Suomalaisen jalanjälki – ja maailman väkiluku

Selasin SOK:n Yhteishyvä-asiakaslehteä (5/2022). Sen pääkirjoituksesta luin:

”Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna maaliskuun lopussa. Eli jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuten suomalaiset, maapallon yhdessä vuodessa uusiutuvat luonnonvarat olisi tältä vuodelta käytetty sinä päivänä. Karkeasti voidaan siis arvioida, että suomalainen elämäntapa nykyisellään vaatisi neljä maapalloa.

Viimeksi yksi maapallo riitti ihmiskunnan tarpeisiin vuonna 1970”.

Nettiversio koko pääkirjoituksesta löytyy täältä.

Väite että suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman mittakaavassa törkeän iso elää sitkeästi, vaikka se kiltisti ilmaistuna on harhainen väärinkäsitys. Rehellisesti sanottuna kysymyksessä on kuitenkin tahallinen harhaanjohtaminen, eli vale, josta olen aikaisemmin kirjoittanut esimerkiksi blogissani Meille valehdellaan: tässä faktat! Asia näyttää kiinnostavan, sillä tuolla kirjoituksella on n. 70.000 lukukertaa.

Tänään sattuu olemaan se päivä, jolloin maapallon väestön määrä ylitti 8 miljardia – aivan, meitä on nyt yli 8.000.000.000. Tämän vuoksi on taas aika perata tuota perinteisen median toistamaa valetta, että suomalainen on erityisen iso ympäristökonna.

Kun minä synnyin vuonna 1950 – siitä on huomenna 72 vuotta – oli suomalaisia n. 3,8 miljoonaa ja maapallolla eli vajaat 2,5 mrd ihmistä. Maailman väkiluku on sen jälkeen 3,2-kertaistunut (+320%), mutta suomalaisten määrä on noussut vain n. 45% (3,8 > 5,5). Jos maailmalla olisi lisäännytty samalla tavalla kuin Suomessa olisi maailmassa tänään vain 3,6 mrd tallaajaa, eli yli puolet toteutunutta vähemmän!

Jokainen ymmärtää, että 8 miljardia ihmistä kuluttaa maapalloa huomattavasti enemmän kuin 3,6 miljardia. Jos maailmalla olisi toimittu niin kuin suomalaiset olisi ympäristön kuormitus, ilmasto mukaanlukien, kuitenkin paljon vähäisempi kuin nyt. Se onko tuo 3,6 miljardiakaan kestävä luku on sitten ihan toinen asia. Palaan siihen alempana.

Media ja ympäristöjärjestöt (WWF jne) käyttävät ylikulutuspäivälaskelmissaan Global Footprint Networkin dataa, joka on kerätty YK:n toimesta, joten käytän tässä kirjoituksessa vertailukelpoisuuden vuoksi samaa lähdettä (kuten tein myös aikaisemmassa blogissani). Suomen ylikulutuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää kalenterivuodessa, jolloin me Suomessa olemme käyttäneet kaikki sinä vuonna uusiutuvat resurssimme. Kun ekologinen jalanjälki ylittää luonnon resurssien lisääntymisen, tapahtuu ylikulutusta. Vuonna 2022 tämä päivä oli pahanilmanlintujen mukaan 31. maaliskuuta. Päivämäärän he ovat laskeneet Suomen ekologisen jalanjäljen ja globaalin (ei siis Suomen) biologisen kapasiteetin suhteen perusteella.

Aivan. Laskelmassa verrataan yhden alueen jalanjälkeä toisen alueen kantokykyyn. Eihän siinä voi olla mitään järkeä? Vaikka sanovat, että ”tuona päivänä me Suomessa olemme käyttäneet kaikki [omat] resurssimme”, he vertaavat koko maailman (laskennallisiin) resursseihin. Mitä vielä? Jos halutaan selvittää elääkö joku tietty populaatio (esimerkiksi Suomi) – verrattuna muihin populaatioihin – yli varojensa pitää jalanjälkeä verrata saman populaation (Suomen) käytössä olevaan biokapasiteettiin, koska vain siihen se voi kansallisella toiminnallaan vaikuttaa.

Suomalaisten jalanjäljen ja biokapasiteetin suhde on jatkunut pitkään melko vakiona, kuten alla vasemmalla olevasta kuvasta ilmenee. Maailmalla tilanne on ollut kokonaan  toinen (kuva oikealla) ja siitä päästään takaisin sekä a) tuohon Yhteishyvän kirjoituksessa todettuun, että viimeksi vuonna 1970 riitti maailmalle yksi maapallo, että b) maailman väkiluku oli tuolloin n. 3,7 mrd, joka c) olisi väkiluku tänään jos maailmalla olisi lisäännytty samassa suhteessa kuin suomalaiset. Sattuma varmaan? Vai olisiko niin, että juuri 3,7 mrd ihmistä on maapallon kantokyvyn raja.

