Tasapainon ja kansalaisyhteiskunnan puolesta

Tasapainon puolesta rp. piti puoluekokouksensa Porissa 22.8.2020. Kokouksessa hyväksyttiin seuraava kannanotto:

Tasapainon ja kansalaisyhteiskunnan puolesta

Ihmisyhteisöt ovat hyvinvoivia, jos elintärkeät perustarpeet voidaan tyydyttää ja jos yhteisön jäsenet voivat elää keskenään rauhassa toteuttaen omia tavoitteitaan ja henkisiä pyrkimyksiään. Nykyään jopa perustarpeisiin kuuluva turvallinen elinympäristö on vaarantunut suurella osalla johtuen maailmaa ravistelevista ekokatastrofeista ja niiden liitännäisvaikutuksista. Ihmisen suruton ympäristön riisto on kostautumassa kauhealla tavalla niin ihmiselle itselleen kuin muille eliöille.

Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteenä on aina ollut keskusjohtoisuus. On käsittämätöntä, että Suomeen ei ole reilun 100 vuoden itsenäisyyden aikana kyetty luomaan demokraattisesti toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Emme ole kansalaisia vaan alamaisia. Suuri osa Suomea koskevasta lainsäädännöstä tulee nykyään Euroopan unionilta. Tätä emme huomaa, koska emme ole koskaan tottuneet itse päättämään omista asioistamme. Historiastamme löytyy niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alaisuutta. Ehkä näiden pitkien ajanjaksojen perintönä myös itsenäisyyden aika on ollut oman keskushallintomme alaisina olemista. Säännöt ja määräykset ovat aina tulleet ”ylemmältä taholta”. Siinä mielessä EU-aika on ollut vain saman hallintomallin toistoa. Tosin määräykset ovat EU:ssa tulleet vielä etäämpää kuin aiemmin.

Suomessa ei ole koskaan ollut alueellista itsehallintoa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta), vaikka mahdollisuus siihen on ollut perustuslaissa koko itsenäisyyden ajan. Muissa Länsi-Euroopan maissa alueellinen itsehallinto on kehittynyt ajan saatossa, useimmissa maissa viimeistään 1980-luvulla.

Euroopan neuvoston kongressi on antanut v. 2008 suosituksen nro 240 alueellisen demokratian kehittämiseksi. Sillä on pyritty tasapainottamaan globalisaation vaikutuksia EU-maissa. Tätä suositusta on valmisteltu kolmessa kongressin kokouksessa: Helsingissä 2002, Budapestissa 2005 ja Valenciassa 2007. Suomi on ollut mukana valmistelemassa suositusta, mutta on itse jättänyt noudattamatta sen sisältöä, vaikka sisältö on jäsenmaita velvoittava. EU:ssa tuskin ollaan tietoisia Suomen asenteesta. Suomen linja alueellisen itsehallinnon suhteen on ollut ”en elä niin kuin opetan”. Monenlaista on valmisteltu, mutta ilman vakuuttavaa näkymää alueellisesta päätöksenteosta ja verotusoikeudesta, jotka ovat alueellisen itsehallinnon vähimmäisvaatimukset.

Mahdollisuus päättää itse omaan elämänpiiriin liittyvistä asioista on ihmiselle merkittävä ja keskeinen. Ilman tätä mahdollisuutta olemme tuomitut alamaisuuteen, jossa tahdottomina toteutamme ylemmän tahon määräyksiä. Ellei muu auta, on alueellinen itsehallinto toteutettava kansalaisvaikuttamisen valtavalla voimalla.

Henri Aitakari

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu