Henri Haaksiala: Tekoäly ja milleniaalien “side hustlet” työelämäuudistusten suunnannäyttäjänä

Henri Haaksiala Freepik

Yle uutisoi maanantaina sivutöistä eli “side hustleista” 30-40-vuotiaiden uutena työelämätrendinä. Sivutöitä tekevien määrä on koronan jälkeen kasvanut lähes 30 000 ihmisellä. Kokonaisuudessaan vuonna 2023 verotettavia sivutöitä teki reilu viisi (5) prosenttia työikäisistä suomalaisista eli noin 136 000 suomalaista. Kirjoittaa startup-asiantuntija Henri Haaksiala

Tilastokeskuksen mukaan tilastoissa erottuvat kovapalkkaiset ja pienituloiset. Ylen juttu keskittyi ensisijaisesti melko perinteisillä toimialoilla tehtäviin lisätöihin kuten taksin ajaminen, hoitotyö, jakelureitit ja erilaisten koulutusten tarjoaminen. “Vaikka juttuun oli haastateltu 70 ihmistä, siitä puuttuivat jopa silmiinpistävästi erilaiset tietotyön “side hustlet” kuten koodaus, affiliate/email-markkinointi, liidigenerointi netissä ja mikrovaikuttajana tehdyt kaupalliset yhteistyöt”, Henri Haaksiala kirjoittaa.

Kasvuyhtiöiden parissa työskennelleillä milleniaaleilla – ja meitä nuoremmilla – on sopiva mindset ja monia sellaisia taitoja, joita on helpompi tarjota ajasta ja paikasta riippumatta esimerkiksi erilaisten palvelualustojen kautta jopa globaalisti. Kevytyrittäjyys ja laskutuspalvelut mahdollistavat keikkatöiden laskutuksen ja velvoitteiden hoitamisen helpommin kuin koskaan aiemmin. Tämä trendi sopii yhteen räjähdysmäisesti kasvavan digital nomad-elämäntyylin kanssa. Annoin aiheesta aikanaan haastattelun Espanjan yleisradiolle nimimerkillä ”Henri Suomesta” ja se on pitkään ollut lähellä sydäntäni.

Sijoituksiin vai pakon sanelemana arjen kuluihin?

Eniten sivutöitä tekevät asiantuntijat ja myyjät sekä palvelualojen työntekijät. Osalle sivutyö on mahdollisuus tienata lisätuloja arjen luksukseen tai esimerkiksi sijoitettavaksi, mutta toisille sivutyön kautta saatu tulo on pakollinen osa oman talouden hallintaa. Osa suhtautuu lisätuloihin ns. puskurityönä, jos oman päivätyön ansiot tai työn pysyvyys ovat epävarmoja.

Koronavuosien jälkeen sekä nyt inflaation ja korkojen kasvaessa, taloudellinen epävarmuus on näkynyt monin eri tavoin yhteiskunnassa. Lisätöiden etsimistä voisikin kuvailla taloudelliseksi järkeväksi varautumiseksi ja jopa vakuutuksenomaiseksi ratkaisuksi. Vaikka päivätyöstään joutuisi irtisanotuksi tai lomautetuksi, henkilökohtainen talous ei lamaannu täysin eikä palkansaaja jäisi pelkästään tukien varaa.

Toisaalta varsinkin digitaalisesta, ei työvuoroihin perustuvasta, “side hustlesta” voi kehittyä kannattavaa ja jopa skaalautuvaa liiketoimintaa. Oman työn ohessa tehtävän työn on oltava tehokasta ja suoraviivaista, jotta siihen investoitu aika tuottaa mahdollisimman korkean ROI:n (return of investment). Juuri tämmöinen innovointi on myös sisäänrakennettuna parhaiden yrittäjien mindsetissa.

Miltä murroksessa olevan työn tulevaisuus näyttää?

Yksilötasolla viime vuosien trendejä ovat olleet alustatalous, keikkatyöt, monikanavaiset ansiot sekä työn ja vapaa-ajan terveempi balanssi. Toisaalta yhteiskunnallisella ja ilmiöpohjaisella tasolla kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus ja viimeisimpänä tekoälyn äärimmäisen nopea kasvu tulevat vaikuttamaan työn tulevaisuuteen lähivuosina ja vuosikymmeninä.