Kuvan saa suremmaksi klikkaamalla sitä

Jos kaikkialla maailmassa elettäisiin niin kuin suomalaiset suomalaisissa olosuhteissa riittäisi kaikille tuoreimpien tilastojen mukaan noin puoli (0,53) maapalloa. Tämä ilmenee alla olevasta taulukosta (lähde: Global Footprint Network). Suomessa oli nimittäin jo heinäkuun 13. kerätty talteen ne resurssit jotka tarvitsemme tämän vuoden loppuun selvitäksemme. Sinä päivänä oli vuodesta jäljellä vielä 171 päivää. Tällä menolla suomalaiset itse asiassa kompensoivat monen muun kansan ylikulutusta!

Suomen hyvä sijoitus hyviksien listalla Euroopan maiden ylivoimaisena ykkösenä johtuu siitä, että Suomi on hoitanut oman tonttinsa hyvin ja esimerkiksi metsiämme jopa loistavasti. Historian saatossa on koko Europan metsistä hävitetty puolet, ja tänään EU:n maa-alueista vain 1/3 on metsiä. Suomi on EU:n alueen metsäisin maa (75%), jossa metsäpinta-ala (m2) on sadassa vuodessa pysynyt suurin piirtein samana, Karjalan metsien menetyksestä huolimatta. Samassa 100v ajassa (lähde: Tilastokeskus) on Suomen puuston määrä (m3) kuitenkin lisääntynyt melkein 80% ja vuotuinen kasvu on jopa tuplaantunut (+100%). Tästä pitäisi Suomelle antaa hyvitystä, joten ennallistamiskeskustelussa voisi referenssiksi laittaa vaikka vuoden 1922 tilanne.

Sivumennen todettuna Suomen tilanne taitaa olla vielä huomattavasti parempi kuin tuosta taulukosta näkyy, sillä oletan, ettei Suomen soiden merkitystä ole laskelmissa huomioitu. Ojittamaton suo sitoo hiiltä siinä missä metsä, ja Suomessa tällaisia soita on 4 miljoonaa hehtaaria, jotka sitovat hiiltä suurin piirtein yhtä paljon kuin koko henkilöautoliikenteemme päästää. EU:n päättävissä pöydissä saamattomat edustajamme eivät ole osanneet pitää puoltamme eikä perinteinen media halua sitä valvoa. Oikein laskettuna Suomi on todennäköisesti jo nyt hiilinegatiivinen. Mutta tämä onkin jo toisen jutun aihe. Pysytään tässä maapallojen kuluttamisessa.

Suomalaisen jalanjäljen vertaaminen maapallon biokapasiteettiin per capita edustaa mielestäni älyllistä epärehellisyyttä. Samalla logiikalla voisi tutkia esimerkiksi sitä onko joku perhe elänyt yli varojensa vertailemalla perheen kulutusmenoja heidän kerrostalonsa kaikkien perheiden keskituloon. Tai, kun laskee kuinka pitkälle polttoaine riittää ennen kuin pitää tankata seuraavaksi, ratkaisevaa ei ole kuinka paljon kaikilla matkalla olevilla autoilla on polttoainetta tankeissaan keskimäärin vaan se, miten paljon löpöä on omassa autossa.

Miksi media rakastaa tämän asian jatkuvaa vääristämistä. Kun talonpoikasjärkikin riittää, luulisi että usein jopa akateemisen koulutuksen saaneet toimittajatkin pystyisivät parempaan. Heistä taitaa kuitenkin 80% ajatella vihervasemmiston oppien mukaan, jolloin ideologia menee totuuden edelle. Mutta miksi media- ja muiden yritysten omistajat ja johto hyväksyvät tämän hölynpölyn?

Riittääkö todella se, että sillä voi tehdä rahaa?

+19
henrik-lindblom

Poliittisesti sitoutumaton, ankkurinsa nielaissut purjeveneellään maapallon 20 vuodessa kiertänyt juristi ja entinen yritysjohtaja. Ihmettelee nykyisin maailman menoa hyötyliikunnan parissa Saimaan rannalla - välillä kirjallisessakin muodossa. - Usein tahallisesti väärin ymmärretty.
Arvostan ihmisiä jotka etsivät totuutta, mutta varon niitä jotka kertovat löytäneensä sen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu