Kapitalismi luo epätasa-arvoa ja tuhoaa ympäristön
Ylen A-Studiossa puhuttiin 11.11. kapitalismin kriisistä. Alussa kuultiin talousnobelisti Joseph Stieglizin ajatuksia kapitalismin ongelmista. Ne olivat oikeansuuntaisia. Kovin syvällisesti Stieglizin ajatuksiin ei silti päästy.
Studiossa olikin sitten varsin eri kaliiberin porukka: Heikki Pursiainen, Jyri Häkämies ja Tuuli Kaskinen. Häkämiehen näkemykset ovat tietysti tuttuja kaikille. Hän ei ole talousnobelisti. Silti hänen yksioikoisuutensa oli jollain tavalla hämmentävää. Häkämiehen mielestä kapitalismin kriisi on korjattu, kun EK:n vanha iskulause ”kapitalismin puolesta” muutettiin muotoon ”uudistuvan kapitalismin puolesta”.
Pursiaisellakaan ei ollut paljon sanottavaa. Kaskinen ymmärsi tilanteen edes jotenkuten. Silti kolmikosta jäi sellainen kuva, että kapitalismin aiheuttamat ongelmat, kuten ympäristötuhot ja ihmisten eriarvoisuus, ovat ratkaistavissa vain kapitalismia lisäämällä. Ajatus on järjetön. Häkämiehen mielestä ongelmat ratkaistaan rahalla. No, hän varmaan tarpeen tullen kykenee elämäänkin rahaa syömällä, mutta meille muille se voi olla vaikeampaa.
Kapitalismi tuhoaa kahdella tavalla: se pilaa ympäristön ja luo eriarvoisuutta ihmisten keskuuteen niin valtioiden sisällä kuin niiden välillä. Eriarvoisuuden lisääminen on tavallaan avainasemassa, koska sen takia kapitalismi voi tulla tiensä päähän. Ympäristöstään ihminen ei välitä, korkeintaan puhuu.
Selvennän vielä hieman käsitteistöäni. Kapitalismilla ymmärrän pääomien kasaantumista yhä harvemmille tahoille. Kapitalismissa moraali on erittäin venyvää sorttia. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että sitä ei ole lainkaan. En pidä kapitalismin vastavoimana kommunismia, koska kummassakin pyritään samaan eli mahdollisimman suureen hyötyyn. Kapitalismilla ja markkinataloudella en näe olevan paljon mitään yhteistä. Ohjelmassa ne kuitenkin sujuvasti rinnastettiin ja sotkettiin toisiinsa. Markkinatalouteen eivät kuulu monopolit, eikä pääomien kasaantuminen harvojen käsiin. Markkinatalouteen sen sijaan kuuluu yrittäjyys ja kilpailu yhteisön luomien reilujen sääntöjen puitteissa. Kyllä Pursiainenkin sanoi jotain järkevää: yhteiskunnan pitää luoda säännöt, joiden mukaan toimitaan. Se ei voi olla yritysten tehtävä.
Kuten Kaskinen aivan oikein totesi, USA:ssa palkansaajien ostovoima on laskenut. Se ei tosin ole mikään uusi ilmiö, kuten hän antoi ymmärtää, vaan ostovoima on laskenut siellä jo 70-luvulta lähtien. Olisi hyvin kummallista, jos USA olisi ainoa länsimaa, jossa näin on käynyt. Työntekijät eivät enää tule toimeen palkallaan. Ennen oli tavallista, että perheestä vain yksi kävi palkkatyössä, ja sillä pärjättiin.
Välillä palkkoja lähdetään jopa suoraan alentamaan, kuten Suomen Postin tapauksessa, joka on erityisen röyhkeä, koska kyseessä on valtionyhtiö. Valtion pitäisi valvoa kansalaistensa etuja, eikä pyrkiä heikentämään niitä. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero ei tee mitään, ei myöskään pääministeri Rinne.
Länsimaisen palkansaajan köyhtymistä ei helposti uskoisi, kun miettii sitä valtavaa tavaramäärää, joka maailmassa vuosittain tuotetaan. Mutta kapitalismin ajatus onkin tuottaa aina vain halvemmalla eli riistää yhä enemmän ympäristöä ja ihmisiä. Silloin vähemmälläkin rahalla pystyy ostamaan tuotantoa. Ja kun ihmisiä on enemmän kuin ennen, omistajat saavat joka tapauksessa aina voittonsa.
Lisäksi on keksitty käteviä järjestelmiä, joilla valtioiden aikanaan harjoittamat pääomaliikehdinnän rajoitukset voidaan kokonaan ohittaa. Esimerkiksi Euroopan Unionissa pääoman liikkuminen on täysin vapaata. Jos se ei riitä, on vielä erillisiä veroparatiiseja niin Euroopassa kuin muualla.
Lainsäädäntö on kirjoitettu suojelemaan rikkaimpia. Poliitikot ovat heidän käskyläisiään, jotka laativat sopivia lakeja, eivätkä puutu epäkohtiin, vaikka ne olisivat tiedossa. Suomessa harmaan talouden vastaisen ohjelman rahoitus lopetettiin ”säästösyistä”. Ehkä näytti siltä, että se voi saavuttaa liikaa tuloksia. Keskusta ja RKP puolestaan estivät rikkaimpien verohelpotuksiin puuttumisen. Sipilän tuhohallitus hyväksyi hallintarekisterilain, jotta omaisuuksien piilottaminen olisi helpompaa. Sipilällä itsellään oli pääministerinä vakuutuskuoria omaisuutensa piilotteluun. Miljonääripääministerin pääomatulot olivat nolla euroa. Ja niin edelleen.
Mikään uskottava tutkimus ei tue sellaista tulevaisuudenvisiota, jossa voisimme jatkaa vanhaan malliin tekemättä yhteiskuntajärjestelmiimme merkittäviä muutoksia. Maailmasta löytyy runsaasti kirjallisuutta, jossa pohditaan kapitalismin jälkeistä maailmaa, jopa ihan käytännön elämän näkökulmasta. Tarvittaisiin vain rohkeutta lähteä toteuttamaan niitä ajatuksia, joita mm. Serge Latouche ja David C. Korten ovat kirjoissaan esittäneet. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että sellaista rohkeutta löytyisi. Mitä ilmeisimmin muutoksiin ryhdytään vasta pakon edessä. Se on surullista, koska on lähes varmaa, että silloin on liian myöhäistä.
Henri Aitakari
puheenjohtaja
IPU

Ympäristön ja tasa-arvon pilaajana on kuitenkin merkittävämpänä ihmiskunnan järjetön väestönkasvu.
Kiinan Shanghaissa myydään pääosa maailman ökyautoista ja Kiina on lisäämässä päästöjään 30 % nykyiseen nähden v. 2030 mennessä.
Sosialismi tai kommunismi eivät onnistuneet missään maailmalla huolimatta 100 miljoonasta siviiliuhrreista 1900- luvulla, joten markkinataous lienee vielä se parhain ja uskottavin vaihtoehto edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Avaatko hieman tuota logiikkaa siitä miten väestönkasvu toimii ympäristön ja tasa-arvon pilaajana?
Koska väitteesi mukaan vähemmän väkeä ei pilaisi ympäristöä ja toimisi tasa-arvoisemmin.
Muuten hyvä,mutta tuosta ei ole minkäänlaista näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Mene katsomaan kehitysmaihin miten liikaväestö tuhoaa kaiken. Minä olen nähnyt sitä hulluutta paikan päällä 50 vuoden aikana tarpeeksi. Voit sitten avata itsellesi asiaa lisää.
Ihmiskunnan primääri ja kaikkien ongelmien äiti on väestön liian suuri määrä ja alati jatkuva kasvu. Joka päivä joukkomme nettolisäys on lähes 230.000 ihmistä globaalisti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se liikaväestö tuhoa itsessään mitään vaan kaikki muu sen ympärillä. Se onko ihmisiä monta vaiko vähän ei kerro vielä mitään niiden käyttäytymisestä. Oletko tästä eri mieltä?
Kehitysmaa on yhtä huono esimerkki mennä katsomaan mitään kuin sosialismin toiminnan tarkastelu sosialistisessa maassa mikä on kauppasaarrossa. Eli järjestään jokainen.
Ilmoita asiaton viesti
Hetken jo luulin, että voisin olla Heinon kanssa kerrankin yksimielinen. Mutta sitten kauppasaarto, mihin ihmeeseen sosialistinen järjestelmä tarvitsee ulkomaankauppaa? Jos sosialistinen valtio tekee kauppaa kapitalistien kanssa, eikö se samalla hyväksy että sen kansalaisten luomaa lisäarvoa riistetään? Luulisi suunnitelmatalouden, jos sellaisesta on kyse, ihan määritelmällisesti pyörivän omillaan?
Ilmoita asiaton viesti
Toki kapitalismin tarkoitus on nimenomaan luoda epätasa-arvoa. Se on kapitalismin ytimessä. Maksimoitu oman edun tavoittelu ja epäeettisyys ovat kapitalismin ydintä, ilman niitä ei onnistu keinottelu ja rikastuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä on epäeettisyys? Se että jonkun etiikka poikkeaa omastasi ei tee siitä olematonta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Heikki Pursiainen oli oikeassa. Ei ihmisten yhteisistä asiosta saa päättää yritykset, se on demokraattisen järjestelmän tehtävä. Se uhkakuva on nimenomaan yritysten vallan kasvu, ja siihen liittyvä ihmisten kontrollointi. En haluaisi yritysten hoitamaa terveydenhoitoa, jossa yritykset päättäisivät ketä hoidetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan siinä hän oli oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä yritys päättäisi ketä hoidetaan, eikä asiakas?
Ilmoita asiaton viesti
On kovin helppoa tuoda epäkohtia esille. Kovin paljon vaikeampaa on kertoa miten epäpohdat ratkaistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehtoisia yhteiskunta- ja talousmalleja on kehitetty eri puolilla maailmaa, koska kapitalismi on maailmanlaajuinen ongelma. Pääoma on kuitenkin poliitikkojen turvaamaa ja lainsäädännön suojaamaa. On vaikea muuttaa tilannetta. Vaalitkin ratkaistaan rahan avulla ja keskittymällä epäolennaisuuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
No mutta Matti..tehdäänkö vaikka samoin kuin kapitalistiset maat ovat tehneet sosialistisille maille eli talouspakotteita ja kauppasaartoja?
Se huonopuoli siinä olisi,että kauppasaarron lyödessä yhdenkin kapitalistisen maan kohdalle voittaisiin olla vieressä katsomassa miten kapitalismi ei toimi vaan muutama varakas siellä vetäisi kaikki omiin liiveihinsä. Aivan kuten sosialistisissa maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä idea, kerro vielä mitkä maat toteuttavat kauppasaarron ja mitä maita vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkapa ympäristötuhoja välttelevät valtiot sanktioivat tai sitten YK:sta tulee ylikansallinen elin joka kerää sanktioilla varallisuutta esim. Ylikansallisten ympäristöongelmien hoitoon.
Luulisi noin pankkien miehenä löytyvän mielikuvitusta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kapitalismi luo epätasa-arvoa ja tuhoaa ympäristön”
Kyllä se epätasa-arvo on ihmislajin ominaisuus. Se ei riipu talousjärjestelmästä. Sosialistinen järjestelmä luo epätasa-arvoa. Feodaalijärjestelmä loi vielä enemmän epätasa-arvoa. Ja sama pätee ylipäätään kaikkiin yhteiskuntajärjestelmiin. Ja sama pätee vastaavasti myös ympäristön tuhoamiseen. Se on seurausta ihmisten määrästä, ei talousjärjestelmästä. Jos verrataan sosialistista ja kapitalistista järjestelmää, sosialistinen järjestelmä on onnistunut haaskaamaan resursseja kapitalistista pahemmin. Se on tuottanut paljon enemmän ympristötuhoja ja saanut vastineeksi paljon vährmmän ja heikkolaatuisempaa tuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
Epätasa-arvo on hyvä asia. Lopputulosten tasa-arvoon ei pidä pyrkiä.
NL onnistui melko tehokkaasti tuhoamaan niin oman kuin satelliittiensa ympäristön.
Ilmoita asiaton viesti
Reaalisosialismi oli kyllä todellisuudessa erittäin tehoton järjestelmä myös ympäristön tuhoamisessa. Aikaansaannokset sillä alalla jäivät pistemäisiksi, joissain tapauksissa alueellisiksi. No niillä seuduilla jälki on kyllä sitten sitäkin kauheampaa.
Entisissä sosialistimaissa olikin järjestelmän romahtaessa upeita, valtavia luonnontilassa säilyneitä alueita. Kehnon talouden lisäksi jättimäinen rajavalvonnan ja armeijan aparaatti esti luonnonalueiden hyötykäyttöä. Takapajuinen maatalous aiheutti sen, että perinnemaisemien lajisto voi heti rajan takana Kannaksella todella hyvin, teho-Suomen puolella tilanne on lähes katastrofaalinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Työntekijät eivät enää tule toimeen palkallaan. Ennen oli tavallista, että perheestä vain yksi kävi palkkatyössä, ja sillä pärjättiin.”
Tuo johtuu siitä, että elintaso on nykyään niin paljon korkeammalla kuin vaikkapa 50-luvulla, ettei siihen enää yletä yhden henkilön työpanoksella.
Yleisesti ottaen jokainen voinee olla samaa mieltä otsikostasi, jonka mukaan kapitalismi luo epätasa-arvoisuutta ja tuhoaa ympäristöä (siis partitiivi, ei akkusatiivi), mutta reaalisosialismi on osoittautunut pahemmaksi ympäristön pilaajaksi ja se tasa-arvokin saavutettiin vain sitä kautta, että kaikilta riistettiin ihmisoikeudet yhtäläisesti (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta).
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo johtuu siitä, että elintaso on nykyään niin paljon korkeammalla kuin vaikkapa 50-luvulla, ettei siihen enää yletä yhden henkilön työpanoksella.”
Tarkemmin sanottuna kulutustaso on noussut nopeammin kuin palkkataso. Mitä se sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että pääomatulojen osuus eli kapitalistien voitot muodostavat nykyään suuremman osan työn hedelmistä kuin ennen. Työläisten palkat riittävät yhä pienempään osaan palkan eteen tehdyn työn hedelmistä.
Ilmoita asiaton viesti
– ”Mutta kapitalismin ajatus onkin tuottaa aina vain halvemmalla eli riistää yhä enemmän ympäristöä”
Ei välttämättä. Halvemmalla tuottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi, että kulutetaan vähemmän energiaa tai käytetään vähemmän raaka-aineita. Tämä nimenomaan säästää ympäristöä.
– ”Sipilällä itsellään oli pääministerinä vakuutuskuoria omaisuutensa piilotteluun.”
Eivät vakuutuskuoret mitään piilota, vaan verot tulevat maksettavaksi siinä vaiheessa, kun kuoresta ottaa rahaa omaan käyttöönsä. Ulkomaisten vakuutuskuorien avulla on ehkä mahdollista yrittää jotain veroja kiertää, mutta veropetoksissa rangaistukset ovat niin kovia ja vanhenemisajat niin pitkiä, että aika rautaiset hermot pitää olla, jos sille tielle lähtee.
Ilmoita asiaton viesti
Voitaisiinko me kaikki alkaa makselemaan veroja vasta silloin kun siltä tuntuu?
Ilmoita asiaton viesti
Maksamme veroja vasta, kun saamme rahat käyttöömme. Palkasta maksamme verot vasta, kun työnantaja siirtää rahat tilillemme. Osingoista peritään vero vasta, kun rahat siirtyvät osakeyhtiön tililtä osakkeenomistajan tilille. Ei minusta siinä ole mitään ongelmaa, että sama sääntö pätee vakuutuskuoriin, eli verot maksetaan sitten, kun sijoittaja nostaa kuoresta rahaa omaan käyttöönsä.
Ilmoita asiaton viesti
Missä välissä ne rahat laitettiin sinne vakuutuskuoreen?
Minullakin olisi pari kohdetta minne rahaa voisi laittaa ennen verottajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä välissä kun ne ensin tulivat laittajan tilille, jolloin niitä verotettiin ja sitten kun ne nostetaan pois vakuutuskuoresta, niin sitten taas verotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko kertoa mitkä ne ”pari kohdetta ennen verottajaa” ovat?
Supercellin Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja ja John Nicholas Derome, eivät taidakaan olla oikeita kapitalisteja kun eivät piilottele tulojaan. Kaikki kolme ovat peliyhtiö Supercellin perustajia ja johtoa.
Ilmoita asiaton viesti