Tiede ilmastopolitiikan panttivankina – kaatuuko hallitus?

Hesari pääkirjoituksessaan tänään (4.9.2021): Sanna Marinin hallitus on sen tosiasian edessä, että pelkillä lupauksilla Suomesta ei tule hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä, sillä tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöjä vähennetään Suomen liikenteen päästöjä vastaava määrä.

Niin, hallitus, miksi piti lähteä lupaamaan liikoja? Samassa hallitusohjelmassa luvattiin myös, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Se lupaus heitettiin surutta romukoppaan jo aikoja sitten, kansainväliseen taloustilanteeseen vedoten. Myös tuo suuruudenhullu ilmastotavoite pitää peruuttaa. Suomella ei kertakaikkiaan ole varaa vaarantaa hyvinvointia hankkimalla keisarille uusia vaatteita.

Yksinkertaisin tapa päästä eroon hallituksen itselleen rakentamasta ongelmasta olisi vaihtaa hallitus. Siihen olisi nopeasti tarjolla tilaisuus ensi viikon budjettiriihessä, josta Vihreät kuten tilauksesta puuhaavat ”ilmastoriiheä”. Seuraavalle hallitukselle toivottavasti riittäisi, että Suomi tyytyy EU:n yhteiseen tavoitteseen, eli hiilineutraalisuuteen 2050 mennessä (mitä sitäkin sopii ihmetellä kun suurin päästäjä Kiina lisää hiilivoimalaitoksia ainakin vuoteen 2030 saakka, mutta jääköön tuo tämän kirjoituksen ulkopuolelle – sillä pienempi paha vielä toistaiseksi). Seuraavan hallituksen olisi sitten syytä myös vaikuttaa siihen, että hiilinielulaskelmat EU:n tasolla tehtäisiin oikeudenmukaisesti (esimerkiksi huomioimalla soihin sitoutuvaa hiiltä).

Hallitusta ei kutenkaan saada vaihdettua, ellei Keskusta vihdoin tulee järkiinsä. Jos tähän uskoo, niin varmaan joulupukkiinkin.

Suomen nykyinen ilmastotavoite on osoitus siitä, että politiikka on ottanut tieteen panttivangikseen.

Hesari kirjoittaa, että IPCC:n raportin keskeisin viesti olisi se, että ilmastotavoitteita on kiristettävä ja että päästövähennysten lykkääminen seuraavalle hallitukselle tekee niistä vaikeampia ja kalliimpia toteuttaa. Tämä ei pidä paikkansa. Vaikka uskoisikin ilmastomalleihin, päästövähennysten vaikutuksilla olisi merkitystä vasta seuraavalla vuosisadalla ja sen jälkeen.

Ajatus että fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen etuajassa parantaisi suomalaisten yritysten kilapailukykyä on täysin käsittämätön. Tarvitsemme edullisia ja luotettavia uusia teknologisia ratkaisuja sähkö- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, mutta kiirehtimällä siirtymistä pääosin viime vuosisadan uusiutuvien tekniikoiden hyödyntämiseen hinnalla millä hyvänsä uhraamme rajallisia resursseja energiaratkaisuihin jotka lisäävät infrastruktuurin haavoittuvuutta sää- ja ilmastoilmiöiden johdosta.

Harvinaisen hölmö on lause, ”ilmastopolitiikalla ja arktisella osaamisella profiloituvan maan presidentti Sauli Niinistö ei voi marssia [Glasgown] ilmastokokoukseen tyhjin käsin”. Hetkinen. Mitä yhteyttä on arktisella osaamisellamme ja fossiilisten polttoaineiden vähentämisen aikataululla? Onko noissa ilmastokokouksissa tarkoitus kerätä samanhenkisiltä selkään taputuksia omien lempiaiheiden ajamisen johdosta? Niinistö ja Marin voisivat marssimisen sijasta hyvällä syyllä ihan rauhallisesti kertoa, että Suomessa on jo vähennetty vuoden 1990 tasosta hiilidioksidin päästöjä yli 20% (vai mikä se tarkka luku nyt onkaan), että vähentäminen jatkuu hyvässä järjestyksessä ja että suomalaisilla on ylivoimaisesti kestävin ekologinen jalanjälki kaikista EU27 maista.

Suomessa biokapasiteetin ja ekologisen jalanjäljen suhde (asia jota käsittelin eräässä aikaisemmassa kirjoituksessani) on ollut melko stabiili viimeisten 60v (”mittaushistorian”) aikana. Globaalisesti asia on kokonaan toinen ja ylikulutus johtuu tietenkin pääasiassa hillittömästä väestön lisäyksessä. Ekologinen balanssi kääntyi pysyvästi pakkaselle vuonna 1970, jolloin maapallolla oli n. 3,8 mrd ihmistä. Tänään meitä on yli tuplasti enemmän ja lisää jengiä syntyy kuin liukuhihnalta. Kun synnyin vuonna 1950 oli maapallolla noin 2,5 mrd tallaajaa ja nyt siis yli kolminkertaistunut, melkein 8 mrdiin. Suomen väkimäärä on tuona aikana lisääntynyt 25%. Jos maailmalla lisääntymistahti olisi ollut samanlainen kuin meillä, olisi planeetallamme tänään vain 3,1 mrd asukasta! Joten ei tämä resurssiongelmakaan ratkea suomalaisten ylimääräisellä kurittamisella.

[Klikkaa kuvaa niin saat siitä välilehteen suuremman version]

Kansakuntien yhteisenä globaalisena päätavoitteena pitäisi olla hyvinvoinnin edistäminen samalla kun huolehdimme ympäristöstä mahdollisimman hyvin. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää investointien suuntaamista koulutukseen, terveyteen ja teknologiaan. Nämä perusasiat jäävät jatkuvan ilmastonmuutoshysterian varjoon.

Tukiaiset aurinkopaneeleille, tuulimyllyille ja biopolttoaineelle eivät ole investointeja vaan tulonsiirtoja ja ne vain nostavat hintoja. Vielä ei ole keksitty fossiilisia polttoaineita korvaavia helppoja ja halpoja vaihtoehtoja, mutta ei tämä kuitenkaan ole ihmiskunnan suurin ongelma.

Ongelmia ei ratkaista siten, että ihmisiä käsketään pärjäämään nykyistä vähemmällä. Historia osoittaa, että suuret ongelmat ratkaistaan innovaatioilla, eikä niillä tarvitse olla mitään välitöntä tekemistä ilmaston kanssa (kuten meneillään olevalla hiilidioksidijahdilla oletetaan olevan), sillä ympäristö ja ilmasto tulevat hyötymään siitä, että kaikki perusasiat hoidetaan ihmisten hyvinvoinnin kannalta suotuisasti. Siitä pitää huolen ihmisen ja maapallon välillä vallitseva symbioosi. Vaurastuminen johtaa myös vähitellen väestön määrään vähenemiseen, joka on päässyt kasvamaan aivan poskettoman suureksi. Puolet nykyisestä olisi ihan tarpeeksi.

Ilman edullista energiaa ihmiskunnalle tulee kuitenkin paskainen loppu.

+21
henrik-lindblom

Poliittisesti sitoutumaton, ankkurinsa nielaissut purjeveneellään maapallon 20 vuodessa kiertänyt juristi ja entinen yritysjohtaja. Ihmettelee nykyisin maailman menoa hyötyliikunnan parissa Saimaan rannalla - välillä kirjallisessakin muodossa. - Usein tahallisesti väärin ymmärretty.
Arvostan ihmisiä jotka etsivät totuutta, mutta varon niitä jotka kertovat löytäneensä sen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu