Eurooppa voi olla yhtenäinen vain, jos pidämme toisistamme huolta

Vielä muutama vuosi sitten Euroopan turvallisuus saattoi tuntua etäällä arjesta olevalta asialta. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin muutti tilanteen täysin tuodessaan sodan lähelle meitä jokaista. Elämme nyt historiallista aikaa, ja Ukrainassa taistellaan tänäänkin myös Euroopan ja Suomen turvallisuuden tulevaisuudesta.

Venäjän laajan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kaksi kolmasosaa EU-kansalaisista arvioi eurobarometrissä sodan muuttaneen heidän elämäänsä. Vakaus ja turvallisuus eivät ole enää itsestään selviä asioita. Muutos turvallisuusympäristössämme on nostanut turvallisuuden EU-politiikan keskiöön. Voi sanoa, että Eurooppa on palannut perusasiansa äärelle – turvallisuutensa ja vakautensa varmistamiseen.

Kärjistyvä sotaretoriikka, pelottelu tai turvattomuuden lietsominen ei ole ratkaisu. Liiallinen paniikki-ilmapiiri pelaa vastapuolen pussiin. Varautumista tarvitaan, mutta eteenpäin on mentävä askel kerrallaan konkreettisilla teoilla tulevaisuuden uskoa luoden.

Ukrainan tukeminen on sekä eurooppalaisten kansojen välistä solidaarisuutta että omien etujemme puolustamista. Venäjän voitto Ukrainassa olisi uhka koko Euroopan rauhalle ja vakaudelle, mikä johtaisi todennäköisesti konfliktien laajentumiseen ja Euroopan turvallisuuden heikkenemiseen ennestään. Euroopan on yhdessä varmistettava, ettei näin tapahdu.

Venäjän tavoitteena oli heikentää Euroopan yhtenäisyyttä hyökkäämällä Ukrainaan, mutta sen teoilla on ollut täysin päinvastaiset seuraukset. Euroopan unioni ja koko Eurooppa on osoittautunut yhtenäisemmäksi ja vahvemmaksi kuin moni osasi odottaa. Euroopan unionilla on kaikki edellytykset olla yhtenäinen ja vahva toimija myös tulevaisuudessa. Yksi Ukrainan sodan keskeinen oppi onkin koko yhteiskunnan osallistaminen turvallisuuden tuottamiseen, ja suomalaiselle kokonaisturvallisuuden mallille on nyt kysyntää – aiheellisesti.

Eurooppa on kuitenkin enemmän kuin unioni. Euroopan unionille myös unioniin kuulumattomat eurooppalaiset valtiot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toisin kuin Venäjä, EU kunnioittaa ja tukee näitä valtioita. On varmistettava, etteivät Itä-Euroopan valtiot ajaudu autoritäärisen Venäjän vaikutuspiiriin, vaan ne näkevät itsensä tulevaisuudessa osana eurooppalaista yhteisöä. Tämän varmistamiseksi maille on luotava selkeä näkymä siitä, miten niistä tulee Euroopan unionin jäseniä. Tällä tavoin rakennamme yhtenäistä Eurooppaa, jossa jokainen Euroopan maa integroidaan unioniin ja sen arvoihin.

Meidän tulee vahvistaa yhteistyötä puolustuksen saralla, mutta myös muilla politiikan sektoreilla. Eurooppa voi olla yhtenäinen vain, jos pidämme huolta myös heikoimmista ja varmistamme sen, että kaikki pysyvät mukana kehityksessä. Omiin poteroihin kääntyminen ja sotaretoriikan lietsominen ei toimi, vaan on entistä tärkeämpää rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa.

 

Henriina Rantala, Kokoomuksen eurovaaliehdokas ja Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

Jarno Limnéll, Kokoomuksen kansanedustaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu