Miesten osuus luokanopettajakoulutuksessa

Jyväskylän OKL:n tutkija Pekka Räihä vei väitöskirjansa
Tampereen yliopistoon, koska Jyväskylässä tiedekunta ei lähettänyt työtä
esitarkastajille. (Jylkkäri).

Räihän mukaan Opiskelijavalinnan kriteerit ovat hukassa luokanopettajakoulutuksessa (KU). Luokanopettajakoulutuksen valintojen uskotaan nojaavan tieteelliseen ja
perusteltuun pohjaan. Räihä ei löytänyt oletukselle kuitenkaan katetta.

Väitöskirjasta löytyy tietoa yrityksistä lisätä miesten osuutta opettajankoulutuksessa.

Poimintoja väitöskirjasta

1. Kun  sukupuolikiintiöt,  jotka  luokanopettajakoulutuksessa  takasivat  miehille 40 % osuuden  soveltuvuuskokeista, poistettiin valinnoista 1989, miesten  riittävän määrän  takaamisesta  tuli  työryhmälle  lähes  ensisijainen  tehtävä. 

2. 1990-luvulla miesten määrä  laski  kiintiöiden  takaamasta  40 %:n 
osuudesta  noin 20 %:iin. Tendenssi huolestutti silloista
opetusministeriä Olli-Pekka Heinosta jo siinä määrin,  että hän 
ehdotti alkukesästä 1996  sukupuolikiintiöiden palauttamista niihin opettajankoulutusohjelmiin, jossa toinen sukupuoli (mies) on jäämässä
selväksi vähemmistöksi. Kasvatustieteiden tiedekunnissa ministerin
näkemykseen ei lämmetty vaan sukupuoliongelmaa haluttiin ratkaista
valintakoemenettelyin; sekä sisällöllisin että rakenteellisen
ratkaisuin.

3. Mitään  varsinaista  pedagogista  tai muutakaan  tieteellistä  perustelua  pyrkimykselle  saada miehiä koulutukseen  ei kuitenkaan näyttäisi olleen  (Huttunen 1997, 68–69).

4. Opetusministeriölle  annetussa  tasa-arvovaltuutetun  lausunnossa  (nro  126/87) todettiin, että tasa-arvolaki kieltää sukupuolikiintiöiden käytön opiskelijavalinnoissa.

5. Kun  luokanopettajakoulutukseen  hakijoissa miehiä  oli  ainoastaan neljännes, oli selvää, että kiintiön turvin miehiä pääsi koulutukseen naisia pienemmillä esivalintapistemäärillä. Kiintiöiden poistamisen myötä miesten osuus laski koulutuskysyntää vastaavalle tasolle eli runsaaseen 20 %:iin.

6. Tasa-arvolain jälkeen keskeiseksi esivalinnan kysymykseksi nousi, miten saada miehiä lisää luokanopettajakoulutukseen. Naisiin ei kohdistettu mitään erityishuomiota. (Liimatainen 2002, 27.)

7. Vaikka mieskiintiöt olivat poistettu  lakisyistä, yhteisvalintatyöryhmän toimintaa siivitti varsin avoin miesten suosiminen.

8. Missä määrin toiminta oli tasa-arvolain mukaista tai vastaista, voi vain arvailla.

9. Miehiä suosittiin monin eri tavoin. Muun muassa varusmies- ja siviilipalveluksesta annettiin 1994 yksi esivalintapiste ja jopa kesken olleesta suorituksesta palkittiin puolen pisteen verran. Vuonna 1998 kesken olevasta suorituksesta sai jo täyden pisteen. Vuonna 1994 ylioppilastutkinnon laajan matematiikan suorituksesta annettiin yksi piste. Kuten Liimatainen (2002, 28) kirjoittaa ”näillä toimenpiteillä haluttiin tasoittaa sukupuolten välistä määrällistä eroa koulutuksessa”.

10. Samaan pyrittiin myös harrastustoiminnan ohjaamisesta saatavien pisteiden poistamisella esivalinnasta. Ne olivat osoittautuneet selvästi naisia suosivaksi.

11. Vuonna 1997 laajan matematiikan kokeesta sai jo 1,5 esivalintapistettä. Kun nostoa perusteltiin LUMA-talkoilla,  jotka olivat yleinen hyväksytty tapa kohottaa luonnontieteen asemaa, pistenosto ei ilmeisesti näyttänyt ulospäin niin miespisteeltä. (Liimatainen 2002, 29.)

12. Miesten osa kokeisiin kutsutuissa laski vaikka esivalinnan muutoksilla  tavoiteltiin  päinvastaista.  Kun  miesten  osuus  soveltuvuuskokeeseen kutsutuista vuonna 1993 oli vielä 19,1 %, vuoden 1994 heidän osuutensa  laski 2 prosenttiyksikköä 16,8 %:iin. Kehityssuunta on mielenkiintoinen,  sillä  tehtiinhän juuri tuona vuonna koko joukko toimenpiteitä, joiden arveltiin auttavan juuri miehiä. Tilanne huononi entisestään vuonna 1995, jolloin miesten osuudessa saavutettiin pohjalukema, 14,5 %.

13. Vuotta myöhemmin  tapahtui käänne parempaan. Kun esivalinnasta  poistettiin  lukion  päästötodistuksen  kaikkien  aineiden  keskiarvo miesten osuus nousi  19,8 %:iin.

14. Aikaisemmat selkeät ”poikapisteet”, kuten laaja matematiikka, eivät ohjanneetkaan miehiä  alalle  vaan  saivat  tytöt  lukiossa  suuntaamaan  opintojaan luokanopettajakoulutuksen valintojen hengessä: tytöt suorittivat entistä enemmän laajaa matematiikkaa.

15. Naiset  saivat  essee tehtävistä arvosanaksi  enimmäkseen 3–4  asteikolla 1–5 miesten jäädessä kolmeen pisteeseen. Miesten edun nimissä jotakin piti tehdä. Ratkaisu löytyi essee-vastausten uudelleen pisteityksestä. Jatkossa niitä arvioitiin puolen pisteen tarkkuudella. Miehet näyttävät olleen useasti valintamuutosten, ainakin teknisten ratkaisujen, priimusmoottorina.

16. Kun  harrastustoiminnan  ohjaamisesta  saatavat  pisteet  poistettiin  esivalinnasta vuonna 1996 tyttöjä suosivana  ja vaikeasti todennettavissa olevana asiana, sekä vuonna  1998  lisäansioina  olleiden musiikkitutkintojen  pistemääriä  alennettiin  ja erityislukiot poistettiin esivalintapisteytyksistä ja niiden sijasta lisäpisteitä esivalinnassa alettiin antaa  teknologia-,  tietotekniikka-, media-  ja yhteiskunta-alan opinnoista, miesten määrä valintakokeisiin kutsutuista ei enää laskenut vaan vakiintui 20 % paikkeille, tosin kaksi prosenttiyksikköä aikaisempaa alemmalle tasolle.

17. Kun perinteiset  luokanopettajalle mielletyt  (kansakoulunopettajan) harrastustoiminnan  ohjaaminen  taito-  ja  taideaineissa  sekä  niiden  opinnoista  saadut  lisäpisteet poistettiin, oli pitkä perinne näiden hyveiden palkitsemisesta  tullut  tiensä päähän. Niitä  ei  poistettu  esivalintapisteistä  sen  takia,  että  ne  eivät  olisi  tärkeitä opettajan työtä ajatellen vaan sen vuoksi, että miehet hävisivät niistä saaduissa pisteissä. Samalla kun miesten saamiseksi tehtiin kaikki mahdollinen, revittiin perinteistä opettajavalintaideologiaa (opettaja taitavana ja harrastavana) rikki.

18. Vaikka  ”kaikki”  mahdolliset  toimenpiteet  miesmäärän  nostamiseksi  tehtiin, vaikutukset jäivät laihoiksi.

19. Tosin toisaalta voidaan todeta, että toimenpiteet pysäyttivät miesmäärän  laskun. Kun mitkään  toimenpiteet eivät miehiä  lisänneet alalle, yksinkertainen  johtopäätös on, että miesongelma ei  lopultakaan ole valintakoekysymys vaan  laajempi koulutuspoliittinen kysymys. Eräänlainen miessaturaatio oli saavutettu.

0
henrylaasanen
Sitoutumaton Jyväskylä

"Jos vaihtoehtoina ovat rikokset, itsemurha, psykoosi ja Laasanen, miksi Laasanen on niin kovin huono vaihtoehto?" (tuukkavirtaperko)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu