä hallinnollinen taakka. Yrittämisen olosuhteita on parannettava. 

On varmistettava että meillä on sellainen lainsäädäntö, joka kannustaa yrittämään, investoimaan ja innovoimaan. Tämän tarpeen Orpon hallitus on ottanut tosissaan. Se on ottanut isoksi tavoitteekseen helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä kautta linjan.

Erityisen tyytyväinen olen siihen otteeseen, jolla hallitus lähtee liiallisen hallinnon ja turhan byrokratian kimppuun. Orpon hallitus on sitoutunut ohjelmassaan purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tämä on huikea, mutta erittäin kannatettava tavoite. Etenemistä hallitus aikoo seurata sääntelytaakkalaskurin kautta. 

Samalla hallitus on sitoutunut siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva. Se aikoo toteuttaa koko valtioneuvoston tasolla ”yksi sisään, yksi ulos” -periaattetta, jolla huolehditaan, että uutta sääntelyä esitettäessä velvoitteita kevennetään muualta. Erinomaista. Täysi tuki tähän. 

Vastaavaa ”one in-one out” tavoitetta oli tällä kaudella määrä toteuttaa myös EU-komission hallinnossa, mutta tämän tulokset ovat jääneet kyllä erittäin heikoiksi. Uutta lainsäädäntöä, normeja ja velvoitteita on puskettu EU-myllystä ulos kiihtyvällä tahdilla, vaikka komissio ohjelmassaan muuta lupasi. 

Liiallinen hallinto kuormittaa erityisesti pieniä yrityksiä. EU-komission arvion mukaan sääntelyn toimeenpano kustantaa suuryrityksille noin 1 euron per työntekijä. Keskikokoiselle yrityksellä kustannus on jo noin 4 euroa ja pienyritykselle 10 euroa per työntekijä. Ja näitä noudattavia normeja on paljon. Pelkästään kuluvalla kaudella EU-komission työohjelmassa on lähes 600 aloitetta. Näistä toki valtaosa on olemassaolevan lainsäädännön päivityksiä, mutta kyllä siitä huolimatta tässä on hurjasti karsimisen tarvetta.

On erinomaista että Suomen hallitus tarttuu yrityksiä rasittavan liialliseen byrokratiaan nyt tosissaan, ja lupaa ajaa samaa linjaa myös EU-tasolla. Tätä ääntä EU-pöydissä tarvitaan. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, yrittäjyyteen kannustavaan ja innostavaan toimintaympäristöön kuuluu, että yrityksiä ja kansalaisia ei lannisteta liiallisella säädöstulvalla.

Hallitus aikoo toteuttaa myös voimassa olevan lainsäädännön ”Suomi-lisä”-kartoituksen. Tämä tarkoittaa, että EU-sääntelyn päälle mahdollisesti vielä kotimaassa lisättyä kansallista sääntelytaakkaa kevennetään. Erittäin hyvä.

Myös painetta EU-komissiota ja EU-parlamenttia kohtaan on vahvistettava sääntelyn keventämiseksi. Hyvä mahdollisuus tähän on taas ensi viikolla, kun komission on määrä esitellä odotettu ”SME Relief”-paketti, jolla halutaan edistää pk-yritysten maksukykyä, rahoituksen saantia ja yrittäjyyden edellytyksiä. 

Lainsäätäjän tehtävä on luoda sellaista vakaata ja kannustavaa ympäristöä, jossa yrityksillä on edellytykset menestyä. Yrittäjät omilla liikeideoitaan ja työllään pitävät kyllä sen jälkeen huolen siitä, että talouden pyörät pyörivät. Suomessa ja Euroopassa tarvitaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän vapautta luoda uutta.