Kuten aina ennenkin tieteellisten ja teknologisten innovaatioiden saavuttaessa jalansijaa, herää yhteiskunnassa huoli työn tulevaisuudesta ja siitä vievätkö koneet tai ohjelmistot työmme. Ihminen on kuitenkin läpi historiansa aina ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta alkaen ollut äärimmäisen tehokas keksimään itselleen tekemistä. Täysin ongelmattomia nämä uudistukset eivät ole olleet ja aina syntyy ns. pullonkaula-vaiheita, joissa on myös väliinputoajia, mutta isossa kuvassa teknologiset innovaatiot, teollistuminen ja kaupungistuminen ovat aina kehittäneet yhteiskuntaa eteenpäin.

Kuten edellä kirjoitin, yksi todistettu syy lisätulojen hakemiselle onkin tahtotila säästää ja sijoittaa. Eräs toinen trendi viime vuosina, erityisesti milleniaalisukupolville, on ollut haave saavuttaa passiivisia tuloja ja lopulta taloudellinen riippumattomuus. Tällä hetkellä lisätyö saattaa näyttäytyä mitä enemmissä määrin vapaa-ajan vähentymisenä, mutta murros, jossa ensin aletaan tekemään enemmän töitä ja myöhemmin innovoimaan ja optimoimaan ajankäyttöä, voi tulevaisuudessa johtaa samaan tulotasoon vähemmällä määrällä työhön investoitua aikaa.

Tekoäly – uhka vai mahdollisuus

OpenAI julkaisi marraskuussa vuonna 2022 tekoälysovellus ChastGPT:n. Siitä tuli nopeasti yksi nopeimmin kasvaneista sovelluksista ja vain muutamassa kuukaudessa se ylitti 100 miljoonan käyttäjän rajan. Yleishyödylliseksi perustetun OpenAI:n arvo mitataan tämän vuoden aikana jo kymmenissä miljardeissa ja useat IT-alan johtavat yritykset ovat lanseeranneet omia kilpailevia tekoälysovelluksia ja palveluita. Erilaiset täsmätyökalut ja toisaalta, ikävä kyllä, huijaukset, ovat esitelleet generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet mullistaa tietoa, työtä ja viihdettä.

Kuten aiemmin muiden teknologisten vallankumousten aikana, nyt tekoälystäkin povataan maailmanloppua suurimmalle osalle ammattilaisista. Tällä kertaa tietotyöläisille. Toisaalta on se koulukunta, joka uskoo tekoälyn mahdollistavan nopeamman ja tehokkaamman ongelmanratkaisun, kuten osaava asiantuntija käyttää tekoälyä työkaluna omassa tekemisessään. Molemmat ajatukset ovat varmasti totta ja joitain mekaanisesti melko yksinkertaista toistoa vaativia töitä tai työtehtäviä tulee katoamaan kokonaan. Koska Espoo on yksi Suomen teknologian keskuksia, myös siellä ja esimerkiksi Keilaniemessä näitä asioita joudutaan tulevaisuudessa miettimään.

Toisaalta inhimillisyyttä vaativissa tehtävissä tekoäly ja ihminen tulevat toimimaan vielä vuoden jos toisenkin käsi kädessä mahdollistaen toistensa menestyksen. Hyödyntämällä generatiivista tekoälyä erilaisia “side hustleja” voi kehittää ja toteuttaa entistä tehokkaammin ja ns. early adapterit pystyvät kehittämään itselleen selkeitä kilpailuetuja muihin nähden. Tekoälytyökalut voivat olla kaksi tai kaksi sataa kertaa tehokkaampia Se, minkälaisia uhkakuvia tai mahdollisuuksia tekoäly tulevaisuudessa heittää koko ihmiskunnan ylle vaatii aikanaan erillisen kirjoituksen ja paljon tuotannollis-taloudellista sekä myös filosofista pohdintaa. Kiitos kun jaksoit lukea tänne asti vaikka aihe lähtikin hieman poukkoilemaan! Tämän vuoden alussa olen kirjoitellut hieman aktiivisemmin kun koitan rakentaa omaa tulevaisuuden työelämääni Henri Haaksiala-brändin avulla.

Henri Haaksiala,

Espoo

Independent Startup Advisor

HenriHaaksiala
Kokoomus Espoo

Kirjoittaja on kokenut kasvuyrittäjä ja startup-neuvonantaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu